Mainos: Semper 21.04.2021

Pakottaminen pois ja kannustusta tilalle – Supernanny Pia Penttala tietää, kuinka lisätä kasvisten määrää lapsen ruokavaliossa

Lapsen ennakkoluuloinen suhtautuminen uusiin makuihin on luonnollista. Kannustava ja positiivinen ilmapiiri ruokailun ympärillä rakentaa lapselle terveen ruokahalun.

9 kommenttia

Lapsi ei syö, ruokailuhetket ovat yhtä kaaosta eivätkä ainakaan kasvikset maistu. Tuttua taistelua monessa perheessä.

Erityistason perheterapeutti, Supernanny Suomi -ohjelmasta tuttu Pia Penttala muistuttaa, että syömään pakottaminen on huono lähestymistapa nirsoiluun. Lapsen hyvään ruokahaluun vaikuttaa ensinnäkin se, millaisen ruokailutilanteen vanhempi lapselleen luo. Tärkeintä on ennakoida ja rauhoittaa ruokailuhetket.

– On selvää, että lapsi kiinnostuu kaikesta ympärillään olevasta. Lapsi seuraa pelikoneella pelaavia ihmisiä sekä auki olevaa televisiota. Ei ole hänen vikansa, ettei hän pysty keskittymään ruokailuun hälyssä, Penttala sanoo.

Lapsi tarvitsee ruokarauhan lisäksi myös kannustusta ja palautetta ruokailustaan.

– Ollaan lähellä lasta ja tuetaan häntä. Lapsi tarvitsee kannattelua, Penttala muistuttaa.

Positiivinen rohkaisu on paikallaan, jotta lapselle ei piirry kuvaa epämiellyttävästä ja kireästä ruokailun ilmapiiristä.

– Lapselle voi jutella ruokailun lomassa, että voi miten ihanan värisisiä ruokia ja auttaa lusikkaa suuhun.

Myös vanhemman oma esimerkki tukee hyvän ruokahalun oppimista.

– Jokainen vanhempi on peili lapselle. Aina ei ole mahdollista syödä yhdessä lapsen kanssa, mutta olisi hyvä, jos ehtisi pitää yhteisen ruokailuhetken edes riittävän usein.

 

 

Uuden äärellä

Uusien makujen ja etenkin kasvisten maistelu ei ole aina helppoa pienille lapsille. Penttala muistuttaa, että ennakkoluuloinen asenne uutta kohtaan on täysin luonnollista.

– On tervettä, ettei laita suuhunsa ihan mitä tahansa. Tätäkin kannattaa lähestyä positiivisen kautta. Kaikenlaiset jännitteet ruokailuhetkessä lisäävät epäilevää asennetta.

Penttala kehottaa tekemään ruokailusta leikkisää ja tutkivaa, jopa humoristista. Silloin lapsi on avoimempi uudelle. Vanhempi voi näyttää vaikka itse ilmeillään, miltä uuden ruoan maistaminen näyttää ja tuntuu.

– Voidaan leikkiä vaikka ruokaprofessoreita ja tutkia, millaisia uudet maut ovat, ihmetellä keltaisia porkkanoita ja muita erilaisia ruokia. Uusia makuja kannattaa tutkia erityisesti muulloin kuin silloin, kun vatsa pitäisi syödä täyteen.

Kun ikää tulee lisää, lasta voi pikkuhiljaa ottaa mukaan pieniin päätöksiin. Kaikessa ei voi toimia lapsen pillin mukaan, mutta välillä on hyvä keskustella lapsen kanssa, jotta hänelle tulee tunne, että hänkin on saanut vaikuttaa ja hänenkin mielipidettään kuullaan.

– Lapsen kanssa voi suunnitella yhdessä, paljonko ruokaa lautaselle laitetaan. Lapselle voi tulla suuresta kauhallisesta sellainen olo, ettei hän selviydy siitä koskaan. Aluksi voi laittaa hiiren annoksen. Nälkä ja ruokamäärä kyllä kasvavat pikkuhiljaa.

Kommentit (9)

Paljon lapsia , joille ei tarjota kasviksia ja sitten ihmetellään , kun eivät syö. Meillä kaikki oppineet. Hyviä vinkkejä. Kiitos

Olisi aivan huippua saada palkinto mummilaan kahdelle syömään ja leikkimään opetteleminen murulle.

pph hoitolapset kyllä syövät mielellään kasviksia ja olisivat onnesta sekaisin tuosta voitosta

Lapsenlapselleni 9kk ikäinen

Kyllä mummin rakas 9 kk tykkää kasvis ruuvista,makaroni nam… opetellaan uusiin mahuikin myös ite tehtyjen lisäksi

Näyttääitse hyvää esimerkkiä.

Meillä maistuu 5 kk tytölle ruoka 😂

Omalla esimerkillä ja asenteella on merkitystä. Kaikkea maistetaan , eikä sanota ruuasta hyi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

X