Ihan uskomatonta! Miten vuosi voi mennä näin äkkiä? Juuri äsken oli lauantai 12. toukokuuta 2018, kun katselin Alinan kanssa Euroviisuja. Vasta oli se sunnuntai 13. toukokuuta 2018 – äitienpäivä, kun sain pienen pojan syliini ensimmäisen kerran. Robin syntyi siis 13. toukokuuta, ja tänä vuonna päivä osui maanantaille. Tänä vuonna se ei valitettavasti ollut mitenkään sen erikoisempi päivä. Minulla oli heti aamusta hammaslääkäri, poistettiin yksi neljästä viisaudenhampaasta pois. Oli siis aika tavallinen – ja kivulias maanantai. Mutta toki erityinen – sillä meidän poika täytti jo vuoden! Otin ”kotistudiossa” perinteiset kuvat Robinista. Hän sai istua samalla rahilla lampaantaljan päällä, niin kuin Alinakin aikanaan. Kuvat onnistuivat mainiosti!
Kuvassa Robinin norsu ja taustalla näkyy valokuvat kuluneen vuoden ajalta.
No sitten, tässä alapuolella on kutsuista kuvia. Käsialani ei ole täydellistä – minkä takia ajattelin kirjoittaa nätillä fontilla koneella nämä ja sitten tulostaa. Siisti lopputulos on kuitenkin tärkeää. Inspiraation sain ihan vain Googlen kautta. Kutsujahan ei periaatteessa olisi tarvinut tehdä, sillä kutsu olisi mennyt kaikille perille ihan viestilläkin, mutta ihan askartelemisen halusta tein ja lähetin nämä. Ps. tulostetun kuvan ilmapallo on väritetty siniseksi, se ei vain kuvissa näy. Ja kutsut ovat siis kaksipuolisia, toisella puolella kuva tekstin kera ja toisella puolella infot. Mitä mieltä olette kutsujen ulkonäöstä? Tein näitä noin kuusi, juhliin kutsuttiin siis molempien perheet – kuten aina. Onneksi Posti (tällä kertaa) toimitti kaikki kutsut ajoissa kaikille.
____________________________________________________

Eilen, 25. toukokuuta juhlimme vihdoin Robinin syntymäpäivää perheen kesken. Valitettavasti lasten ainut serkku ei päässyt paikalle, eikä omat vanhempani – sillä olivat harmillisesti oksennustaudissa. Mutta olivat ”hegessä mukana”. Lähetin heille kuvia ja videoita synttäreistä ja vieraista. Mukana meidän kanssa oli juhlistamassa lasten tädit, eno, Alinan kummitäti, sekä mummu ja pappa. (Robinin kummit ovat siis Josen pikkusisko ja minun isoveli, eli myös kummit olivat paikalla). Meillä oli oikein mukavaa!

Tarjottiin jauhelihakeitto alkuun, sillä niin moni asuu kaukana parin tunnin ajomatkan päässä. Sitten kahviteltiin. Tarjottavina meillä oli sininen kermakakku (täytteenä mustikkapilttiä, sekä banaania), voileipäkakku, minipavlovia (viinirypäleillä, mangorahkalla ja mustikoilla), muumikeksejä, karkkia, popcornia, sekä sinisiä itsetehtyjä marenkeja. Kaikki ruoat olivat täysin laktoosittomia – muita allergioita kellään ei sitten onneksi olekaan. Ruoat maistuivat hyvin ja kakkukin oli hyvää.
Jose teki voileipäkakun, jauhelihakeiton ja siniset marengit.
Minä tein kakun, mikä oli jopa sisältä kirkkaan sininen.

Ei niin hauska fakta kakkupohjasta: Tein kakun edellisenä iltana (perjantaina). Aloin vatkaamaan kananmunia ja sokeria vaahdoksi. Vatkasin ja vatkasin, mutta vaahtoa ei muodostunut. Aloin ihmettelemään asiaa, kunnes katsoin että olimme ostaneet vahingossa tuoreita kananmunia. Googlasin ja löysin tiedon – että tuoreet kananmunat eivät vaahdotu, joten ne ovat huonoja leipomiseen. Pieni epätoivo iski, sillä kakku on juhlapöydän kruunu kuitenkin. Jose lisäsi neljän munan kakkuun kaksi normaalia kananmunaa sekaan, ja sitten uuniin. Ja ooh, onneksi kakku onnistui täydellisesti!! Sai huokaista helpotuksesta. Tietääpä jatkossa tuonkin faktan tuoreista kananmunista.
Tähän väliin kuvia koristeista, juhlapöydästä ja yleisestä tunnelmasta. Halusin jotain erilaista ilmapallojen lisäksi, joten taas Googlen kautta löysin inspiraation ensimmäisille syntymäpäiville – pala narua, pyykkipoikia ja niistä roikkumaan lapsen ensimmäisen vuoden ajalta kuvia ihan syntymästä – tähän päivään. Todella hauska ja kaunis idea! Periaatteessa voisin laittaa tänne kuvia Robinista ihan syntymän hetkellä, tai 2 kuukauden ikäisenäkin, sillä kuvista ei enää tunnistaisi häntä. Niin paljon on poika muuttunut. En nyt kuitenkaan lähtenyt erikseen kuvailemaan valokuvia narussa, mutta kuvissa näkyy taustalla – niin saa ideasta kiinni.
Nämä saatiin ilmaiseksi toisen toukokuisen äidiltä.
Nämäkin saatiin ilmaiseksi, olisi muuten mennyt kuulemma roskiin.
 ”Happy Birthday” -ilmapallot Tigerista, maksoi alle viisi euroa ja oli helppo puhaltaa.
Äitienpäivän kukat kukoisti vieläkin, juhlapöydässä.
Robin korkkasi kakun isin sylissä. Ihan innoissaan.
Alinalla oli päällä vaaleanpunainen kimaltava mekko.

Robin sai lahjaksi paljon ihania ja kesäisiä Newbie -vaatteita, Ti-Ti Nalle -palapelin, sekä taaperoiden välipalapatukoita. Molemmat lapset saivat Reiman UV-uikkarit, sekä UV-lakit. Tai Alinalla oli keltainen jo ennestään, Robin sai oman sinisen nyt. Kelpaa mennä kesällä rannalle! Lisäksi lapset saivat ihanaa käsityötä – Alina oman possun, Robin oman norsun. Vielä mumman ja ukon (minun vanhempieni) lahja Robinille saadaan parin viikon päästä, kun mennään käymään siellä.

Robinilla oli päällä farkut ja ruutuinen kauluspaita. Sukat lähti äkkiä pois.
Robin sai muutaman kortinkin, sattumalta kaksi samanlaista.
Juhlien jälkeen oli todella väsynyt, mutta kiitollinen olo ihanista juhlista ja läheisistä ihmisistä.

Juhlien jälkeen oli jotenkin todella väsynyt olo. Ei ihan mikään pikku homma järjestää juhlia, siivota kotia ja tehdä ruokia kahden pienen taaperon sotkiessa vieressä. Huh. Mentiin illalla saunaan rentoutumaan ja sitten nukkumaan. Hyvien yöunien jälkeen alkoi tämä sunnuntai hyvällä fiiliksellä. Tänään ollaan syöty kiinalaista ruokaa, kahviteltu kaverin kanssa ja käyty äänestämässä! Kävitkö sinä äänestämässä?

Iso iso kiitos koko perheelle, kiitos ihanista lahjoista! Syksyllä sitten Alinan syntymäpäivät osa 4. Varmaankin teemana – mikäs muukaan kuin Frozen ja Elsa.

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

X