Kahvipöydässä ja töissä on välillä kiva hauskuuttaa kanssa olijoita tarinoilla lapsista. Kaikki eivät niitä jaksa kuunnella eikä ne kiinnosta, mutta yleensä jutut jotka saavat hymyn huulille kiinnostavat lähes jokaista. Olen kuullut tuhat ja yksi tarinaa siitä kun lapsi huutaa kaupan kassalla äidin äänekkäästä suolentoiminnasta ja kuukautissiteistä, mutta onneksi meillä ei niitä harrasteta (vielä), vaikka sympatiat on kyllä teidän kaikkien puolella. Löytyypä meiltä silti kotoa hyvinkin oivaltava kaksi ja viisivuotias, hauskimpia tilanteita tosin tähän mennessä hieman hakusessa olevat vokaalit.

Vokaali eli ääntiö

Viikon alussa käväistiin vihdoin molempien tyttöjen vuosittaisella neuvolakäynnillä. Pienemmällä aika oli tyylikkäästi lähes puolivuotta jälkijunassa, mutta esikoisen aika melkein ajallaan, vain puolitoistakuukautta syntymäpäivästä. Onhan sielä muitakin äitejä joille soittoajat (aamulla 8-9???) tuottavat hikikarpaloita otsalle? Esikoinen keräsi lähes koko rivillisen lähetteitä, joista yksi oli puheterapiaan. Olin jos suoraan sanoen unohtanut kun vuotta aikaisemmin keskusteltiin saman hoitajan kanssa tyttären puuttuvasta Y-kirjaimesta. Silloin tämä vokaali ei tuntunut kovin tärkeältä, vaan unohtui ajan mittaan. 
Tälläkerralla tuon hauskan pienen kirjaimen opettelu kaivettiin kuitenkin taas esiin ja toivoin tälle puheterapeutin apuja. Sitähän tietysti saatiin, mutta koska jonot ovat auttamattoman pitkät taidetaan alkaa kaivella itse vokaalia esille. Internet kuitenkin petti minut tai en löytänyt oikeita hakusanoja, sillä en oikein tiedä mistä lähteä liikkeelle.

KUINKA HARJOITTAA Y-ÄÄNNETTÄ 

Olen kerännyt paperille Y-alkuisia ja sisältäviä sanoja ja yritän mahduttaa niitä arkeemme mahdollisimman paljon. Harjoitellaan yhdessä pieniä hetkiä kerrallaan, eli sen verran kun viisivuotiaan hermo kestää (voin kertoa ettei kovinkaan kauaa). Joltain keskustelupalstalta poimin myös vinkin siitä, kuinka peilin edessä I-kirjainta pitkittämällä ja suuta supistamalla I muuttuu Y-kirjaimeksi ja lapsen on helpompi hahmottaa suun asento. Tämä vinkki ehdottomasti testissä siis myös!
Oisko jotain muita vinkkejä kadonneen (tai siis ei vielä ollenkaan edes löytyneen) vokaalin metsästykseen?

Ainiin. Ja pitihän minun kertoa teille se hauska tarinakin eräästä hullusta ystäväni parvekkeella. Kuvitelkaapa mielessänne juuri alkava ’rauhallinen’ lounashetki, kun lapsi yhtäkkiä jähmettyy paikalleen katsoen ulos ikkunasta parvekkeelle. Hänen suustaan pääsee järkyttyneenä ”TÄTI. MIKSI TEIDÄN PARVEKKEELLANNE ON HULLU”. Oltiin jo koko konkkaronkka melkein alakerrassa paossa tunkeilijaa, kunnes nauraen tajuttiin että olikin kyse ystäväni sisustuspuremasta ja parvekkeelle oli muuttanut, mikäs muukaan kun hylly kevään kukkasia varten. 

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

X