Love to Swaddle Up

 Se on täällä – nimitäin Love to Swaddle Up-kapalopussi! Bongasin tämän ensimmäistä kertaa Melinan blogista, ja sen jälkeen Instagram-feedini ja bloggerin lukulista alkoi täyttyä kapalovauvoista. Luin lukemasta päästyäni uskomattomia kokemuksia, kuinka vauvat rauhoittuivat kapaloon unille ja univaikeudet olivat tipotiessään. Aluksi epäilin heti. Ei tuo meillä ainakaan toimisi. Mutta mitä enemmän luin, sitä vakuuttuneemmaksi tulin, että haluan ainakin testata.

Ensimmäinen yö sattui juuri vyöhyketerapian jälkeiselle yölle. Rafael on yleensä todella itkuinen pari päivää sen jälkeen, ja olin jo menettää toivoni kapalon suhteen, kun se ei heti toiminutkaan meillä. Mutta päivien kuluessa jatkoin sitkeesti testaamista, ja aloin huomata ihan selkeää eroa öissä. Ensin eka pätkä yötä Rafael nukkui paljon syvempää unta. Seuraavana iltana jo alkoi vaatia rauhoittumista kahdeksan aikaan, ja se oli selkeästi erilaista itkua, sellaista väsyitkua, mutta ei pystynyt kunnolla rauhoittumaan kuitenkaan syliin, Sitten vasta hoksasin, että Rafael taitaa vaatia kapaloa ylleen, ja se auttoi. Silmät alkoivat lupsua kiinni ja poika rauhoittu yöunille.

Nyt yöt menee uskomattoman hyvin. Rafael on ollut todella huono nukkumaan ja alkuunhan me ei nukuttu öisin melkein ollenkaan. Rafael huusi vatsaansa, oksenteli tai muuten vaan piti sellaista vanhan oven sarana-ääntä. Nyt hän herää pari kertaa yöllä syömään, ja nukkuu kapalon ansiosta syvemää unta ja rauhoittuu takaisin nukkumaan paljon nopeammin mitä ennen. Rafael nukkuisi varmasti ihan koko yön vain niillä parilla heräämisellä, jolloin syö, ellei hän oksentaisi niin kovin. Se häiristee vielä meidän öitä ja no, päiviäkin ihan hirveästi. Oksentelut on siis tulleet rajumpina takaisin, kun kerkesin jo aiemmin iloita, että ne menivät ohi.