Kuinka paljon kaksikielinen 2-vuotiaamme puhuu?

Pikku Myy täytti reilu kuukausi sitten 2 vuotta ja aloin silloin vähän arvioimaan miten hänen puheensa on kehittynyt keskivertoon nähden. Myyhän on kaksikielinen, sillä mä puhun sille suomea ja Rio indonesiaa. Lisäksi kuviota sotkee vielä englanti, jota me puhutaan myös aika paljon Rion kanssa keskenämme.

Aivoliiton sivuilla sanotaan, että 2-vuotiaana keskivertolapsi tuntee 250 merkityksellistä sanaa (yksilöllinen vaihtelu 0-600), käyttää sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat ja ilmaisujen keskipituus on 5-6 morfeemia (mikä se ikinä onkaan…?). 

Myyltä alkoi tulla sanoja melko myöhään, mutta nyt niitä tulee jo ihan kivasti. Suomea tulee tietysti enemmän ja laskin tuossa jokin aika sitten noin 100 tunnistettavaa sanaa (eli kaikki sanat eivät ole ihan täydellisen oikein). Indonesiaa mun on vähän vaikea arvioida, kun en sitä itse puhu, mutta sitä tulee ehkä joku 30 sanaa. Sanat ovat kaksitavuisia ja pidemmistä sanoista tulee vain alku tai loppu. Toisinaan sanoja saattaa tulla kaksi peräkkäin, mutta pääasiassa tulee vain yksittäisiä sanoja.

Luin joskus Yli pyykkivuorten -blogin Hannan kirjoittaman postauksen, jossa hän oli kirjannut taaperon puhetta ylös  ja se oli niin hauska, että ajttelin kokeilla itsekin samaa. Niinpä eräänä maanantai aamuna helmikuun alussa kirjoitin noin 75 minuutin ajan ylös mitä Myy puhui. Kaikkia omia juttujani en jaksanut kirjoittaa ylös, mutta toki olen itsekin väleissä höpissyt. 

Joten tästä lähtee jutut maanantai aamulta noin 8.30, kun oltiin juuri noustu ylös, käyty vessassa ja menty keittiöön: M=Myy J=Jerina

M: -Auttaa, auttaa

J: -Joo, pääset auttmaan. Mitäs halua aamupalaksi?

M: -Tämä, kuusi, kuusi

J: -Otatko puuroa?

M: -Ei, puuvo, ei puuvo. Atshii, atshii.

J: -Haluatko puuroa? Vai jogurttia?

M: -Ei, nannoa (mangoa). Sasuu (raejuustoa), puuvo. Tämä, nanno, nannoo… Teetä. Oho, oho… (haarukka menee blenderin alle)

J: -Onko sulla tullut kakka?

M: -Ei

J: -Onpas, ei sellaista asiaa voi salailla. Mennäänpä vaipanvaihtoon.

M: -Ei. Ku, ku, kurk. Tomma, tomma, tomma (tomaatti). Tämä, kuuma, tämä, tämä. Ei, joo, teetä. Oho, oho, tänne. Tämä, tämä, tämä, tämä, tämä, tämä, tämä. Haukkaa, haukkaa. Oho, oho, oho, oho, oho. Haakku (haarukka putosi pöydältä). 

Mennään vessaan vaipan vaihtoon. 

M: –Tois. Hyh, hyh. Roski (vaippa laitetaan roskiin)

Takaisin keittiöön.

M: -Apua, apua, apua. Isi, isi, isi, isi, isi. (osoittaa isin protskujauhepussia)

     –Auttaa, kursi (=tuoli indonesiaksi)

     -Pappa pois. Kato, kato. (katsotaan Muumipappa figuuria, joka on pudonnut patterin väliin)

Istutaan syömään.

M: -Ei, vettä. Puuvo, nanno. 

    -Tomma, tomma. (osoittaa tomaatteja äidin lautasella)

   -Valo. (laitan pyynnistä tiskipöydän valon päälle)

   -Kakka! (makuuhuoneesta kuuluu Rion pieru). Oho, tieru. 

   -Toppa, toppa, toppa (= pyyntö syöttää lusikalla). 

   -Kiitti, äiti. 

   -Nenek! (=isoäiti indonesiaksi. Kuulee, kun Rio soittaa äidilleen Indonesiaan ja lähtee keittiötä)

Juttelee puhelimessa, josta en kuule tai ymmärrä kaikkea. 

M: –Dadaa (=heippa indonesiaksi)

Tulee takaisin keittiöön. 

J: -Otatko vielä puuroa?

M: -Ei, tanssi. Tänne!

J: Äiti syö vielä. 

M: Loppu. Kakka, pois.

M: –Tämä (kantaa Rion käsipainon tankoa). Oho.

     –Hei, hei.

J: -Joo, se on isin. 

J: -Lähdettäiskö perhekahvilaan?

M: -Pompii, pomppii, pomppii, pomppii. Hiihii… (Kiipeää syliin)

    –Nenä, suu, silmä, toinen, koova, pää (näyttää äidin ruumiinosia)

    –Nenä, suu, koova, pää (näyttää omiaan)

J: -Missäs on Myyn hiukset?

M: -Hiukset (näyttää)

     -Hatsii (tekoaivastus), hihii…

     -Kessi (näyttää äidin siemennäkkäriä)

Juoksee omaan huoneeseen leikkimään. 

M: -Äiti! 

J: – Äiti on täällä keittiössä

Höpöttelee omiaan. Rio menee Myyn huoneeseen. 

M: -Nenek, ei

Juttelee Rion kanssa ja kertoo ainakin indonesiaksi mitä eri eläimet sanovat Rion niitä kysyessä.

M: -Ei, valo.

J: -Tulepa pesemään hampaat!

M: -Ei

     -Puuvo enak (=hyvää indonesiaksi)

     -Hampat, ei mitään (hampaat pestään)

     -Ihahaa, ihahaa epo… (laulaa)

Mennään Myyn huoneeseen hakemaan vaatteita Myylle.

M: -Tämä, ei, kukka (tuo leikkijätskejä, joita luulee kukiksi, kun ei tiedä mitä jäätelö on)

     -Una rata (näyttää junarataa)

     -Taa tii, tuktuktuk…

     -Tämä (näyttää hulavannetta)

J: -Jos haluat pyörittää sitä, pitää mennä olohuoneeseen, kun tässä ei mahdu. 

M: -Anna, anna. (pyytää antamaan lelukassakoneen) Hihii…

J: -Nyt mennään pukemaan.

M: -Mukaan.

     -Tämä, isi (ottaa isin käsipainon)

     -Hei

     -Että (pyytää vettä), kiitti, tämä. 

J: -Kulta? (Riolle)

M: -Kulta, kulta, kulta

Aletaan pukemaan.

M: -Noin, kuva

     -Kukka (puetaan sukat), ei ei, kenkä, kenkä, kenkä, kenkä.

     -Käsi, käsi (puetaan huppari)

     -Oho, isi, valo. (Rio laittaa vessaan valon)

     -Au, sattu, jaakaan (kaatuu)

     -Kolo (puetaan hanskoja, peukalo ei mene omaan koloonsa)

     -Uivi (huivi), kukka ei

    

J: -Nyt pitää mennä rattaisiin.

M: -Attaat, ei, ei…

J: Nyt lähdetään perhekahvilaan! (tehdään lähtöä ovesta)

M: –Mummi, mummi, mummi, mummi, mummi!

    

Lähdetään ulos ja lopetan kirjaamisen.

Tästä on nyt siis jo reilu kuukausi aikaa ja jo tässä välissä on Myylle tullut aika paljon uusia sanoja lisää. Lisäksi kahden sanan lauseita tulee yhä useammin. Eli eiköhän tuo lapsi vielä puhumaan opi! Intoa ainakin riittää, vaikkei taidot ole vielä ihan kohdillaan. Viime aikoina Myy on alkanut myös laulelemaan useampia lauluja, joka on niin supersöpön kuuloista!

Nyt mua vähän vaan häiritsee, kun Rio usein sotkee indonesiaa ja suomea ja käyttää suomeksi varsinkin niitä sanoja, joita Myy jo osaa suomeksi. On kuitenkin täysin sen vastuulla opettaa Myylle indonesiaa… Mutta olen nyt huomautellut sille asiasta, että se tajuais sen itsekin. Luulen tän johtuvan siitä, että me ollaan tässä sujuvasti sotkettu suomea ja englantia siitä asti, kun Rio on tänne muuttanut.

Miten muiden kaksikieliset lapset? Ovatko oppineet ”normaaliin” tahtiin puhumaan vai tavallista hitaammin?