Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Hupsu Haave, post: 31764026, member: 141474"]</p><p>Ja vielä viimeiseksi lykkään tuon synnytyskertomuksen tähän kirjoitushepulin päätteeksi. Tänään kiireessä väsätty loppuun, enkä oikein jaksanut hienosäätää sitä, joten älkää välittäkö siitä, että se ei ole mitään kirjoituksien aatelia. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite14" alt=":ROFLMAO:" title="Kieriskelee lattialla :ROFLMAO:" data-shortname=":ROFLMAO:" /></p><p></p><p>---</p><p></p><p>Perjantaina koko- ja synnytystapa-arvio TAYS:ssa. Hämmästyksekseni kuulin, että kohdunkaula oli hävinnyt ja olin n. sentin auki. Tähän mennessä mulla ei ollut ollut mitään kivuliaita supistuksia tai että niitä ainakaan mitenkään olisin rekisteröinyt/muistaisin. Tämä ei ole kuulemma niin tavallista ensisynnyttäjällä (syyskuisten ryhmässä kätilö totesi näin). Eli jotkut joutuvat kärsimään tuntikausia kivuliaita supistuksia ja silti on kanavaa jäljellä eikä yhtään auki. Eli tässä mielessä olin ilmeisesti melko onnekas. Menin tuonne tutkimukseenkin ihan julkisilla ja kävellen. Harkitsin jopa vierailua äidilläni tuon jälkeen, mutta kun kuulin tilanteen, en uskaltanutkaan lähteä.</p><p></p><p>Lääkäri oli kirjoitellut omakantaan, että pyöräytellään kalvoja tj. Olen melko varma, että ei maininnut tästä mitään mulle, koska en todellakaan tiennyt tuosta mitään. Ei myöskään muistanut mainita ensisynnyttäjälle, että tämä saattaa aiheuttaa jotain. Sen jälkeen sitten perjantai-iltana valuikin vähän verta vessakäynnillä, joka aiheutti melkein paniikin. </p><p>Tuota verensekaista valui sitten viikonlopun aikana ja ma-ti enemmänkin sellaista limatulpan oloista veristä hyytelöä. </p><p></p><p>Seuraava keskiviikko:</p><p>Aamulla herätessä olisiko ollut kasin aikoihin suppareita oli n. 10 minuutin välein. Ei mitään kovin kummoisen kivuliaita. Seurailin oloa ja kellottelin suppareita pitkin päivää paperille. En uskaltanut lähteä mihinkään. Odottelin vain koska nuo alkaisi tulla kivuliaammiksi ja siksi en käynyt aamulla suihkussakaan. Suihkuun menin sitten tuossa 14 aikoihin. (Mulla ei ole mitään tarkkoja aikoja eikä lukuja niinkuin toisilla, mitä ihmettelen!) Ja siellä suihkussa olin tuntevinani, että jotain valui alakerrasta, mutta en ole vielä tänä päivänäkään varma tuosta. Joten teille muille vinkkinä, että kannattaa ottaa kellonajat ylös. Sitten oli toinenkin holahdus joskus myöhemmin, mutta en enää muista mihin kellonaikaan se oli, olisiko ollut n. klo 21. </p><p></p><p>Illalla vaan käppäilin täällä ympäri kämppää puhkuen ja puhisten ja supistuksia kellotellen. Niitä tuli puolen yön aikaan n. kolmen minuutin välein. Mutta ne oli eri vahvuisia, kipeitä tuli n. 7 minuutin välein ja siellä välissä oli sellaisia pienempiä ei niin kivuliaita. Supistukset oli kestoltaan luokkaa 50s-1min. Puolen yön jälkeen soitin polille, koska halusin lähteä ajoissa sairaalaan, koska siskolla ja äitillä ollut nopeita synnytyksiä. Kyselin ohjeita, että miten noita supistuksia lasketaan jne. Kerroin tilanteeni ja he antoivat luvan lähteä polille. </p><p></p><p>Olin sairaalassa 00:45 mikä sattuu olemaan minun syntymäaikani. (Tästä eteenpäin mulla ei välttämättä ole ihan selkeitä mielikuvia eikä varsinkaan kellonaikoja tai lukuja). Ensin olin käyrillä, jossa kaikki ok. Tämä tuntui hirveän pitkältä ja epämukavalta ajalta. Sitten tehtiin ensimmäinen sisätutkimus, jossa todettiin että olen 2 cm auki (pieni pettymys). Ja heti tämän tutkimuksen jälkeen kun nousin siitä pediltä ja olin pukemassa sitä sidettä, minkä hoitaja toi holahti isosti tavaraa ulos. Pyysin hoitajalta uuden siteen ja paperia lattian siivoukseen. Hän tsekkasi ja totesi, että lapsivedet meni nyt isommalti. Sanoi että aiemmin se reikä oli ehkä ylempänä kalvoissa ja siksi oli vain tihuuttanut ja nyt sitten mahdollisesti siitä kohdunsuulta mennyt rikki.</p><p></p><p>Saattoi olla tuon jälkeen heti tai sitten oli odottelua välissä, en ole ihan varma. Mutta hoitaja kysyi haluanko jonkun kipupiikin kankkuuni. kysyi toki ensin haluanko suihkuun, mutten halunnut. Totesin vain etten usko että se auttaa tässä vaiheessa. Otin tuon kipupiikin ja sitten mentiin sellaiseen toiseen paikkaan lepäilemään. Ohjeeksi annettiin, että jos ei tunnissa auta, niin sitten se ei auta, koska kaikilla tuo ei tehoa. No ei auttanut tunnissa, paitsi tuntui että pää meni sekaisin, mutta kivut jäi. </p><p>Aina kun tuolla sairaalassa kuljin paikasta toiseen, niin tuli supistuksia ja täytyi pysähdellä ottamaan niitä vastaan. </p><p></p><p>Tuon jälkeen takaisin käyrille ja olin muistaakseni siinä vaiheessa 4 cm auki. Kello saattoi olla jotain 3-4, mutta en ole ollenkaan varma tästä. Tämän jälkeen sain luvan siirtyä synnytyssaliin. </p><p></p><p>Synnytyssalissa sain epiduraalin. En muista tarkkaan tämän laittoa, enkä niin paljon muutakaan. Pääasiat vain. Kyttäsin vain kellosta aikaa, koska vartti on mennyt että se alkaa vaikuttaa. Muistaakseni laskin myös supistuksia. Ja sitten kun se alkoi vaikuttaa, supistukset ei tuntunut enää pahoilta. Seuraavan kerran kun tarkastettiin olin 6 cm auki. Sitten välillä lisäiltiin epiä ja välillä vaihtui aamuvuoro ja tuli uusi kätilö ja mukana myös opiskelija. Tästä seuraavan kerran kun tsekattiin olin 9 cm auki. Ja iloinen, että nyt ei mene enää kauaa. </p><p></p><p>Tuo oli mukava asia, että opiskelijakin oli paikalla, koska jossain vaiheessa kätilö oli muualla, mutta opiskelija siellä mun kanssa niin ei tarvinnut panikoida. </p><p></p><p>Jossain tässä kohtaa, ennen ponnistusvaihetta kätilö kyseli kokemustani synnytyksestä ja kerroin että kaikki on mennyt ihan ok. Ei isommalti mitään isoa kärsimystä ja tuskaa, vaan kivunlievytys oli toiminut hyvin ja muutenkin kokemus oli sellainen, että minua kuunneltiin ja toimittiin sen mukaan. Sanoinkin, että ei ainakaan vielä ole mitään traumoja aiheutunut.</p><p>Tähän väliin voin todetta, että voe helevata sitä synnytysvalmennuksen hoitajaa, joka sanoi että ponnistusvaiheessa ei ole kipuja.</p><p></p><p>Ja sitten se ponnistusvaihe. En mielestäni missään vaiheessa tuntenut tarvetta ponnistaa. Mutta soitin kelloa siinä vaiheessa, kun tuntui että jalkovälissä on jotain tulossa ulos. Silloin sain luvan alkaa vähän ähistä ponnistuksen aikana. Aluksi ponnistin kylkiasennossa, mutta se oli jotenkin hankala enkä saanut vauvaa liikkumaan yhtään siinä asennossa. Kätilö tykitti vähän tylysti, että sinne on menty tekemään kovaa työtä eikä vain pötköttelemään sängylle. En osannut ponnistaa ollenkaan. Mutta muistaakseni tässä kohtaa sain ihan hillittömän selkäsäryn, joka veti mut supistuksen aikana ihan takakenoon, enkä pystynyt ponnistamaan. Sanoin, että särky oli lähellä kymppiä, kun kätilö kysyi asteikolla 1-10 ja että en pysty keskittymään ponnistukseen, kun kipu oli niin paha. Sitten mietittiin hetki ja sain vielä yhden epiduraalin. Sen jälkeen odoteltiin vaikutusta. Supparit heikkeni ja niitä seurattiin jonkin aikaa. Kätilö sanoi, että jos ei kohta ala, niin laitetaan oksitosiinia vahvistamaan niitä. Ja supparit ei voimistuneet ja niin sain oksitosiinia ensin pienellä annoksella ja sitten sitä vielä kerran lisättiin, mutta kuulemma tosi pieni määrä.</p><p></p><p>Ja saattoi olla tässä kohtaa, että yritin vielä kyljellään tai sitten ei, en ole varma. Kätilö yritti patistaa minua liikkeelle ja seisovilleen, mutta jostain syystä en oikein halunnut, taisin vähän pelätä (lievä paniikki?) sitä tai jotain. Olisin vain pysynyt siellä sängyssä koko toimituksen ajan. Vessaan hän sai minut pakotettua. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> Mitään en muistaakseni onnistunut saamaan ulos ja äkkiä takaisin sängylle. </p><p></p><p>Sitten kätilö ehdotti asennonvaihtoa siihen puoli-istuvaan ja vänkäsin vastaan, etten halua sitä. (Olin muuten jossain kohtaa synnytyksen aikana puhunut huolistani repeämien suhteen.) Pelkäsin, että tuo asento olisi tosi paha tällaiselle selkäkipuiselle toimistorotalle. Mutta tuossa asennossa onnistuin ponnistamaan helpommin. Kätilö neuvoi mitä pitää tehdä ja mä tein työtä käskettyä. Hän näytti myös suunnan mihin pitää ponnistaa. Musta kyllä tuntui, etten tajua siitä ponnistamisesta yhtään mitään. Mutta ihme kyllä sain punnerrettua pienen pojan maailmaan. </p><p></p><p>Muistan ponnistusvaiheesta sen, että kätilö tsemppasi kovasti ja mainitsi, että vauvalla ei ole mitään hätää. Muutoin ponnistusvaihe oli siinä mielessä kivuton, että en oikein tuntenut mitään, en vauvan liikkumista enkä muutakaan, PAITSI se viimeinen ponnistus, silloin huusin koko supistuksen ajan eli pitkään ja hartaasti niin paljon kun keuhkoista lähti. Luulen että tuossa vaiheessa tuli se tunne että perse repeää, niin kuin jotkut tunnetta kuvailevat. Luulen että se ei ollut vauvan pää, mikä rikkoi paikat vaan hartiat ja vartalo. Sitäkin olin vähän pelännyt etukäteen, kun meidän suvussa on sekä miehet että naiset leveäharteisia. Sitten onnistuin löytämään miehen, jolla on vielä leveämmät hartiat kuin mulla, mutta ei mulla nyt niin järin leveät ole, siskolla pahemmat. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite2" alt=";)" title="Vinkkaa silmää ;)" data-shortname=";)" /> Eli ei kait vauvallakaan voi olla muuta kuin leveät hartiat ja komea rintakehä. <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite21" alt=":love:" title="Rakkaus :love:" data-shortname=":love:" /></p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Hupsu Haave, post: 31764026, member: 141474"] Ja vielä viimeiseksi lykkään tuon synnytyskertomuksen tähän kirjoitushepulin päätteeksi. Tänään kiireessä väsätty loppuun, enkä oikein jaksanut hienosäätää sitä, joten älkää välittäkö siitä, että se ei ole mitään kirjoituksien aatelia. :ROFLMAO: --- Perjantaina koko- ja synnytystapa-arvio TAYS:ssa. Hämmästyksekseni kuulin, että kohdunkaula oli hävinnyt ja olin n. sentin auki. Tähän mennessä mulla ei ollut ollut mitään kivuliaita supistuksia tai että niitä ainakaan mitenkään olisin rekisteröinyt/muistaisin. Tämä ei ole kuulemma niin tavallista ensisynnyttäjällä (syyskuisten ryhmässä kätilö totesi näin). Eli jotkut joutuvat kärsimään tuntikausia kivuliaita supistuksia ja silti on kanavaa jäljellä eikä yhtään auki. Eli tässä mielessä olin ilmeisesti melko onnekas. Menin tuonne tutkimukseenkin ihan julkisilla ja kävellen. Harkitsin jopa vierailua äidilläni tuon jälkeen, mutta kun kuulin tilanteen, en uskaltanutkaan lähteä. Lääkäri oli kirjoitellut omakantaan, että pyöräytellään kalvoja tj. Olen melko varma, että ei maininnut tästä mitään mulle, koska en todellakaan tiennyt tuosta mitään. Ei myöskään muistanut mainita ensisynnyttäjälle, että tämä saattaa aiheuttaa jotain. Sen jälkeen sitten perjantai-iltana valuikin vähän verta vessakäynnillä, joka aiheutti melkein paniikin. Tuota verensekaista valui sitten viikonlopun aikana ja ma-ti enemmänkin sellaista limatulpan oloista veristä hyytelöä. Seuraava keskiviikko: Aamulla herätessä olisiko ollut kasin aikoihin suppareita oli n. 10 minuutin välein. Ei mitään kovin kummoisen kivuliaita. Seurailin oloa ja kellottelin suppareita pitkin päivää paperille. En uskaltanut lähteä mihinkään. Odottelin vain koska nuo alkaisi tulla kivuliaammiksi ja siksi en käynyt aamulla suihkussakaan. Suihkuun menin sitten tuossa 14 aikoihin. (Mulla ei ole mitään tarkkoja aikoja eikä lukuja niinkuin toisilla, mitä ihmettelen!) Ja siellä suihkussa olin tuntevinani, että jotain valui alakerrasta, mutta en ole vielä tänä päivänäkään varma tuosta. Joten teille muille vinkkinä, että kannattaa ottaa kellonajat ylös. Sitten oli toinenkin holahdus joskus myöhemmin, mutta en enää muista mihin kellonaikaan se oli, olisiko ollut n. klo 21. Illalla vaan käppäilin täällä ympäri kämppää puhkuen ja puhisten ja supistuksia kellotellen. Niitä tuli puolen yön aikaan n. kolmen minuutin välein. Mutta ne oli eri vahvuisia, kipeitä tuli n. 7 minuutin välein ja siellä välissä oli sellaisia pienempiä ei niin kivuliaita. Supistukset oli kestoltaan luokkaa 50s-1min. Puolen yön jälkeen soitin polille, koska halusin lähteä ajoissa sairaalaan, koska siskolla ja äitillä ollut nopeita synnytyksiä. Kyselin ohjeita, että miten noita supistuksia lasketaan jne. Kerroin tilanteeni ja he antoivat luvan lähteä polille. Olin sairaalassa 00:45 mikä sattuu olemaan minun syntymäaikani. (Tästä eteenpäin mulla ei välttämättä ole ihan selkeitä mielikuvia eikä varsinkaan kellonaikoja tai lukuja). Ensin olin käyrillä, jossa kaikki ok. Tämä tuntui hirveän pitkältä ja epämukavalta ajalta. Sitten tehtiin ensimmäinen sisätutkimus, jossa todettiin että olen 2 cm auki (pieni pettymys). Ja heti tämän tutkimuksen jälkeen kun nousin siitä pediltä ja olin pukemassa sitä sidettä, minkä hoitaja toi holahti isosti tavaraa ulos. Pyysin hoitajalta uuden siteen ja paperia lattian siivoukseen. Hän tsekkasi ja totesi, että lapsivedet meni nyt isommalti. Sanoi että aiemmin se reikä oli ehkä ylempänä kalvoissa ja siksi oli vain tihuuttanut ja nyt sitten mahdollisesti siitä kohdunsuulta mennyt rikki. Saattoi olla tuon jälkeen heti tai sitten oli odottelua välissä, en ole ihan varma. Mutta hoitaja kysyi haluanko jonkun kipupiikin kankkuuni. kysyi toki ensin haluanko suihkuun, mutten halunnut. Totesin vain etten usko että se auttaa tässä vaiheessa. Otin tuon kipupiikin ja sitten mentiin sellaiseen toiseen paikkaan lepäilemään. Ohjeeksi annettiin, että jos ei tunnissa auta, niin sitten se ei auta, koska kaikilla tuo ei tehoa. No ei auttanut tunnissa, paitsi tuntui että pää meni sekaisin, mutta kivut jäi. Aina kun tuolla sairaalassa kuljin paikasta toiseen, niin tuli supistuksia ja täytyi pysähdellä ottamaan niitä vastaan. Tuon jälkeen takaisin käyrille ja olin muistaakseni siinä vaiheessa 4 cm auki. Kello saattoi olla jotain 3-4, mutta en ole ollenkaan varma tästä. Tämän jälkeen sain luvan siirtyä synnytyssaliin. Synnytyssalissa sain epiduraalin. En muista tarkkaan tämän laittoa, enkä niin paljon muutakaan. Pääasiat vain. Kyttäsin vain kellosta aikaa, koska vartti on mennyt että se alkaa vaikuttaa. Muistaakseni laskin myös supistuksia. Ja sitten kun se alkoi vaikuttaa, supistukset ei tuntunut enää pahoilta. Seuraavan kerran kun tarkastettiin olin 6 cm auki. Sitten välillä lisäiltiin epiä ja välillä vaihtui aamuvuoro ja tuli uusi kätilö ja mukana myös opiskelija. Tästä seuraavan kerran kun tsekattiin olin 9 cm auki. Ja iloinen, että nyt ei mene enää kauaa. Tuo oli mukava asia, että opiskelijakin oli paikalla, koska jossain vaiheessa kätilö oli muualla, mutta opiskelija siellä mun kanssa niin ei tarvinnut panikoida. Jossain tässä kohtaa, ennen ponnistusvaihetta kätilö kyseli kokemustani synnytyksestä ja kerroin että kaikki on mennyt ihan ok. Ei isommalti mitään isoa kärsimystä ja tuskaa, vaan kivunlievytys oli toiminut hyvin ja muutenkin kokemus oli sellainen, että minua kuunneltiin ja toimittiin sen mukaan. Sanoinkin, että ei ainakaan vielä ole mitään traumoja aiheutunut. Tähän väliin voin todetta, että voe helevata sitä synnytysvalmennuksen hoitajaa, joka sanoi että ponnistusvaiheessa ei ole kipuja. Ja sitten se ponnistusvaihe. En mielestäni missään vaiheessa tuntenut tarvetta ponnistaa. Mutta soitin kelloa siinä vaiheessa, kun tuntui että jalkovälissä on jotain tulossa ulos. Silloin sain luvan alkaa vähän ähistä ponnistuksen aikana. Aluksi ponnistin kylkiasennossa, mutta se oli jotenkin hankala enkä saanut vauvaa liikkumaan yhtään siinä asennossa. Kätilö tykitti vähän tylysti, että sinne on menty tekemään kovaa työtä eikä vain pötköttelemään sängylle. En osannut ponnistaa ollenkaan. Mutta muistaakseni tässä kohtaa sain ihan hillittömän selkäsäryn, joka veti mut supistuksen aikana ihan takakenoon, enkä pystynyt ponnistamaan. Sanoin, että särky oli lähellä kymppiä, kun kätilö kysyi asteikolla 1-10 ja että en pysty keskittymään ponnistukseen, kun kipu oli niin paha. Sitten mietittiin hetki ja sain vielä yhden epiduraalin. Sen jälkeen odoteltiin vaikutusta. Supparit heikkeni ja niitä seurattiin jonkin aikaa. Kätilö sanoi, että jos ei kohta ala, niin laitetaan oksitosiinia vahvistamaan niitä. Ja supparit ei voimistuneet ja niin sain oksitosiinia ensin pienellä annoksella ja sitten sitä vielä kerran lisättiin, mutta kuulemma tosi pieni määrä. Ja saattoi olla tässä kohtaa, että yritin vielä kyljellään tai sitten ei, en ole varma. Kätilö yritti patistaa minua liikkeelle ja seisovilleen, mutta jostain syystä en oikein halunnut, taisin vähän pelätä (lievä paniikki?) sitä tai jotain. Olisin vain pysynyt siellä sängyssä koko toimituksen ajan. Vessaan hän sai minut pakotettua. :D Mitään en muistaakseni onnistunut saamaan ulos ja äkkiä takaisin sängylle. Sitten kätilö ehdotti asennonvaihtoa siihen puoli-istuvaan ja vänkäsin vastaan, etten halua sitä. (Olin muuten jossain kohtaa synnytyksen aikana puhunut huolistani repeämien suhteen.) Pelkäsin, että tuo asento olisi tosi paha tällaiselle selkäkipuiselle toimistorotalle. Mutta tuossa asennossa onnistuin ponnistamaan helpommin. Kätilö neuvoi mitä pitää tehdä ja mä tein työtä käskettyä. Hän näytti myös suunnan mihin pitää ponnistaa. Musta kyllä tuntui, etten tajua siitä ponnistamisesta yhtään mitään. Mutta ihme kyllä sain punnerrettua pienen pojan maailmaan. Muistan ponnistusvaiheesta sen, että kätilö tsemppasi kovasti ja mainitsi, että vauvalla ei ole mitään hätää. Muutoin ponnistusvaihe oli siinä mielessä kivuton, että en oikein tuntenut mitään, en vauvan liikkumista enkä muutakaan, PAITSI se viimeinen ponnistus, silloin huusin koko supistuksen ajan eli pitkään ja hartaasti niin paljon kun keuhkoista lähti. Luulen että tuossa vaiheessa tuli se tunne että perse repeää, niin kuin jotkut tunnetta kuvailevat. Luulen että se ei ollut vauvan pää, mikä rikkoi paikat vaan hartiat ja vartalo. Sitäkin olin vähän pelännyt etukäteen, kun meidän suvussa on sekä miehet että naiset leveäharteisia. Sitten onnistuin löytämään miehen, jolla on vielä leveämmät hartiat kuin mulla, mutta ei mulla nyt niin järin leveät ole, siskolla pahemmat. ;) Eli ei kait vauvallakaan voi olla muuta kuin leveät hartiat ja komea rintakehä. :love: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kirjoita seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan ilman pilkkuja: 8, 5, 5
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
”Meidät on myrkytetty!” – Japanissa massaprotesti koronarokotuksia ja WHO:ta vastaan
Tänään 00:36
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
2.
"Sisäministeri Rantanen vaatii uusia ratkaisuja EU-maahanmuuttopolitiikkaan: ”Maahanmuuton ongelmat tulleet kansalaisten silmille ympäri Eurooppaa”"
Tänään 00:00
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mitä enemmän teet rikoksia, niin sitä pienemmän rangaistuksen siitä saa
Eilen 23:46
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Suomen valkoisen ruusun suurristi. Kolme pääministeriä on todettu arvottomiksi
Eilen 21:41
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Välimeren ruokavalio kerää jälleen ylistystä – merkittävää hyötyä naisille
Eilen 20:59
vierailija
19 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Suomen Yleisradio käytti 10 000 000 euroa veronmaksajien rahoja uuteen uutisstudioonsa
Eilen 20:47
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Päivän OrpoPurra: Danske Bank ennakoi nyt, että Suomen työttömyysaste nousee tänä vuonna 8,2 prosenttiin
Eilen 20:44
vierailija
13 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Yhdysvaltain presidentti Joe Biden sulkee Meksikon ja Yhdysvaltain rajan
Eilen 20:33
vierailija
7 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Sunnuntai klo 08:34
Luettu: 403
Aihe vapaa
2.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 16:58
Luettu: 390
Aihe vapaa
3.
Päivän video: Saksalaispoliisi kaatoi terrori-iskua estäneen - Sai puukosta niskaansa ja kuoli
Started by vierailija
Maanantai klo 16:07
Luettu: 269
Aihe vapaa
4.
Alkionsiirto ja raskaustesti
Started by vierailija
Maanantai klo 16:43
Luettu: 248
Lapsen saaminen
5.
Mitä sääntöjä teillä on nuorten seurustelukumppaneiden "yöpymisille"?
Started by vierailija
Maanantai klo 10:58
Luettu: 235
Aihe vapaa
6.
Uskovaiset on vaarallisia. ”Mies löi nyrkillä matkustajaa naamaan, palasi potkaisemaan. Ulkopuolelta mies huusi vielä, että pala helvetissä” 👹
Started by vierailija
Eilen 09:45
Luettu: 228
Aihe vapaa
7.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:38
Luettu: 198
Aihe vapaa
8.
Keinoja tukkeutuneen vessan pytyn avaamiseksi
Started by viisikymppinen isoäiti
Eilen 10:58
Luettu: 195
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
K/B-komposti
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
2.
Välimeren ruokavalio kerää jälleen ylistystä – merkittävää hyötyä naisille
Latest: vierailija
Tänään 05:30
Aihe vapaa
3.
Keinoja tukkeutuneen vessan pytyn avaamiseksi
Latest: vierailija
Tänään 05:25
Aihe vapaa
4.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 05:00
Aihe vapaa
5.
”Meidät on myrkytetty!” – Japanissa massaprotesti koronarokotuksia ja WHO:ta vastaan
Latest: vierailija
Tänään 04:59
Aihe vapaa
6.
Tavallistakin että kunnan terveystarkastaja on aika hampaaton?
Latest: vierailija
Tänään 03:19
Aihe vapaa
7.
miksi ihminen voi päättää ja luokitella mikä on tuhoeläin ja mikä ei
Latest: vierailija
Tänään 02:56
Aihe vapaa
8.
Hölmöläiset metsässä...
Latest: vierailija
Tänään 02:51
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
40+ odottajat vol 4 (päiv. yksärillä)
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu