Luontoyhteyden puuttuminen
On todettu, että maatiloilla elävillä lapsilla on huomattavasti vähemmän allergioita ja parempi allergiasuoja kuin kaupunkilaislapsilla. Kaupungistumisen myötä allergiat ovat vähitellen yleistyneet kun yhteys luontoon, maaperään ja maaperän mikrobistoon on vähentynyt kaupunkiympäristössä.

Liika hygienia
Liiallinen peseminen ja esim. desinfioivien pesuaineiden käyttö on heikentänyt osaltaan ihmisten omaa, luonnollista immuunijärjestelmää. Myös ravinto on monasti pitkälle prosessoitua ja ”elotonta”, eikä sillä monesti ole juurikaan tekemistä alkuperäisen ruoka-aineen kanssa.

Immuunijärjestelmän heikkeneminen
Kun elimistömme oma puolustusjärjestelmä ei enää toimi, se ei enää osaa erotella vaarallisia ja ei-vaarallisia aineita toisistaan. Elimistö tekee vääriä johtopäätöksiä, jotka aiheuttavat vääriä reaktioita ja tulehduksellisia oireita. Näitä kutsutaan allergioiksi.

Monimuotoinen ympäristö on kaiken elollisen, myös ihmisen, hyvinvoinnin kannalta hyvin tärkeä.

Luonto ja ympäristömme, myös koti, ovat täynnä eläviä eliöitä, myös silmälle näkymättömiä mikro-organismeja. Mikro-organismeihin kuuluvat bakteerit, levät, alkueläimet, hiivat, homeet ja virukset. Nämä muodostavat ns. mikrobioomeja, eli mikroeliöiden populaatioita iholle, hengityselimiin ja suolistoon.

Kun luontoyhteys vähenee ja ympäristömme on liian puhdas, jopa desinfioitu, mikrobioomit yksipuolistuvat ja köyhtyvät, eivätkä pysty enää tuottamaan immuunijärjestelmälle oikeanlaisia ärsykkeitä tai kommunikoimaan immuunijärjestelmän solujen kanssa niin, että immuunijärjestelmä pystyisi erottamaan vaarallisen ja vaarattoman. Sisäelimissä ja aineenvaihdunnassa ongelma ilmenee ruoka-aineallergioina, iholla esim. ihottumana ja hengityselimissä allergisena nuhana. Elimistömme ja immuunijärjestelmä reagoi siis ”varmuuden vuoksi” ja tuloksena on sairausoireita.

Kuinka voi saada luontoyhteyden takaisin?

• Menemällä luontoon: metsään, rannalle, puutarhaan, puistoon.
• Jos ei ole puutarhaa, hankimalla viherkasveja ja kasvattamalla parvekkeella kukkia, yrttejä ja vihanneksia.
• Hankimalla lemmikin.
• Lakkaamalla käyttämästä desinfioivia pesuaineita kodin siivouksessa.
• Käyttämällä käsien pesemiseen tavallista saippuaa, käsien desinfionti ei kotioloissa ole tarpeellista.
• Syömällä lähiruokaa jota ei ole käsitelty säilyvyyden parantamiseksi.
• Syömällä ruokaa suoraan puutarhasta ja metsästä. Pienet multanokareet esim. salaatinlehden mukana eivät ole vaarallisia.

Kotia ei kannata turhaan ”ylisiivota” esim. hyvin voimakkailla pesuaineilla, koska se on – turhaa. Omaa mahdollista bakteerikammoa kannattaa tarkastella tarkemmin ja koittaa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin:
99.9 % mikrobeista ja bakteereista on ihmiselle turvallisia ja itseasiassa hyvin tärkeitä, jopa elinehto. Meitä varoitellaan pöpöistä siellä, pöpöistä täällä: varo tiskirättiä -se tartuttaa sinuun flunssan, tiskiallas kuhisee bakteereja, pyyhkeistä saat pöpöjä, vessaa vetäessä ilma on sakeanaan ulostebakteereista. Nukkamatot, hammasharjat, käsilaukkujen pohjat muistetaan myös mainita bakteeripesäkkeinä. Huoletta käyttelemme kuitenkin näppistä, kaukosäädintä, rahaa, julkisten tilojen ovenkahvoja ja laulelemme karaokemikrofoniin… Kännykässä on jopa yli kymmenen kertaa enemmän bakteereita kuin vessanpöntössä, ovenkahvakin on puhtoinen siihen nähden.

Pöpöjen ja bakteerien kanssa on eletty ennen tehokkaita, desinfioivia pesuaineita. Kyllä niiden kanssa pärjätään tänäkin päivänä…