Voihan väsymys - miksi raudanpuutetta ei huomata neuvolassa?
Raudanpuutteesta on kirjoittanut useampi äitysbloggari minun lisäkseni, mutta lukemieni keskusteluiden pohjalta tästä aiheesta ei vieläkään tiedetä tarpeeksi. Niin moni on kärsinyt siihen liittyvistä oireista vuosia, mutta on julkisessa terveydenhuollossa kohdannut pelkkää vähättelyä. Siksi minäkin halusin vielä tarttua aiheeseen, varsinkin kun se osui myös omalle kohdalle.
Neuvoloissa ja julkisessa terveydenhuollossa raudanpuutteen merkkinä pidetään usein pelkästään hemoglobiini arvoja. Hemoglobiini ei kuitenkaan kerro rautavarastoista mitään ja se laskee yleensä vasta, kun tilanne on jo päässyt huonoksi. Ferritiini on rautaa kudoksissa varastoiva proteiini, jonka pitoisuutta veressä pidetään rautavarastojen mittarina. Ferritiinin mittauksen (verikoe) yhteydessä kannattaa ottaa myös tulehdusarvot, sillä jos ne ovat koholla, ferritiinin arvo ei ole luotettava. Jos olet siis sairastanut esim. flunssan, vasta kahden viikon päästä otettu verikoe (ko. tekijöistä) on luotettava.
 |
| Raudanpuutteesta kärsivien äitien lapsilla saattaa olla myös matala ferritiini. Raudanpuutetta voi olla myös suolistosairauksista kärsivillä, iäkkäillä sekä urheilijoilla (rankka urheilu lisää raudan tarvetta). Rautavarastoihin vaikuttaa myös isot leikkaukset ja ahkera verenluovutus. |
Jos ferritiini on alle 30, voidaan puhua raudanpuutteesta, jolloin rautavarastot ovat aika lailla jo tyhjät. Hälyttävä tilanne on, jos arvo on alle 10. Hyvä ferritiiniarvo terveillä ihmisellä on 100. Suomalaisten naisten viitearvot 10-150 ja tämän osa lääkäreistä on tulkinnut niin, että jo yli 10 on riittävän hyvä! Ihmettelen vain, miksi pitää tyytyä siihen huonoimpaan mahdolliseen arvoon, joka monella aiheuttaa selviä oireita. Osa on syönyt turhaan jopa masennus- tai sydänlääkkeitä, koska ei ole tajuttu tarkistaa ferritiiniä, tai tietämys sen vaikutuksista ollut vajavaista!
On yksilöllistä, mikä rautavalmiste kenellekin sopii ja välillä sitä joutuu vaihtamaan ja etsimään sopivaa. Maitotuotteiden runsasta käyttöä on syytä vähentää, koska ne huonontavat raudan imeytymistä. C-vitamiini sen sijaan edistää, joten rautatabletti kannattaa ottaa appelsiinimehun kanssa, jos tablettiin itsessään ei ole c-vitamiinia lisätty. Arvoja kannattaa kontrolloida esim. puolen vuoden välein, jotta huomaa tapahtuuko muutosta. Jos raudanpuutetta on ollut, rautavarastojen täyttäminen kestää yleensä vähintään puoli vuotta ja osalla se saattaa viedä jopa kaksi vuotta. Joissakin tapauksissa päädytään rautainfuusioon eli suonensisäiseen rautahoitoon.
Mielestäni hälyttävintä ja ärsyttävintä tässä raudanpuuteasiassa on se, että esim. neuvolassa ferritiinimittauksen perään kyseleville äideille on todettu asian olevan vaan trendijuttu, eikä mittausta ole välttämättä saanut, vaikka oireet olisivat voimakkaita. Mielestäni ei ole mitenkään yllättävää, että moni nainen kärsii siitä, koska asiaan vaikuttaa mm. runsaat kuukautiset, raskaus, synnytys ja jälkivuoto sekä imetys. Ruotsissa ja Norjassa jokaiselta äidiltä mitataan ferritiini jo alkuraskaudessa. Suomessa se usein kuitataan äitien muoti-ilmiönä… Ymmärtäisin, jos kyse olisi kustannuksiltaan MRI-kuvauksen luokkaa olevasta tutkimuksesta, mutta ferritiinin mittaus yksityisellä maksoi 20 euroa.
Lista oireista: Puhti.fi
Viime vuoden lopulla (tai oikeastaan jo sitä ennen) itsellä oli sellainen olo, että aivan kun hormonitoiminnassa olisi jotain häikkää. Kaikenlaisia epämääräisiä oireita, mutta toisaalta ei niin hälyttävää, että olisin mennyt lääkäriin. Asiaa pohdittuani ”diagnosoin” itse itselläni myötätuntouupumuksen (töihin liittyen) ja pyysinkin joulukuussa pääsyä työterveyspsykologille. Ajan sain tammikuulle, jolloin hän totesi minulla olevan selkeä työuupumus, mutta se ei johtunut pelkästään työstä vaan myös vauvavuodesta ja siihen liittyvistä kuormitustekijöistä. Tämän jälkeen ajattelin, että kaikki fyysiset oireeni johtuvat siis psyykkisistä syistä.
Tämän raskauden aikana olen ollut erityisen väsynyt koko ajan – en pelkästään ensimmäisen kolmanneksen aikana. Lokakuussa kävin poikani kanssa verikokeessa ja hänellä ferritiini oli 12, huolimatta siitä että hemoglobiini oli 130. Siinä vaiheessa tajusin, että hitto vie, minullahan saattaa olla raudanpuute myös! Varasin heti ajan puhti.fi kautta mittaukseen (todella kätevästi hoitui ainakin täällä isossa kaupungissa) ja sainkin ajan parin päivän päähän. En jaksanut edes yrittää taistella tästä asiasta neuvolan kautta, kun Turussa on muutenkin ollut säästölinja huomattavissa neuvolapalveluissa. Ferritiini oli 22 ja jälkeenpäin ajateltuna monet oireistani olivat nimenomaan raudanpuutteeseen liittyviä. Ei se tietenkään kaikkia uupumus- ja masennusoireitani selitä, mutta monen muun fyysisen oireeni kyllä.
Olen käynyt raskausaikana neljällä eri lääkärillä: työterveyslääkärillä, psykiatrilla ja kesällä päivystyksellisesti terveysaseman lääkärillä voimakkaan päänsäryn vuoksi, sekä tietysti myös neuvolalääkärillä. Kenelläkään heistä ei tullut mieleen tarkistaa tätä asiaa, vaikka kaikille mainitsin poikkeuksellisesta väsymyksestä. Raudanpuute vaikuttaa hyvin moneen asiaan ja oireeseen, mutta toisaalta harvalla erikoislääkärilläkään on siitä tarpeeksi tietämystä. Ärsyttää vain näin jälkikäteen, kun osa tämän vuoden valtavasta väsymyksestä olisi ollut helpotettavissa aika yksinkertaisella keinolla. No, parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Jos edes yksikin nainen hyötyy tästä tekstistä, niin olen tyytyväinen!
Tekstin faktojen lähteenä: sisätauti- & veritautilääkäri Tom Widenius ja lasten hematologi Marika Grönroos.
Jaa oma kokemuksesi