Vauva 1kk

Voihan vauva! Aika on taas kulunut ihan siivillä ja meidän pienin muru täytti tänään yhden kuukauden. Yhden kuukauden ollaan saatu jo tutustua meidän prinsessaan ja voi että, on hän vaan niin ihana!

Vauva on luonteeltaan kovin rauhallinen ja tyytyväinen. Hän syö ja nukkuu ja öisin kitisee kolme tuntia mahaansa (tai jotain?) mutta muuten suurimman osan päivästä on rauhallinen. Vauva on alkanut seurata katseella ja olla pidempiä aikoja hereillä. Hänellä tulee niin suloisia ilmeitä ja unissaan hän hymyilee niin veikeästi. Kovasti hän muistuttaa ulkonäöllisesti vielä Rafaelia, mutta omia piirteitäkin on alkanut tulla.

Meillä on ensi viikolla neuvola ja lääkäri ja jännityksellä odotan kuinka paljon neiti on painoa kerryttänyt, ainakin ihan mukavasti on posket jo pyöristyneet ja vauva tuntuu jo paljon isommalta sylissä mitä pari viikkoa sitten. Ai kamala miten hurjaa vauhtia nää pienet kasvaakin ensimmäisten vuosien ja kuukausien aikana!

Pojat on ottanut siskon hyvin vastaan, ei mitään kovin suuria draamoja ole ollut. Rafaelia vaan pitää vahtia ihan haukkana, koska on vielä itsekin niin pieni, ettei tiedä miten vauvaan voi koskea ja selvästi vähän osoittaa mieltään ja yrittää silloin tällöin käydä vähän kovemmin läpsimässä vauvaa. Limppu nyt on pääsääntöisesti iloinen vauvasta, mutta ehkä vähän osoittaa mieltään mulle kun aika on jaettava kolmelle ja luonnollisesti se omatoimisin jää vähimmälle, vaikka yritän kaikkia huomioida tasapuolisesti.

Vauvalla ei ole vielä oikeastaan minkäänlaisia rytmejä, lukuunottamatta sitä kolmen tunnin yökitinää, että vauvan kanssa mennään ihan hänen omaan tahtiinsa. Hän rakastaa nukkua mun ja miehen mahan päällä ja saakin siinä olla niin paljon kun haluaa ja miten vaan päivän aikana pystyy makoilla sohvalla tai sängyllä. On hän vaan niin rakas pieni.