Sijaisvanhemmuus on palkitsevaa - Sijaisperheissä syntyy elämänmittaisia ihmissuhteita
Jos sijaisvanhemmuus mietityttää, pysähdy hetkeksi. Sijaisvanhemmuus ei vaadi vanhemmilta mitään erityistä, mitä heillä ei jo ole. Arki koostuu pienistä kiitollisuuden hetkistä.
MAINOS: SOS-LAPSIKYLÄ
Sijaisvanhemmista on Suomessa pula. Turvaa, suojaa ja tavallista arkielämää tarvitsevia lapsia on enemmän kuin sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneita aikuisia.
SOS-Lapsikylä on alusta saakka satsannut nimensä mukaisesti kylämäisiin asuinyhteisöihin, mikä poikkeaa muista järjestöistä, jotka etsivät sijaishuoltoa tarvitseville lapsille. SOS-Lapsikylä omistaa asuntoja nykyaikaisilta ja viihtyisiltä asuinalueilta Espoosta Ylitornioon asti.
Sijaisvanhempien on mahdollista vuokrata asunto SOS-Lapsikylältä, erityisesti, jos tila uusien perheenjäsenten vuoksi on vaarassa loppua kesken. Asuntoja on monipuolisesti omakotitaloista uusiin, moderneihin kerrostaloasuntoihin asti.
– Toiminta asuinyhteisöissä on kylämäistä. Samalla perheiden vertaistuki ja tukipalvelut ovat kirjaimellisesti naapurissa, toteaa SOS-Lapsikylän kehittämispäällikkö Sanna Välimäki.
Yli 130 maassa toimivan kansainvälisen SOS-lapsikyläjärjestön työllä Suomessa on pitkät perinteet. Sijaisvanhempia kaipaavia lapsiakin SOS-Lapsikylä on auttanut maassamme jo yli 50 vuotta.
Sijaisperhettä tarvitsevat niin tytöt kuin pojatkin
Sijaisperhettä tarvitsevalla lapsella ei ole vain yhtä tarinaa tai taustaa. Syitä lapsen sijoitukseen johtaneelle päätökselle on yhtä useita kuin on lapsiakin.
Yhteistä jokaiselle apua tarvitsevalle lapselle on, että taustalla on aina koko joukko läpikäytyjä avohuollon toimenpiteitä. Huostaanotto ja lapsen sijoittaminen kodin ulkopuolelle on lastensuojelulaissamme vasta viimeinen toimenpide.
Valtaosa sijaisperheitä tarvitsevista lapsista on iältään alakouluikäisiä tai nuorempia, tyttöjä ja poikia. Välimäki korostaa, että erityisesti teini-ikäisille lapsille sijaisvanhempien tarve on tällä hetkellä suuri.
Haussa rakkautta ja huolenpitoa
Kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten biologisen perheen taustalla on yleensä erilaisia ongelmia, joille on tyypillistä, että ne ovat kasautuneet: vanhempien elämänhallinnan vaikeuksista, sairauksista tai päihde- ja mielenterveysongelmista johtuvaa kyvyttömyyttä vaalia lapsen turvallista perhearkea. Monilla vanhemmilla haasteet ja vaikeudet ylittävät jo sukupolvien rajat.
Useat sijoitusta tarvitsevista lapsista ovat Välimäen mukaan kaltoin kohdeltuja – niin henkisesti kuin myös fyysisesti. Lapset eivät ole saaneet turvaa, huolenpitoa ja ruokaa tai kokea tavallista arkea, jossa on säännöllinen rytmi ja rajat.
Valtaosa sijaisperheitä tarvitsevista lapsista on iältään alakouluikäisiä tai nuorempia, tyttöjä ja poikia.
Sijaisvanhemmuudessa tärkeintä: kyky kiintyä lapseen
Sanna Välimäki korostaa, että vaikka SOS-Lapsikylä tunnetaan asumisen mahdollistavista palveluistaan, muuttoa ei edellytetä. Sijaisvanhemmiksi hyväksytyt voivat jatkaa asumistaan entiseen tapaan omassa tutussa kodissaan.
Tärkeintä sijaisvanhemmaksi ryhtymisessä on halu sitoutua ja auttaa perheeseen sijoitettua lasta.
– Oleellisin kysymys on, onko sijaisvanhemmalla kykyä ja halua kiintyä vieraaseen lapseen. Jos vastaus on kyllä, peruslähtökohdat ovat kunnossa.
Välimäki korostaa, että SOS-Lapsikylässä tehdään paljon töitä ennakkoon, jotta sijaisperhettä tarvitseva lapsi saa itselleen juuri oikeanlaiset sijaisvanhemmat. Ennakkotyö on paitsi sijoitettavan lapsen myös sijaisvanhempien itsensä etu. Selvitystyöhön käytetty aika tuottaa tulosta: lapsi saa juuri hänelle sopivat sijaisvanhemmat.
Merkitystä elämään ja elämänmittaisia ihmissuhteita
Vaikka sijoitetut lapset tuntevatkin usein surua siitä, että he eivät ole voineet asua omien syntymävanhempiensa kanssa, lapset yleensä kokevat Välimäen mukaan aikuistuttuaan, että sijoituspäätös on ollut heidän kohdallaan tarpeellinen. He ovat saaneet sijaisvanhempien mukana toisen perheen sisaruksineen ja sukulaisineen.
Sijaisvanhempina toimineet pitävät perheeseen sijoitettua lasta rikkautena, joka on tuonut uudenlaista merkitystä paitsi vanhempien itsensä myös perheessä olevien biologisten lasten elämään.
Sijaisperheissä syntyy koko elämänmittaisia ihmissuhteita.
Lue bloggaaja Sara Parikan ajatuksia sijaisvanhemmuudesta hänen blogistaan.
Jaa oma kokemuksesi