Kuuluuko alle kouluikäisen lapsen harrastaa?

Yritin viikonloppuna varata uimakoulua isommille pojilleni, mutta harmikseni kaikki ryhmät olivat jo täynnä. Jäi syksyn harrastus saamatta. Tätä harmitellessani aloin miettimään alle kouluikäisten lasten harrastamista ja sen tarpeellisuutta. Jos kokee, ettei lapsi tarvitse perusarjen lisäksi harrastuksia, on se yhtä oikea päätös kuin harrastuksen aloituskin. Minusta lasten harrastukset ovat tarkoitettu olemaan kiva lisä arkeen ja tuoda lapsille uusia kokemuksia, mutta ei todellakaan pakko tai oletus. Liikaa on kuitenkin liikaa, eli ei pidä yrittää tähdätä taaperoiässä olympiaurheilijaksi. 0-6 vuotias ei välttämättä tarvitse harrastuksia mihinkään, mutta ne ovat mukava ja kehittävä tapa viettää aikaa.

Parhaimmassa tapauksessa harrastus opettaa alle kouluikäiselle lapselle ryhmässä olemista, vuorovaikutustaitoja, ohjattuun toimintaan osallistumista sekä yhteenkuuluvuutta. Harrastuksissa saa kivaa tekemistä, mitä ei välttämättä kotioloissa pystyisi suorittamaan. Sen lisäksi lapsi saa uusia kavereita ja hyvän pohjan harrastamisen jatkamiselle isompanakin. Harrastukset ovat mielestäni tärkeitä kaikenikäisille lapsille ja aikuisillekin. Täytyy kuitenkin muistaa, että harrastustoiminta täytyy olla lasten ehtojen mukaista. Monet laijt tuntuvat olevan sellaisia, että niissä ei voi ”tulla hyväksi”, ellei jo taaperoiästä asti ravaa treeneissä monta kertaa viikossa. Kivasta vapaa-ajanvietteestä tulee lapselle suorittamista ja pakkopullaa, joka kaiken lisäksi voi olla todella raskasta niin henkisesti kuin fyysisestikin. 

Me ollaan Joelin vauva-ajasta asti harrastettu vauvauintia. Uinti loppui erään espoolaisen uimahallin sulkeuduttua remontin takia viime kesänä. Emme saaneet paikkaa toisesta uimahallista, joten uinti jäi pois. Viisi vuotta kerettiin käydä vauva- ja perheuinnissa.  Esikoinen aloitti uimakoulun neljävuotiaana ja on nyt käynyt kolme kurssia. Syksyllä oli tarkoitus aloittaa neljäs kurssi ja keskimmäisen taas piti päästä ensimmäistä kertaa uimakouluun. Täytyy toivoa, että keväällä ryhmissä olisi tilaa meidänkin pojille. Uintiharrastuksen lisäksi meidän pojat ovat aloittaneet muskarin 3-vuotiaina. Muskarissa tutustutaan eri soittimiin ja lauluihin, tunnettuihin säveltäjiin ja sävellyksiin sekä touhuillaan kavereiden kanssa. Joel ja Alex ovat tykänneet muskarista paljon ja Hugokin odottaa innolla ensi viikkoa ja syksyn ensimmäistä muskarituntiaan. 

 

Mielestäni meidän perheen harrastukset ovat pysyneet maltillisina. Pienille lapsille riittää käydä kerran tai korkeintaan kahdesti viikossa harrastamassa. Toivon, että meidän pojat olisivat innokkaita harrastamaan kouluikäisinäkin. Näin nuorina harrastusvalinnat ovat vanhempien vastuulla, mutta kuuntelemme tietenkin lasten toiveita, etenkin heidän kasvaessa isommaksi. Toivottavaa olisi, että jokainen lapsistamme innostuisi harrastamaan ainakin jonkinlaista liikuntaa. Saa nähdä, millaisia lajeja he haluavat kokeilla ja mitkä sitten valikoituvat lemppareiksi. Tämän lisäksi he saavat mielellään harrastaa mitä tahansa muutakin, jos vain jaksavat koulutöiden ohella. Jos lapset eivät innostu liikuntaharrastuksesta en heitä aio sellaiseen pakottaa, vaikka itseäni harmittaisikin. Harrastuksen tärkein ominaisuus on se, että lapsi viihtyy sen parissa.