Ensitunnelmia uudesta kodista

Muutimme uuteen kotiimme kolmisen viikkoa sitten. Siinä ajassa ollaan saatu melkein kaikki muuttolaatikot tyhjennettyä, tavarat suurin piirtein paikoilleen ja arjen jotenkuten rullaamaan. Vielä kestää aikansa ennen kuin tavarat löytävät omille paikoilleen ja että opimme missä mikäkin asia on. Hemmetin pitkä ostoslistakin ollaan saatu aikaiseksi, sillä isompaan kotiin tarvitsee luonnollisesti enemmän tavaraa. Suurin ongelmamme on tällä hetkellä esikoisen huone, joka on sänkyä ja kirjoituspöytää lukuun ottamatta tyhjä. Isoimmat jutut ostoslistalla ovat siis työtyuoli, matto ja ehkä jonkinlainen hyllykkö Joelille, ehkä meikkipöytä mulle makuuhuoneeseen, katos sekä uudet kalusteet terassille sekä mattoja, lamppuja ja peilejä.

Olohuone on tällä hetkellä aika valmis. Uutta mattoa ollaan hankkimassa, mutta vielä ei ole etsinnöistä huolimatta löytynyt täydellistä yksilöä. Uuttaa telkkaria ollaan ostamassa, mutta tällä hetkellä meillä on vanhan pienen 32-tuumaisen tilalla lainatelkkari, joten vielä ei ole tarvetta hankkia omaa. Kaikki taulut on vielä laittamatta seinälle ja muutamia muitakin yksityiskohtia on hiottavana. Olohuoneen nurkassa seisoo myös kaikki viimeiset tyhjentämättömät muuttolaatikot, joten sekin projekti olisi päätettävä.

Keittiöön odottelemme uutta ruokailuryhmää joskus alkuvuodesta, arvioitu toimitus taisi olla helmikuun puolessa välissä. Verhot eivät oikein istu ikkunaan, sillä vanhassa kodissamme ei ollut ikkunoiden kohdalla täysikorkea. Vanhat verhot ovat siis uuteen ikkunaan liian lyhyet ja näyttävät hölmöiltä. Keittiössä suurin ongelma tällä hetkellä on se, ettei oikein tiedetä missä mitkäkin asiat ovat, joten se vaatii harjoittelua ja totuttelua. Alakerran vessa on aivan kamala ja vaatii rankan käden dc-fixausta. Se onkin tämän viikon projekti.

Yläkerrassa tosiaan Joelin huone on vielä ihan kesken. Sänky ja kirjoituspöytä ovat hankittuina, mutta työtuoli, matto sekä kaikenlaiset sisustusjutut uupuvat. Pitäisi saada joitain tauluja seinille ja huonetta hieman kotoisaksi. Alexin ja Hugon huone puolestaan on melkein täysin valmis. Verhot puuttuvat vielä, mutta en ole löytäneet niitä mistään muuton jäljiltä. Kylpyhuone on valmis, siellä ei tarvinnutkaan sisustaa muuta kuin uudella wc-harjalla, heh.

Meidän makuuhuone alkaa myös olla aika valmis. Koko yläkerrassa ei tällä hetkellä ole yhtään peiliä, paitsi pieni peilikaappi kylppärissä, joten pukeutuminen on aikamoinen workout kun saa juosta alakertaan asti peilailemaan. Peilin ja sen suunnitellun meikkipöydän lisäksi makuuhuoneesta puuttuu oikeastaan vain matto/matot joilla saataisiin piiloon tuota rumaa lattiaa ja yleisilmettä vähän pehmeämmäksi. Vanha telkkarimme on toistaiseksi makkarissa koristeena, koska sitä ei ole kytketty. Me ei oikeastaan edes haluttu telkkaria makuuhuoneeseen, joten se ei tuohon jää vaan lähtee aikanaan jonnekin muualle. 

Hieman haikeaa oli sanoa heipat vanhalle asunnolle, joka oli meidän kotimme kuuden ja puolen vuoden ajan. Innolla me kuitenkin rakennamme tästäkin asunnosta meille kotia ja tutustumme uusiin nurkkiin. Täällä me halutaan asua mahdollisimman pitkään. Kodiksi tämä muokkautuu hiljalleen ja vaikka kalusteet ovatkin paikallaan, niin koti on vielä hieman kolkko. Seuraavaksi pitäisi saada ne viimeiset laatikot tyhjennettyä ja ostoslistaa purettua hiljalleen. Tupaantuliaiset saavat suosiolla jäädä jonnekin ensivuoden puolelle, sillä tässä on järjestelyiden lisäksi joulukin vietettävänä. Jää nähtäväksi saammeko joulukoristeita edes esille tämän sekasotkun keskellä. 

Stressaavaa marraskuuta uniongelmineen, muuttuvine työkuvioineen, muuttoineen kaikkineen ei jää ikävä. Muutenkin tuntuu että syksy on kiitänyt silmieni ja ymmärrykseni ohitse, niin täällä blogin puolella (kuten kirjoitustahdista huomaa) kuin ihan oikeassakin elämässä. Jospa sumu hälvenisi loppuvuotta kohti ja saisimme hieman valoa elämäämme loppuvuoden mukana. Joulukuu on ainakin alkanut jo paremmissa merkeissä. Sami on väliaikaisesti taas muutaman kuukauden päivätöissä, minä ilmoittauduin kevään ylioppilaskirjoituksiin ja aion siis vihdoin saada lukion päättötodistuksen tilalle varsinaisen ylioppilastutkinnon. Loppuvuosi menee todennäköisesti opiskelujen sekä joulunvietossa ohi ihan hujauksessa, mutta etenemme uutta vuotta kohti uudella tarmolla!