Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
**Tammikuun tuhisijat 2013** MEIDÄN KUU !!!!
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Pinsuli, post: 27874786, member: 122912"]</p><p>Kaaaauhia ku paljon tekstiä! Eihän näitä ehdi millään lukea ainakaan tarkasti! Onnittelut nyt kuitenkin synnyttäneille ja lopputsempit synnyttämässä oleville! :heart:</p><p></p><p>Me kotiuduttiin jo eilen. Mä olin ihan rättiväsynyt sairaalassa olon jälkeen kun en ollut saanut nukuttua synnytyksen aikana tai jälkeen ollenkaan. Viime yönä sain vihdoin "kunnon yöunet", mitä nyt heräilin neljän tunnin välein pientä imettämään. </p><p></p><p>Kirjottelen nyt jonkunmoisen synnytyskertomuksen, se voi olla vähän hankalasti ymmärrettävä, kun muistikuvat on välillä jokseenkin hatarat...</p><p></p><p>Eli siis torstaina 10.1. bongasin kahden maissa päivällä limatulpan alushousuista. Olin innoissani, koska tajusin että synnytys on sentään lähestymässä, eikä välttämättä tarvita käynnistystä. Siinä sitten parisen tuntia meni, ja muistan kellottaneeni ensimmäisen kipeähkön supistuksen noin kello 17. Supistuksia tuli 3-6 minuutin välein. Olin erittäin epäluuloinen, olin varma ettei synnytys voi olla vielä käynnissä. Olin kuitenki joutunut pettymään niin moneen kertaan aiemmin.</p><p>Noh, kello 19 päätettiin sit kuitenkin lähteä Taysiin, matkaa oli kuitenkin se puoltoista tuntia, ja supistuksia tuli edelleen jokseenkin epäsäännöllisesti. Mutta usein ja kipeästi. Saavuttiin sairaalaan about 20.30 ja pääsin siitä suoraan sitten tutkittavaksi. Olin sormenpäälle auki. Voitte kuvitella mikä fiilis, sormenpäälle <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> Hoitopöydällä makoillessani musta valahti kuitenkin lapsivettä aika paljon, ja sain muutenkin jäädä sairaalaan koska asutaan kauempana. Eihän sitä tiennyt kuin nopeesti synnytys ois voinut edetä. </p><p>Siinä sitten otettiin käyrää ja annettiin peräruiske ja sairaalavaatteet. Hengailin käytävillä ja kärvistelin kipujeni kanssa lepotilassa jumppapallon päällä. Puoli yhdeltätoista tehtiin uus käyrä ja tutkimus. Edelleen olin sormenpäälle auki, mutta käyrästä piti olla yhteydessä lääkäriin, kun pojan sydänäänet heikkenivät joidenkien supistusten jälkeen. Siinä sitten lääkäri sanoi että pitää mennä tarkempaan seurantaan synnytyssaliin, joten siirryttiin sinne siinä puolenyön aikaan.</p><p>Makoilin siellä sitten käyrillä ja olin tosi kipeä. 02:38 pyysin ilokaasua ja hengittelinkin sitä ihan hyvään tahtiin. En saanut juoda vettäkään, enkä syödä, koska oli mahdollisuus että joudun leikkaukseen. Olin kuitenkin tipassa ihan alusta asti. 04:24 ja 10:15 sain kankkuun pistettävän kipupiikin, auttoivat ihan hyvin. Tässä vaiheessa olin auennut sentin. Tuska oli aika kamala.</p><p>14:28 sain epiduraalin, ja se oli ehdottomasti parasta synnytyksessä. Se vei multa kaiken kivun pois eikä sen laittaminen sattunut sitten yhtään. Makoilin tyytyväisenä siinä käyrillä. Jossain vaiheessa selvisi, että lapsen sydänäänien laskut olivatkin mun sydänääniä, kun anturi oli ERITTÄIN herkkä ja sekotti mun ja vauvan sydänäänet pienestäkin liikkeestä. Vauvalla oli kuitenkin ainakin kerran laskenut sydämen sykkeet oikeasti, koska kätilö piti silloin anturia paikallaan. </p><p>Sain sitten hengailla välillä ilman antureita ja se helpotti mun oloa ihan uskomattoman paljon. Kun aukesin enemmän, anturi pistettiin vauvan päähän, eikä mun tarvinnut olla enää vöissä. Tää oli joskus myöhemmin illalla. </p><p>Kun olin auennut neljään senttiin, multa puhkaistiin kalvot. Epiduraalia lisäiltiin aina kun vaan voitiin ja sain samalla tipasta oksitosiinia, koska avautuminen oli uskomattoman hidasta. </p><p>Jossain vaiheessa illasta olin sitten yhtäkkiä 8cm auki ja mun olo oli niin helpottunut. Tässä vaiheessa supistukset oli muuttuneet sellasiksi, että mun teki mieli ponnistaa. Yritin vaan kuvitella että aina kun supistaa, vauva laskeutuu ja mä avaudun. Se helpotti tosi paljon! Aika nopeesti se paine takapuolessa oli liian kamala, ja sain kaksi piikkiä tuonne emättimen perään, jotka vaikuttivat siihen paineeseen. Pundendiaalipuudutus nimeltänsä <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite1" alt=":)" title="Hymy :)" data-shortname=":)" /> Sen laittaminen oli erittäin epämukavaa, enkä osaa sanoa auttoiko se. Mun virtsarakko myös tyhjennettiin. Verikokeet otettiin ja mun tulehdusarvot oli koholla joten sain tipasta sitten kahta eri antibioottia suojaamaan vauvaa.</p><p>Lopulta olin niin tuskissa, että pakotin kätilön tarkistamaan taas tilanteen tosi lyhyen ajan jälkeen tuolta kohdunsuulta, olin 9,5cm auki. Se ei kuulemma riittänyt ponnistamiseen, mutta kätilön onnistui painaa reunat pois kohdunsuulta supistuksen aikana. SITTEN mä sain ponnistaa. Tähän asti synnytyksen kestoksi on merkitty 16h 34min. </p><p></p><p>Ponnistaminen oli mulle kamalaa. En osannut kohdistaa ponnistamista oikein enkä tuntenut vauvaa ollenkaan, vaikka muuten kaikkialta tunnot oli paikallaan, kun ei epiduraalikaan enää auttanut. Tuntui ettei mitään tapahdu vaikka kuinka työnnän ja työnnän, ja se oli tosi turhauttavaa. Kahden ensimmäisen ponnistamisen jälkeen vauvan sydänäänet laski, ja yhtäkkiä huoneessa oli viisi kätilöä ja lastenlääkäri imukupin kanssa. Aloin itkemään ja olo oli tosi epätoivoinen. Kuitenkin ihme kyllä sydänäänet nousivat ja tasottuivat ennen ku mitään ehdittiin tekemään ja yhtäkkiä oltiin taas kahden kätilön kanssa ponnistamassa. Mulle tehtiin välilihan leikkaus siinä vaiheessa. Kätilö auttoi mua löytämään oikean ponnistuskohdan, eikä siitä sitten mennyt kauaakaan kun tunsin jo pikkusen pään ja ponnistaminen oli jo helpompaa. Sieltä se sitten luiskahti pihalle perjantaina kello 23:33 kahden kätilön avustamana. Toinen paineli mun mahaa (joka on nyt ihan mustelmilla, kiitosta vaan <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" />) ja toinen veti vauvaa pihalle. Tunne oli uskomaton kun näin pojan ensi kerran. Kaikki varmasti tietää tunteen, jotka ovat synnyttäneet. Ponnistusvaihe kesti 29 minuuttia, se aika ei tuntunu miltään tuon avautumisvaiheen jälkeen!</p><p></p><p>Ja siis aika lapsiveden menosta syntymään oli 26h 3min. Huhhuh...</p><p></p><p>Siinä sitten selvis istukasta että vauva oli kakannut lapsiveteen, se oli vihreetä. Sen takia pikkusesta otettiin seuraavana päivänä ylimääräset verikokeet, mutta kaikki oli ihan kunnossa. Pohdittiin, että se yksi sykkeiden lasku avautumisen aikana saattoi olla ahdinko, jolloin vauva sitten kakkasi veteen.</p><p></p><p>No mutta joo eiköhän tuossa ollut mahdollisimman epäselvästi koko tarina <img src="" class="smilie smilie--sprite smilie--sprite8" alt=":D" title="Iso virnistys :D" data-shortname=":D" /> Tuosta selostuksesta varmasti huomaa, etten oo itsekään ihan täysin varma mitä synnytyksessä oikeen tapahtui ja milloin. Mulla ei jäänyt tuosta kokemuksesta hirveen hyvä maku suuhun, mut kaikki sanoo että aika kultaa muistot... Saas nähdä ;D </p><p></p><p>Pinsuli ja pikkunen 3vrk <3</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Pinsuli, post: 27874786, member: 122912"] Kaaaauhia ku paljon tekstiä! Eihän näitä ehdi millään lukea ainakaan tarkasti! Onnittelut nyt kuitenkin synnyttäneille ja lopputsempit synnyttämässä oleville! :heart: Me kotiuduttiin jo eilen. Mä olin ihan rättiväsynyt sairaalassa olon jälkeen kun en ollut saanut nukuttua synnytyksen aikana tai jälkeen ollenkaan. Viime yönä sain vihdoin "kunnon yöunet", mitä nyt heräilin neljän tunnin välein pientä imettämään. Kirjottelen nyt jonkunmoisen synnytyskertomuksen, se voi olla vähän hankalasti ymmärrettävä, kun muistikuvat on välillä jokseenkin hatarat... Eli siis torstaina 10.1. bongasin kahden maissa päivällä limatulpan alushousuista. Olin innoissani, koska tajusin että synnytys on sentään lähestymässä, eikä välttämättä tarvita käynnistystä. Siinä sitten parisen tuntia meni, ja muistan kellottaneeni ensimmäisen kipeähkön supistuksen noin kello 17. Supistuksia tuli 3-6 minuutin välein. Olin erittäin epäluuloinen, olin varma ettei synnytys voi olla vielä käynnissä. Olin kuitenki joutunut pettymään niin moneen kertaan aiemmin. Noh, kello 19 päätettiin sit kuitenkin lähteä Taysiin, matkaa oli kuitenkin se puoltoista tuntia, ja supistuksia tuli edelleen jokseenkin epäsäännöllisesti. Mutta usein ja kipeästi. Saavuttiin sairaalaan about 20.30 ja pääsin siitä suoraan sitten tutkittavaksi. Olin sormenpäälle auki. Voitte kuvitella mikä fiilis, sormenpäälle :D Hoitopöydällä makoillessani musta valahti kuitenkin lapsivettä aika paljon, ja sain muutenkin jäädä sairaalaan koska asutaan kauempana. Eihän sitä tiennyt kuin nopeesti synnytys ois voinut edetä. Siinä sitten otettiin käyrää ja annettiin peräruiske ja sairaalavaatteet. Hengailin käytävillä ja kärvistelin kipujeni kanssa lepotilassa jumppapallon päällä. Puoli yhdeltätoista tehtiin uus käyrä ja tutkimus. Edelleen olin sormenpäälle auki, mutta käyrästä piti olla yhteydessä lääkäriin, kun pojan sydänäänet heikkenivät joidenkien supistusten jälkeen. Siinä sitten lääkäri sanoi että pitää mennä tarkempaan seurantaan synnytyssaliin, joten siirryttiin sinne siinä puolenyön aikaan. Makoilin siellä sitten käyrillä ja olin tosi kipeä. 02:38 pyysin ilokaasua ja hengittelinkin sitä ihan hyvään tahtiin. En saanut juoda vettäkään, enkä syödä, koska oli mahdollisuus että joudun leikkaukseen. Olin kuitenkin tipassa ihan alusta asti. 04:24 ja 10:15 sain kankkuun pistettävän kipupiikin, auttoivat ihan hyvin. Tässä vaiheessa olin auennut sentin. Tuska oli aika kamala. 14:28 sain epiduraalin, ja se oli ehdottomasti parasta synnytyksessä. Se vei multa kaiken kivun pois eikä sen laittaminen sattunut sitten yhtään. Makoilin tyytyväisenä siinä käyrillä. Jossain vaiheessa selvisi, että lapsen sydänäänien laskut olivatkin mun sydänääniä, kun anturi oli ERITTÄIN herkkä ja sekotti mun ja vauvan sydänäänet pienestäkin liikkeestä. Vauvalla oli kuitenkin ainakin kerran laskenut sydämen sykkeet oikeasti, koska kätilö piti silloin anturia paikallaan. Sain sitten hengailla välillä ilman antureita ja se helpotti mun oloa ihan uskomattoman paljon. Kun aukesin enemmän, anturi pistettiin vauvan päähän, eikä mun tarvinnut olla enää vöissä. Tää oli joskus myöhemmin illalla. Kun olin auennut neljään senttiin, multa puhkaistiin kalvot. Epiduraalia lisäiltiin aina kun vaan voitiin ja sain samalla tipasta oksitosiinia, koska avautuminen oli uskomattoman hidasta. Jossain vaiheessa illasta olin sitten yhtäkkiä 8cm auki ja mun olo oli niin helpottunut. Tässä vaiheessa supistukset oli muuttuneet sellasiksi, että mun teki mieli ponnistaa. Yritin vaan kuvitella että aina kun supistaa, vauva laskeutuu ja mä avaudun. Se helpotti tosi paljon! Aika nopeesti se paine takapuolessa oli liian kamala, ja sain kaksi piikkiä tuonne emättimen perään, jotka vaikuttivat siihen paineeseen. Pundendiaalipuudutus nimeltänsä :) Sen laittaminen oli erittäin epämukavaa, enkä osaa sanoa auttoiko se. Mun virtsarakko myös tyhjennettiin. Verikokeet otettiin ja mun tulehdusarvot oli koholla joten sain tipasta sitten kahta eri antibioottia suojaamaan vauvaa. Lopulta olin niin tuskissa, että pakotin kätilön tarkistamaan taas tilanteen tosi lyhyen ajan jälkeen tuolta kohdunsuulta, olin 9,5cm auki. Se ei kuulemma riittänyt ponnistamiseen, mutta kätilön onnistui painaa reunat pois kohdunsuulta supistuksen aikana. SITTEN mä sain ponnistaa. Tähän asti synnytyksen kestoksi on merkitty 16h 34min. Ponnistaminen oli mulle kamalaa. En osannut kohdistaa ponnistamista oikein enkä tuntenut vauvaa ollenkaan, vaikka muuten kaikkialta tunnot oli paikallaan, kun ei epiduraalikaan enää auttanut. Tuntui ettei mitään tapahdu vaikka kuinka työnnän ja työnnän, ja se oli tosi turhauttavaa. Kahden ensimmäisen ponnistamisen jälkeen vauvan sydänäänet laski, ja yhtäkkiä huoneessa oli viisi kätilöä ja lastenlääkäri imukupin kanssa. Aloin itkemään ja olo oli tosi epätoivoinen. Kuitenkin ihme kyllä sydänäänet nousivat ja tasottuivat ennen ku mitään ehdittiin tekemään ja yhtäkkiä oltiin taas kahden kätilön kanssa ponnistamassa. Mulle tehtiin välilihan leikkaus siinä vaiheessa. Kätilö auttoi mua löytämään oikean ponnistuskohdan, eikä siitä sitten mennyt kauaakaan kun tunsin jo pikkusen pään ja ponnistaminen oli jo helpompaa. Sieltä se sitten luiskahti pihalle perjantaina kello 23:33 kahden kätilön avustamana. Toinen paineli mun mahaa (joka on nyt ihan mustelmilla, kiitosta vaan :D) ja toinen veti vauvaa pihalle. Tunne oli uskomaton kun näin pojan ensi kerran. Kaikki varmasti tietää tunteen, jotka ovat synnyttäneet. Ponnistusvaihe kesti 29 minuuttia, se aika ei tuntunu miltään tuon avautumisvaiheen jälkeen! Ja siis aika lapsiveden menosta syntymään oli 26h 3min. Huhhuh... Siinä sitten selvis istukasta että vauva oli kakannut lapsiveteen, se oli vihreetä. Sen takia pikkusesta otettiin seuraavana päivänä ylimääräset verikokeet, mutta kaikki oli ihan kunnossa. Pohdittiin, että se yksi sykkeiden lasku avautumisen aikana saattoi olla ahdinko, jolloin vauva sitten kakkasi veteen. No mutta joo eiköhän tuossa ollut mahdollisimman epäselvästi koko tarina :D Tuosta selostuksesta varmasti huomaa, etten oo itsekään ihan täysin varma mitä synnytyksessä oikeen tapahtui ja milloin. Mulla ei jäänyt tuosta kokemuksesta hirveen hyvä maku suuhun, mut kaikki sanoo että aika kultaa muistot... Saas nähdä ;D Pinsuli ja pikkunen 3vrk <3 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 3 6 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Saakohan kilttimies ostettua glyfosaattia?
33 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Petteri Orpon ja Riikka Purran oikeistohallitus painoi Suomen päästöt historiallisen alas
52 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Keski-Euroopassa on tällä hetkellä selvästi tavallista viileämpää
56 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"Israelin tiedustelu: Iran on värvännyt kaksi ruotsalaista rikollisryhmää tekemään terrori-iskuja Euroopassa ennen olympialaisia"
Tänään 17:51
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
IS: ”Odottaako Anna-Maja Henrikssonia historiallinen mahalasku? Rkp:llä edessä kohtalokkaat EU-vaalit” Kyllä, sillä kannattajat äänestävät nyt persuja
Tänään 15:23
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Vasemmistolainen diktatuuri Kiina käyttää oikeuslaitosta poliittisena aseena
Tänään 15:08
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Vaalipaniikki? Purra ja Henriksson alkoivat perua säästöpäätöksiä – Kokoomuksen Marttinen: Ilman korvaavia toimenpiteitä täysin mahdotonta
Tänään 15:00
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Hyviä uutisia ilmastonmuutoksesta: hellepäivien määrä saattaa Suomessa jopa kymmenkertaistua
Tänään 14:50
vierailija
6 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Haaveena nuori nainen? Miehet haluavat aina nuoren naisen. Vai haluavatko? IL selvitti
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:58
Luettu: 2K
Aihe vapaa
2.
Not nyt sitten vastuullisessa mediassa syyllistetään kaikkia miehiä Valkeakosken tragediasta
Started by vierailija
Eilen 12:31
Luettu: 662
Aihe vapaa
3.
Sukulainen lupasi jouluna että saan tulla heidän mökille en kesäksi viikonlopuksi, no nyt on kesä mutta enpä olekkaan enään tervetullut!
Started by vierailija
Maanantai klo 00:34
Luettu: 616
Aihe vapaa
4.
Suomi sai kyllä Stupista todella hyvän pressan
Started by vierailija
Maanantai klo 20:52
Luettu: 530
Aihe vapaa
5.
Sydän särkyy
Started by vierailija
Sunnuntai klo 19:03
Luettu: 522
Aihe vapaa
6.
"Sanna Marinin hallitusta ylistettiin asiasta, joka oli hirvittävä virhe"
Started by vierailija
Maanantai klo 09:15
Luettu: 511
Aihe vapaa
7.
Mamut ei osaa kakkia sivistysmaissa 😱
Started by vierailija
Maanantai klo 12:25
Luettu: 490
Aihe vapaa
8.
On tää ilmastonmuutos ihanaa
Started by vierailija
Maanantai klo 13:11
Luettu: 482
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Haaveena vauva 2025
Latest: Min204
1 min sitten
Lapsen saaminen
2.
Saakohan kilttimies ostettua glyfosaattia?
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
3.
Lokakuiset
Latest: ykslokki
10 min sitten
Lapsen saaminen
4.
Keski-Euroopassa on tällä hetkellä selvästi tavallista viileämpää
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
5.
On tää ilmastonmuutos ihanaa
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
6.
K/B-komposti
Latest: vierailija
33 min sitten
Aihe vapaa
7.
Keskustelua homoista
Latest: vierailija
36 min sitten
Aihe vapaa
8.
Petteri Orpon ja Riikka Purran oikeistohallitus painoi Suomen päästöt historiallisen alas
Latest: vierailija
52 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
**Tammikuun tuhisijat 2013** MEIDÄN KUU !!!!
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu