Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Rypäleraskaus
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Marli, post: 33685837"]</p><p>Hei vaan kaikille!</p><p></p><p>Hyppään uutena mukaan keskusteluun vasta nyt, vaikka taisteluni molaa vastaan alkoikin jo viime tammikuun puolella. Haluan kiittää aikaisempia kirjottajia jakamistanne kokemuksista. Ne ovat olleet hirmu tärkeitä oman kokemukseni valossa, koska tuntuu siltä, että on muutoin ihan yksin tämän taudin kanssa. Tuntuu, että vasta nyt pystyn jakamaan kokemukseni täällä.</p><p></p><p>Eli oma tarinani alkoi siitä, kun viime vuonna 26.12. tein positiivisen raskaustestin ja kyseessä oli tuolloin toinen raskaus. Ajattelin silloin, että onpas tämä vauvan saaminen "helppoa", kun taas tärppäsi ensimmäisellä yrityksellä. Minulla on siis esikoinen, joka syntyi 2014. Kuitenkin takapakkia tuli, kun ekana neuvolakäyntipäivänä tuli rusehtavaa tuhruvuotoa, jonka piti olla ihan normaalia alkuraskauden verenvuotoa. Esikoisen aikana ei mitään vuotoja tullut, joten se vaivasi minua niin paljon, että varasin ajan yksityiselle gynekologille. Vastaanotolla ei kaikki ollut kunnossa, pieni sikiökaiku löytyi ilman sykettä eikä sikiö vastannut raskausviikoja. Viikkoja oli tällöin minulla 8+. Tämä oli shokki minulle. Lääkäri antoi vielä mahdollisuuden ja pari viikkoa myöhemmin kävimme uudestaan ultrassa, jossa ei löytynyt enää lainkaan sikiökaikua, vaan paksuhkoa istukkakudosta. Minut lähetettiin naistentautien polille ja lääkäri totesi, että kyllä tuosta sytostaateilla selviää! En voi edes kuvailla tunnetta, mikä tuli silloin. Olin juuri kuullut, että olen menettänyt vauvani ja samalla kuulin, että pitää aloittaa solunsalpaajahoidot. Itkin silmät päästäni monta päivää ja odottelin aikaa verikokeisiin, jolla varmistettaisiin tilanne. Pian tuli aika verikokeisiin ja hcg oli tuolloin viikolla 10+ 232300. Siitä seuraavalla viikolla seurasi kaavinta 17.2., jonka yhteydessä oli vahva epäilys rypäleraskaudesta, vaikka ultrassa niin selkeä tilanne ei ollutkaan. </p><p></p><p>No, kaavinta meni hyvin ja 4 viikon sisällä varmistui diagnoosi täydellisestä molasta, tosi myös normaalia istukkakudosta oli ollut mukana. Keuhkot kuvattiin myös etäispesäkkeiden varalta. Hcg laski alkuun hurjaa vauhtia, mutta huhtikuusta kesäkuuhun arvot vaihtelivat välillä 4-5-4-6-4 ja kävin silloin 2 vkon välein kontrollissa. Odotin kuin kuuta nousevaa, että arvot laskisivat, jotta raskauskarenssi (6 kk negatiivisesta arvosta) alkaisi ja loulta pääsisi yrittämään uutta raskautta. Sytostaatteja ei keretty vielä miettimään, mutta heterofiilisten vasta-ainaiden ottamista harkittiin puheiden tasolla, koska arvo ei millään meinannut laskea. Kesäkuun lopulla arvo sitten loppujen lopulta laski negatiiviseksi ja ultrassa oli kaikki kunnossa!</p><p>Tähän päivään saakka arvot ovat olleet negatiiviset, mutta sitä ei usko, kuinka monet itkut on itketty ja masennusseulat täytetty, kun ei ollut tulla alakuloisuudesta loppuakaan. Eikä ystävien raskausuutisista ole yksinkertaisesta pystynyt nauttimaan, vaikka ei se mitään minulta itseltään pois ole ollutkaan. Sitä ei vaan pysty selittämään eikä kukaa muu ymmärtämään, jos ei ole itse tällaista kokenut. Toisen lapseni olisi pitänyt 3.9. syntyä maailmaan. Sen sijaan syntyi huoli omasta terveydestä ja mahdollisesta syövän kehittymisestä. Pelot valtasivat elämän, ja huoli siitä, että esikoiseni jäisi ilman äitiä. </p><p></p><p>Nyt pelot ovat pikkuhiljaa jääneet taka-alalle ja odotan vielä joulukuun hcg-kontrollia. Jos se on normaali, pääsee vihdoin yrittämään toista lasta <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Vieläkään en pysty täysin elämään ilman tätä tautia, mutta nyt olen siinä pisteessä, että yritän kääntää tämän kokemukseksi, mikä on vahvistanut perhettämme. Jospa meilläkin vielä onnistaa!</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Marli, post: 33685837"] Hei vaan kaikille! Hyppään uutena mukaan keskusteluun vasta nyt, vaikka taisteluni molaa vastaan alkoikin jo viime tammikuun puolella. Haluan kiittää aikaisempia kirjottajia jakamistanne kokemuksista. Ne ovat olleet hirmu tärkeitä oman kokemukseni valossa, koska tuntuu siltä, että on muutoin ihan yksin tämän taudin kanssa. Tuntuu, että vasta nyt pystyn jakamaan kokemukseni täällä. Eli oma tarinani alkoi siitä, kun viime vuonna 26.12. tein positiivisen raskaustestin ja kyseessä oli tuolloin toinen raskaus. Ajattelin silloin, että onpas tämä vauvan saaminen "helppoa", kun taas tärppäsi ensimmäisellä yrityksellä. Minulla on siis esikoinen, joka syntyi 2014. Kuitenkin takapakkia tuli, kun ekana neuvolakäyntipäivänä tuli rusehtavaa tuhruvuotoa, jonka piti olla ihan normaalia alkuraskauden verenvuotoa. Esikoisen aikana ei mitään vuotoja tullut, joten se vaivasi minua niin paljon, että varasin ajan yksityiselle gynekologille. Vastaanotolla ei kaikki ollut kunnossa, pieni sikiökaiku löytyi ilman sykettä eikä sikiö vastannut raskausviikoja. Viikkoja oli tällöin minulla 8+. Tämä oli shokki minulle. Lääkäri antoi vielä mahdollisuuden ja pari viikkoa myöhemmin kävimme uudestaan ultrassa, jossa ei löytynyt enää lainkaan sikiökaikua, vaan paksuhkoa istukkakudosta. Minut lähetettiin naistentautien polille ja lääkäri totesi, että kyllä tuosta sytostaateilla selviää! En voi edes kuvailla tunnetta, mikä tuli silloin. Olin juuri kuullut, että olen menettänyt vauvani ja samalla kuulin, että pitää aloittaa solunsalpaajahoidot. Itkin silmät päästäni monta päivää ja odottelin aikaa verikokeisiin, jolla varmistettaisiin tilanne. Pian tuli aika verikokeisiin ja hcg oli tuolloin viikolla 10+ 232300. Siitä seuraavalla viikolla seurasi kaavinta 17.2., jonka yhteydessä oli vahva epäilys rypäleraskaudesta, vaikka ultrassa niin selkeä tilanne ei ollutkaan. No, kaavinta meni hyvin ja 4 viikon sisällä varmistui diagnoosi täydellisestä molasta, tosi myös normaalia istukkakudosta oli ollut mukana. Keuhkot kuvattiin myös etäispesäkkeiden varalta. Hcg laski alkuun hurjaa vauhtia, mutta huhtikuusta kesäkuuhun arvot vaihtelivat välillä 4-5-4-6-4 ja kävin silloin 2 vkon välein kontrollissa. Odotin kuin kuuta nousevaa, että arvot laskisivat, jotta raskauskarenssi (6 kk negatiivisesta arvosta) alkaisi ja loulta pääsisi yrittämään uutta raskautta. Sytostaatteja ei keretty vielä miettimään, mutta heterofiilisten vasta-ainaiden ottamista harkittiin puheiden tasolla, koska arvo ei millään meinannut laskea. Kesäkuun lopulla arvo sitten loppujen lopulta laski negatiiviseksi ja ultrassa oli kaikki kunnossa! Tähän päivään saakka arvot ovat olleet negatiiviset, mutta sitä ei usko, kuinka monet itkut on itketty ja masennusseulat täytetty, kun ei ollut tulla alakuloisuudesta loppuakaan. Eikä ystävien raskausuutisista ole yksinkertaisesta pystynyt nauttimaan, vaikka ei se mitään minulta itseltään pois ole ollutkaan. Sitä ei vaan pysty selittämään eikä kukaa muu ymmärtämään, jos ei ole itse tällaista kokenut. Toisen lapseni olisi pitänyt 3.9. syntyä maailmaan. Sen sijaan syntyi huoli omasta terveydestä ja mahdollisesta syövän kehittymisestä. Pelot valtasivat elämän, ja huoli siitä, että esikoiseni jäisi ilman äitiä. Nyt pelot ovat pikkuhiljaa jääneet taka-alalle ja odotan vielä joulukuun hcg-kontrollia. Jos se on normaali, pääsee vihdoin yrittämään toista lasta :) Vieläkään en pysty täysin elämään ilman tätä tautia, mutta nyt olen siinä pisteessä, että yritän kääntää tämän kokemukseksi, mikä on vahvistanut perhettämme. Jospa meilläkin vielä onnistaa! [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SANA?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Miksi en saa ruokamyrkytystä mistään?
Eilen 23:48
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mamu puukotti poliisin kuoIiaaksi
Eilen 23:37
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
T u r v a p a i k a n hakijan raakasti p u u k o t t a m a poliisi kuoli saksass
Eilen 23:03
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Suomen kaupungeista lähinnä miljoonakaupunkia on Lappeenranta.
Eilen 22:50
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Y-säätiö
Eilen 21:47
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Nuori, olet arvoton
Eilen 20:26
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Vasemmiston nettiboikottiöyhötykset julkkiksia vastaan epäonnistuvat jatkuvasti
Eilen 17:35
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
8.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Eilen 16:58
vierailija
17 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Eilen 08:34
Luettu: 330
Aihe vapaa
2.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Eilen 16:58
Luettu: 194
Aihe vapaa
3.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Started by vierailija
Eilen 13:38
Luettu: 167
Aihe vapaa
4.
"Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta"
Started by vierailija
Eilen 11:27
Luettu: 159
Aihe vapaa
5.
Kadonneen makkaran metsästys!
Started by Rätti Väsynyt
Eilen 08:58
Luettu: 137
Aihe vapaa
6.
Äärioikealla oleva Nalle Walhroos kehui Perussuomalaisten ajamaa hyvätuloisten suosimis politiikkaa
Started by vierailija
Eilen 12:57
Luettu: 123
Aihe vapaa
7.
Onko rakennekynnet riski raskaana?
Started by vierailija
Eilen 13:24
Luettu: 122
Lapsen saaminen
8.
USKOMATONTA! Vasemmiston trollitehdas jauhaa ja jauhaa persuista
Started by vierailija
Eilen 13:37
Luettu: 120
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
2.
Mitä tehdään - joko nyt menee rajat kiinni
Latest: vierailija
44 min sitten
Aihe vapaa
3.
Miks vihreät ei asuta maaseutua?
Latest: vierailija
56 min sitten
Aihe vapaa
4.
Päivi Räsänen: ”Olen pohtinut kirkosta eroamista”
Latest: vierailija
Tänään 00:56
Aihe vapaa
5.
Minua pelottaa se, kuinka suuri valta uskonnolla on ihmisiin. Ei ole olemassakaan ns. "hyvää uskontoa"
Latest: vierailija
Tänään 00:54
Aihe vapaa
6.
Pisteen kokoisia mustia ötököitä vaatenippujen alla?
Latest: Johnny Appleseed
Tänään 00:50
Aihe vapaa
7.
Tunnetteko pyhyyttä metsässä ?
Latest: vierailija
Tänään 00:44
Aihe vapaa
8.
T u r v a p a i k a n hakijan raakasti p u u k o t t a m a poliisi kuoli saksass
Latest: vierailija
Tänään 00:28
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Rypäleraskaus
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu