Happy Birthday to me

Ihan hullua ajatella, että nyt se 25 ikävuotta tuli täyteen! Monella on kovia suunnitelmia, mitä haluaa savuttaa ennen, kun täyttää 25, kuten lapset täytyisi olla siihen mennessä kaikki hommattuna, vakkariduuni, oma asunto, mutta mä en oo pistäny mitään deadlinea mun elämäni saavutuksille, vaikka 25 vuotta tuntuukin omalta osaltaan jo tärkeältä, samalla tavoin kun esim. 20v ja seuraavaksi tulee 30v.

Mutta jos tässä nyt alettais kuitenkin listailemaan asioita, ja vertailemaan vaikka siihen kuinka paljon mun elämä ja mä olen muuttunut viidessä vuodessa niin…

-Mulla on kaksi ihanaa lasta, joita en tosiaan viisi vuotta sitten uskonut edes ikinä saavani. Enkä voisi olla onnellisempi heistä, mun pojat on mun elämä!
-Mulla on ammatti, josta mä oon ylpeä, koska opiskelu ei ole koskaan ollut mun vahvinta osaamisalaa. (ja sain stipendin kun valmistuin! tää tärkee seikka täytyy aina muistaa mainita!)
-Mä olen naimisissa!! Tää on myös yks sellainen asia, minkä en olisi koskaan uskonut tapahtuvan, koska olin päättänyt, etten koskan naimisiin mene.
-Mulla on koti ja katto pään päällä. Se ei ole oma, mutta niin kovin viihtyisä ja rakas. Täällä on hyvä olla ja tänne on ihana palata.

Ja tässä se viimeinen, joka yks tärkeimmistä; Mä aloin ihan vähän aikaa sitten oivaltaa, lähentyvän ikäkriisin myötä, että elämässä tärkeintä on löytää se rakkaus itseään kohtaan. En tarkoita missään nimessä itsekästä itserakkautta, vaan sitä, että ymmärtää pitää itsestään parempaa huolta. Ymmärtää, että on itse älyttömän tärkeä ja haluaa itselleen hyviä asioita. Tekee itsestään hyvinvoivan niin fyysisesti kuin henkisesti. Ottaa aikaa itsetutkiskeluun ja hyväksyy omat virheensä ja arvostaa itseään sellaisena kun on, eikä jatkuvasti yritä muuttaa itseään muiden asettamiin muotteihin.

Oon kuluttanut melkein koko elämäni kohdellen itseäni huonosti. Oon syönyt mitä sattuu, liikkunut aivan liian vähän ja huonosti, antanu ihmisten polkea mua ja satuttaa sanoillan. Oon hyväksyny hiljaa aina kaiken ilkeän mitä musta on sanottu, yrittämättä edes puolustaa itseäni. Ja mikä kauheita, oon antanu ihmisten määritellä kuka mä olen, mihin mä kykenen, mitä mun ei kuuluisi tehä ja mitä mun pitäisi tehdä ja nyt se saa riittää.

Iso elämänmuutos tarvii aikaa, mutta tästä on suunta vaan ylöspäin!

Hyvää syntymäpäivää mulle, mä rakastan itseäni ja sen kunniaks käyn ostamssa itselleni syntymäpäivälahjan, sen mä olen ansainnut! 🙂

kuvat: Pinterest