Rintakipu säikäyttää

Mä en ole kovin pelokas tai varuillani sairasteluista tai muista kehon kiputiloista. Olen huono ottamaan lääkkeitä (edes perus särkylääkettä) ja vielä huonompi hakeutumaan lääkärin vastaanotolle. Mulla on kaiken maailman ongelmia mutta jotenkin vaan mieluummin kärsin kuin hoidan. Olen mm. kärsinyt kovista pääkipukohtauksista pitkään, mutta koska syytä ei ole tutkimuksista huolimatta löytynyt, olen antanut periksi. Kahteen vuoteen en ole pääkipua käynyt tutkituttamassa, vaikka kohtauksia tulee aika ajoin eivätkä kipulääkkeet auta. Kun ei sieltä varmaan nytkään mitään selviäisi… Meidän perheessä onkin aina vitsailtu siitä, että suutarin lapsella ei oo kenkiä. Sairaanhoitaja-äitini on aina muistutellut ettei lääkkeitä tarvitse ottaa joka vaivaan ja sitä kautta oon vissiin ottanu mallia siihen, että kaikki lääkkeet on turhia ja on parempi olla vaan ilman (vaikkei äiti varmaan ihan niin asiaa meinannut).

Mulla on muutaman päivän ajan ollut kipua ja outoja tuntemuksia oikeassa rinnassani. Ensin epäilin ihan tavallista lihassärkyä, mutta se ei ihan täsmännyt tuntemuksiin. Välillä rintaa ikään kuin vihloo ja lihaskipumainen särky säteilee kainaloon päin sekä rinnan alle. Joitakin liikkeitä tehdessä koko oikealla kädellä rinnassa tuntuu kiristystä ja epämiellyttävää tunnetta. Rinnan ulkoreuna on arka ja iho on yhdestä kohtaa aavistuksen punoittava. Peilistä katsottuna kaikki näyttää punoitusta lukuun ottamatta siltä miltä pitäisikin, mutta puolisoni mielestä kipeä rinta näyttää pienemmältä kuin aiemmin. Tämähän ruokki mielikuvitustani tavallisen lihassäryn tai mahdollisen rintatulehduksen sijaan johonkin suurempaan, implanttiin liittyvään komplikaatioon.

Rintojensuurennusleikkauksesta on nyt kaksi ja puoli vuotta aikaa, eikä minulla ole koko sinä aikana ollut minkäänlaisia ongelmia. Ensimmäisten kuukausien normaalien oireiden ja kipujen jälkeen kaikki on ollut hyvin. Viime päivinä olen seuraillut tuntemuksia erittäin tarkasti ja tehnyt sitä mitä ei saisi  – kysynyt googletohtorilta. Olen etsinyt tietoa lähinnä implanttien pitkän aikavälin terveysriskeistä ja myöhemmin ilmenevistä komplikaatioista. Omaa rintakudosta mulla on niin vähän ja implantti tuntuu varsin selkeästi, eli kyhmyjä, möykkyjä tai muita vastaavia syitä kivulle en epäile. Ainakin uskoisin että sellaiset muutokset huomaisi suhteellisen helposti. 

Ennen leikkausta tietenkin selvittelin mahdollisia riskejä ja komplikaatioita, mitä implanttien kanssa voi ilmetä. On kapseloitumista, implantin puhkeamisen johdosta kehoon vuotavaa silikonia, pois paikaltaan luisuvia implantteja sun muuta mukavaa. En löytänyt täsmääviä oireita implantteihin liittyen, joten palasin takaisin lähtöruutuun epäilemään ihan vaan harmitonta lihaskipua tai rintatulehdusta. Samin sanat pienentyneen näköisestä rinnasta sai mieleeni kauhukuvat puhjenneesta silikonia kehooni vuotavasta implantista, mutta vaikka oudot tuntemukset huolestuttavatkin en ihan usko mihinkään noin radikaaliin syyhyn. Päätin seurailla tilannetta ja tutkailla oloani vielä hetken aikaa ennen tutkimuksiin hakeutumista.

Kyllähän tietenkin implantteihin liittyvät riskit ja pitkän aikavälin komplikaatiot huolestuttavat, varsinkin tällaisissa tilanteissa kun ilmenee outoja oireita. Tietenkin asia jos toinenkin voi ilmetä yhtäkkiä, ei ole takuuta sille että kaikki menisivät jatkossakin yhtä hyvin kuin tähän asti. Ilman implantteja en kuitenkaan usko, että olisin yhtä varpaillani rintoihin liittyvistä tuntemuksista kuin mitä nyt olen ollut. Mutta, koska olen niin lääkäriinmenolaiska, kerkeän varmasti joskus myöhemminkin tutkituttamaan rintojen tämänhetkisen tilanteen. Jos siellä oikeasti olisi jokin hätänä, se tuskin oireilisi vain lievinä vihlaisuina ja kosketusherkkyytenä.

Siispä peukut pystyyn, että tissit on ehjät ja pysyvätkin sellaisina.

Rintojen hyvinvointi ja terveys on muutenkin asia, johon ehkä vuosi vuodelta tulisi panostaa enemmän. Ennen leikkausta en ole tainnut tutkituttaa rintojani koskaan, mitä nyt ehkä imetysaikana on joskus tarkkailtu olotiloja rintatulehdusten varalta. Mammografiassa en ole koskaan käynyt ja rehellisesti sanottuna se pelottaa ihan hirveästi. Varsinkin nyt, kun luin sieltä googletohtorin vastaanotolta kuinka kyseinen toimenpide voi poksauttaa implantit puhki. (Joo joo, aina ei pidä uskoa pahimpia kauhutarinoita). En muista ultrattiinko rintani ennen leikkausta, sillä kirurgin mielestä oli epätodennäköistä että yhtään mitään sieltä löytyisi, kun ei siellä sitä itse rintakudostakaan ollut. Tiedän, että implantit vaikeuttavat mahdollisten muutosten huomaamista sekä mammografiassa että ultrassa, joten olisi entistä tärkeämpää todellakin tutkituttaa rinnat säännöllisesti sekä omatoimisesti kotona että lääkärintarkastuksissa.

Kuinka usein te tutkitte rintojanne itse tai tutkitutatte ne kunnolla lääkärin luona? 
Jakakaa kokemuksenne mammografiasta?