Näin olen muuttunut toisen lapsen kohdalla

Äitiys muuttaa ihmistä, senhän me tiedämme. En kuitenkaan uskonut, että muuttuisin myös tokan lapsen kohdalla. Onneksi kaikki muutokset ovat olleet positiivisia (ainakin tähän saakka), ja koen olevani paljon onnellisempi ja positiivisempi nykyään. Olen joutunut oppimaan paljon uusia asioita, koska Belle ja Mytte ovat melko erilaisia vauvoja. Molemmat ovat olleet helppoja ja tyytyväisiä, mutta silti niin erilaisia. Tosin tällä kerralla olen itsekin paljon rauhallisempi, joten sekin tietysti vaikuttaa.


Bellen kanssa alku oli aika stressaava ennenaikaisuuden takia. Ravasin sairaalassa, olin väsynyt, pelkäsin että hän ei syö tarpeeksi tai että hän ei hengitä. Imetyksestä ei tullut yhtään mitään ja koin että pumppaaminen ja syöttäminen pullolla on helpompaa. Mytten kohdalla taas imetys lähti käyntiin tosi mukavasti, vaikka mun asenne oli vähän mitä oli. Imetys on oikeasti tosi ihana juttu, jos se vaan lähtee rullaamaan eikä asiasta oteta liian paljon paineita. Välillä syötetään myös pullolla, varsinkin nyt kun Myttellä jo on hampaita suussa koen että mun nännit kaipaavat vähän lepoa välillä. Meidän pieni piraija käyttää nimittäin mun nännejä puruleluna.

Kantoliina vs koliikkikeinu

Kantoliinasta en välittänyt ollenkaan Bellen kanssa. Koin että se oli maailman turhin keksintö, jota ihmiset tuputtelivat joka suunnasta. Belle tykkäsi kovasti koliikkikeinusta, joten hankittiin sellainen Myttellekin, siinä uskossa että hän köllöttelisi siinä tyytyväisenä samalla kun minä hoidan kotitöitä. No, onneksi hommattiin myös se kantoliina, koska se on oikeasti todella näppärä! En osaa sanoa miksi en tykännyt kantoliinasta esikoisen kanssa. Kai mä olin liian väsynyt, stressaantunut ja ahdistunut että en edes antanut sille mahdollisuutta. Kokeilin muutaman kerran melko negatiivisella asenteella ja luovutin melkein samantien.

Belle on aina nukkunut omassa pinnasängyssä. Aika nopeasti jopa siirsin hänet omaan huoneeseen, koska heräsin joka ikiseen pieneen ääneen. Tarkoituksenahan oli, että Myttekin olisi nukkunut omassa sängyssä, koska hyi perhepeti, en tykkää! Mutta… niinhän siinä sitten kuitenkin kävi, että perhepedissä ollaan, ja sekin on IHANAA! Kyllähän intiimielämä tavallaan kärsii siitä, mutta toisaalta rakkautta ja läheisyyttä on yllin kyllin! Itse ajattelen että voimme harrastaa seksiä vaikka aamusta iltaan, sitten kun ollaan eläkkeellä, mutta lapset ovat pieniä niin pienen hetken. Kyllä Belle vielä viihtyy sylissä välillä, mutta aika nopeasti hänellä on kiire tekemään jotain muuta. Belle nyt on siinä iässä että koko ajan pitäisi tapahtua jotain.


Koen myös että mulla on ollut enemmän aikaa miettiä asioita Mytten kanssa. Esimerkiksi nyt millaisia tutteja, pulloja ja vaatteita haluamme käyttää. Tosin olen kyllä muutenkin muuttunut ihmisenä vuosien varrella. Ennen ”luomu”, ”ekologinen” sekä oma kulutus ei olisi voinut vähempää kiinnostaa. Nykyään pyrimme siihen, että panostaisimme laatuun. Yritämme välttää kemikaaleja. Yritämme tukea pienyrittäjiä. Nykyään koen että saan valtavasti voimaa ja jaksamista luonnosta ja olen jopa onnistunut pitämään muutaman kasvin ja kukan elossa! Muutama viikko Mytten syntymän jälkeen rupesin myös viettämään enemmän aikaa keittiössä. Kyllähän moni ruoka edelleenkin palaa pohjaan ja taso on luokkaa ”keittiölattian erikoinen”, mutta kuitenkin.

Rauhallisempi ote, ilman paineita

Bellen kanssa kaipasin omaa aikaa. Välillä seinät kaatuivat päälle ja koin että en saanut yhtään mitään järkevää tehtyä. Kai tässä on jotenkin vuosien varrella tottunut siihen että lapsi on mukana koko ajan, koska nyt en koe että kaipaisin ”omaa aikaa”, vaikka lapsia on kaksi. Tosin tällä kerralla annan myös itselleni enemmän armoa. Suursiivous ei ole se kaikista fiksuin ajatus, jos lapsilla on kiukkupäivä. Onhan tämä nyt muutenkin erilaista, kun Andreas on mukana pyörittämässä arkea. Vaikka meillä olisi tosi paska aamu, tiedän että illalla täällä on toinen pari käsiä auttamassa. Kyllä puolison tuki vaan on erittäin tärkeä asia.


Bellen synnytyksen jälkeen minulla oli myös enemmän ulkonäköpaineita. Raskauskiloista piti päästä eroon heti ja stressasin muutenkin kaikista kehon muutoksista ihan hirveästi. Tällä kerralla menin aika rauhallisella asenteella, koska olin niin ylpeä mun kehosta. Se on kestänyt hätäsektion, lapsettomuushoidot, kaksi raskautta josta tämä viimeinen meni ihan loppuun saakka ja suunnitellun sektion. Olen saanut kaksi ihanaa lasta. Kyllä mun kroppa ansaitsee pienen loman. Koen myös että puolison tuki on todella tärkeä tässäKIN asiassa. Kroppa muuttuu raskausaikana, eikä välttämättä palaudu samantien synnytyksen jälkeen, joten helposti tulee epävarma olo.

Tietyllä tavalla ärsyttää, kun aina paasataan että ”äidit antavat itsensä mennä”. Tässä siis tarkoitetaan että äidit eivät pidä itsestään huolta. Onhan tässä minun kohdallani vähän faktaakin, koska nykyään todellakin menen asenteella ”mukavuus ennen kaikkea”. Täällä hillun mutsinutturassa, treenitrikoissa ja kävelen ympäri kyliä läpysköissä, enkä edes häpeä. Se ei kuitenkaan tarkoita että en pitäisi itsestäni huolta. Syön terveellisesti, yogailen ja käyn vaunulenkeillä. Hitto, mä käytän jopa eteerisiä öljyjä nykyään! Hihhulihömppää tai ei, mutta nukun erittäin hyvin mun bulban ja laventeliöljyn kanssa! 

Kommentit

4 kommenttia
Desire Nyman

Kyllä oli! 😁 Kyseessä siis Pandoran rannekoru. Pandoralla on oma disney mallisto, suurin osa mun heloista on siitä mallistosta (Olaf, teekannu ja drink me pullo) 😊

Avatar

Perhepeti ja avioelämä ei poissulje toisiaan. Mielikuvitusta voi käyttää ja keksiä muitakin paikkoja seksille kuin sängyn. 😉

Ei ihme, että oot muuttunut ja arkesi sekä oma olosi on rennompaa: sulla on miehesi tuki. Oon niin onnellinen teidän puolestanne.

Desire Nyman

Juu tiedän, mutta jäädään aina köllöttelemään Mytten kanssa ja sitten vaan nukahdamme 🤭 tosin asia ei nyt häiritse meitä, muuten kyllä tekisimme asialle jotain 😁 se on kyllä totta, että puolison tuki on tosi tärkeä ❤️

Avatar

Hei pliis. Olithan se sinä, jolla on rannekoru ja siinä charmeja/heloja elämäsi tärkeistä tapahtumista? Muistelin että se olisit sinä, mutta en muka löytänyt sitä indtasta tai blogista (saatan myös olla vain laiska tai huono näköinen). No mutta, jos olet niin minkä brändin koru on kyseessä? Se oli ihastuttava ja haluan vaan samanlaisen. 😂

Vastaa käyttäjälle Suvi Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä