6 epätavallista syytä miksi olen onnellinen vaimo

Me vietettiin Samin kanssa eilen jo kuudetta hääpäiväämme. Seitsemän ja puolen vuoden yhdessäolon sekä kuuden vuoden avioliiton aikana sitä on kerennyt oppia toisesta paljon asioita. Naimisiinhan mennään tietenkin ensisijaisesti rakkaudesta ja sitoutumisenhalusta, ehkä osittain myös järkisyistä. Mutta millaisia syitä on pysyä yhdessä vielä vuosien jälkeen, kun arki on niiiiiin arkista ja alkuhuuma on haihtunut pois jo kauan sitten? Rakkaus muuttaa muotoaan ja kiitollisuutta puolisoaan kohtaan voi löytyä pienistäkin asioista. Listasin alle kuuden aviossa vietetyn vuoden kunniaksi kuusi hieman epätavallisempaa syytä, miksi olen kiitollinen Samista ja onnekas saadessani olla hänen vaimonsa. Ei mitään lässynläätä, joten lukekaahan huumorilla. On mulla myös ”kunnon” syitä olla onnellinen miehestäni, höhhö.

1. Mieheni osaa pestä pyykkiä paljon paremmin kuin minä. Samin käsittelyssä pyykki on pehmeää ja ihanaa, kun taas mun pesemä pyykki ei ole läheskään yhtä miellyttävän oloista. Taitaa olla peritty juttu, sillä olen aina ihaillut anoppini pehmeää ja hyväntuoksuista pyykkiä. Ei auta samat pesuaineet eikä samat pesutyylit eikä muutkaan vippaskonstit, mun pyykki on vaan keskinkertaista.

2. Mieheni on lämpöpatterini. Sami on ruumiinlämmöltään todella kuuma ja minä, joka palelen kesät talvet viltin alla villasukat jalassa, en pärjäisi ilman personal lämpöpatteria. Ilman Samia vaipuisin horroksen kautta hypotermiaan ja muuttuisin Han Solon tavoin syväjäädytetyksi kalikaksi. 

3. Hän tuhlaa aikaansa minun turhuuksiin. Mulla on tapana kysyä Samilta outoja palveluksia ja hän toteuttaa ne lähes aina mukisematta. Esimerkiksi: ”Voiks sä istua mun vieressä kun mä selaan instaa/fbtä/katon snäppejä, koska yksin on niin tylsää”. Ja hän istuu kiltisti vieressä ollakseen seurana mulle, vaikken itse ole seurallinen. 

4. Hän suostuu kanssani selfieihin harvoin ja valitusti, vaikka vihaa niitä yli kaiken. Hän vastaa mun viesteihin, vaikka inhoaa puhelimella näpyttelyä. Joskus hän käyttää jopa emojeja, koska olen valittanut niin monesti että hänen viestinsä kuulostavan tympeiltä!

5. Hän on kärsivällinen. Yritän olla hyvä vaimo ja olla kiinnostunut Samin töistä. Ja Samia ei haittaa, että on 154326878 kertaa jo selittänyt, mitä on vesipiikkaus tai hiekkapuhallus ja mikä se koolinki nyt olikaan. Hän selittää ne kärsivällisesti minulle yhä uudelleen kun kysyn. Kotona jotain rempatessamme, hän kuuntelee mun neuvot kiltisti, vaikka me molemmat tiedetään että mä en tiedä yhtään mitään mistä mä puhun. 

6. ”Kaikki mikä on sun on myös mun.” Sami ei pahoita mieltään, kun haukkaan hänen leivästä, juon hänen kahvinsa ja vetensä, kuivaan itseni hänen pyyhkeeseen tai nukun hänen vaatteissa. Pyyhkeiden kohdalla häntä lähinnä hermostuttaa, kun mulla on jo kolme pyyhettä viljeltynä pitkin kotia ja silti päätän tarttua suihkusta tullessani siihen yhteen ainoaan hänen pyyhkeeseen. Hupsista!