Kymmenkuinen

Meillä on kohta taapero! Eikä pelkästään sen puolesta, että vauvavuotta on vain puolitoista kuukautta jäljellä. Ensiaskeleet on otettu jo aikaa sitten, helmikuun loppupuolella. Ensimmäisellä kerralla hän otti kolme askelta eli oikea vasen oikea, sittemin hän on hakenut yhtä tai kahta askelta. Vähän rokeutta lisää niin meillä kävellään.

Hampaita on nyt seitsemän, oikea ylä kakkonen tuli läpi perjantaina (28.2.) ja vasen ala kakkonen lauantaina (29.2. tasan 10kk iässä). Johan niitä on jo monta viikkoa odotettukin. Nyt nämä hampaiden puhkeamista edeltäneet yöt olivatkin ihan tosi huonoja, täynnä ”ei ei ei” huudahduksia ja kiljumista.

Mitä tulee höpöttämiseen, ”ka” ja ”ei” ovat yksiä selkeimpiä ja pisimpään kuultuja. Mutta kaikenlaiset muutkin tavut ja äännähtelyt ovat tuttuja. Mummu ja puoliskoni ovat sitä mieltä että ”Äiti” tulee myös selvästi.

Hän on oppinut avaamaan eteisen kenkälaatikon ja tyhjentämään Elpun kenkiä lattialle. Myös kaikkien muidenkin käteen sopivien tavaroiden ja lelujen heittäminen ja pudottaminen on ihan parasta tällä hetkellä.

Kymmenkuisen synttärit menivät ihan hujauksessa. Helmikuun loppu ja maaliskuun vaihtuminen pääsi yllättämään ihan täysin, kun meillä oltiin taas kipeinä koko viikko. Lastenpolikäynnin jälkeen piti käydä uudestaan verikokeissa, mutta nekin jäivät väliin ja siirrettiin parilla viikolla eteenpäin.

Ajattelin jo, etten ehkä jaksakaan alkaa soittelemaan neuvolaan 10kk mittojen perään, mutta juuri näin ajateltuani puhelimeeni kilahti muistutus viesti jo varatusta ajasta. Pituutta oli nyt yli 70cm ja paino on kääntynyt laskuun. Sairastelut, lapsen yleisvoinnin sekä ulkoisen olemuksen perusteella painosta ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan. Lapsesta kun näkee, että hän ei ole nälissään ja ruoka maistuu. Pituuskasvua lukuunottamatta kaikki on hienosti.

Varattiin vielä huhtikuun alkuun mitat 11kuiselle, sitten onkin jo 1v neuvola ja sen jälkeen taas katsotaan pituutta lastenpolin lääkärin kanssa.

Mitä teidän vauvoille kuuluu? 🙂