Stressi saattoi aiheuttaa Hannan lapselle pälvikaljun: ”Lapsellasi on sairaus joka voi tehdä hänet kokonaan kaljuksi, varaa nopeasti lääkäriaika”
Pälvikalju eli alopecia areata on tulehduksellinen autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää omia karvatuppejaan vastaan ja irrottaa hiuksen. Joskus tauti puhkeaa jo lapsena ja pahimmillaan kaikki hiukset lähtevät.
Ilman kampaajaa asiaa olisi tuskin edes huomattu. Pientä, noin peukalonpään kokoista vaaleaa läiskää piilossa tytön tuuhean hiuspehkon alla. ”Lapsellasi on pälvikalju, se on sairaus joka voi tehdä hänet kokonaan kaljuksi, varaa nopeasti lääkäriaika,”, kampaaja sanoi.
Hanna, 41, säikähti. Ei pelkästään sitä, että tyttären hiukset lähtisivät, vaan se mitä kampaaja sanoi lääkäriinmenon kiireellisyydestä.
Oliko kyseessä niin vaarallinen tauti, pitikö heti huomenna mennä lääkäriin?
Hanna tarkkaili kaljua läikkää 7-vuotiaan tyttärensä päässä päivittäin, mutta lääkäriin meno heti seuraavana päivänä jäi. Arjessa asia vähän unohtui, varsinkin kun läikkä ei kasvanut eikä lisää hiuksia irronnut.
Lopulta vasta reilun kuukauden jälkeen Hanna varasi lapselleen ajan ihotautilääkärille.
Diagnoosiksi varmistui pälvikalju, tulehduksellinen autoimmuunisairaus, jossa elimistö hyökkää karvatupen rakenteita vastaan ja saa hiuksen irtoamaan.
Lue myös: Pitääkö pikkulapsen hiukset pestä shampoolla? Kampaaja ja allergia-asiantuntija vastaavat
Hoitona pitkä kortisonikuuri
Lääkärissä kävi ilmi, että Hannan tyttären pälvikalju ei ollut enää leviämisvaiheessaan, vaan se oli pysähtynyt yhteen läikkään. Hiukset läikän ympärillä olivat terveet ja vahvasti kiinni tupessaan, eikä muu päänahka osoittanut vetotestissä merkkejä hiustenlähdöstä.
– Lääkäri sanoi, että oli oikeastaan ihan hyvä etten heti varannut lääkäriaikaa. Jos läikkä pysyy samankokoisena useita viikkoja ja kaljuja kohtia on vain yksi, tarkoittaa se ettei kyseessä ole pälvikaljun agressiivisesti leviävä muoto. Nyt pystyimme jo melko varmasti tietämään, ettei tyttärelläni ole vaaraa kaljuuntua kokonaan, Hanna kertoo.
Hoidoksi määrättiin pitkä kortisoniliuoskuuri, mikä onkin tyypillisin pälvikaljun hoitomuoto.
Tulehdusta hillitsevää ja hiusten uudelleenkasvua mahdollisesti nopeuttavaa hoitoa jatketaan kahden viikon jaksoissa (kaksi viikkoa hoitoa, kaksi viikkoa taukoa) vähintään kolmen kuukauden ajan tai kunnes ihoalueella näkyy uutta hiuskasvua.
Kuukauden kortisonihoidon jälkeen hiuksia ei Hannan tyttären pälvikaljussa vielä näy, mutta toisaalta kaljuuntuminen ei edelleenkään ole lisääntynyt. Se on lääkärin mukaan hyvä merkki.
Hannan lapsen alkavan pälvikaljun löysi alunperin kampaaja. Kuvituskuva.
Pälvikalju lapsella on lääketieellisesti vaaraton immuunisairaus
Aina pälvikaljuun sairastuneelle ei käy yhtä hyvin.
Pälvikalju lapsella kuten aikuisillakin on harvinainen autoimmuunisairaus, joka pahimmillaan johtaa jopa kaikkien hiusten irtoamiseen. Läikkiä voi ilmetä useita ja ne voivat nopeasti laajentua yhdeksi suureksi kokonaisuudeksi.
Joskus irtoaa myös muita ihokarvoja, kuten silmäripsiä ja kulmakarvoja. 10–20 prosentilla esiintyy myös kynsien kasvuhäiriöitä, eli pieniä kuoppia kynsilevyssä, kynsien epätasaisuutta, harjamaisia muutoksia ja liuskoittumista.
Onneksi pälvikalju kuitenkin on lääketieteellisesti vaaraton autoimmuunisairaus. Vain harvoin siihen liittyy liitännäissairauksia kuten kilpirauhasen autoimmuunitulehdusta.
Perussyy sairaudelle on tuntematon, mutta toisinaan pälvikalju lapsella on yhteydessä atooppiseen yliherkkyyteen. Perinnöllinen alttius on mukana noin 10–20 prosentilla pälvikaljuun sairastuneista.
Lue myös: Maija toivoi kolmea lasta – haaveet kaatuivat perinnölliseen sairauteen
Ennuste on hyvä, mutta arvaamaton
Diagnoosin saaminen aiheuttaa usein huolta ja jopa pelkoja, myös niissä tapauksissa kun kaljuuntuminen ei ole laaja-alaista ja tiedostaa taudin vaarattomuuden.
Hanna tietää hyvin, että pienikin kaljuläikkä pelästyttää.
– Mielessä totta kai koko ajan on, uusiiko tauti jossakin vaiheessa tytön elämää ja onko mahdollinen seuraava kaljuuntuminen vaikeampaa. Mitä jos hänen menettää kaikki hiuksensa, kiusattaisiinko häntä siitä? Entä tuleeko mukaan myös muita autoimmuunitauteja?
Pälvikalju lisää hieman riskiä muiden autoimmuunitautien, kuten keliakian ja kilpirauhastulehduksen puhkeamiseen myöhemmissä elämän vaiheissa. Läheskään aina niitä ei kuitenkaan ilmene.
Itse pälvikaljun ennuste on useimmissa tapauksissa hyvä, mutta silti aina arvaamaton. Tiettyjä viitteitä taudin kulusta on kuitenkin olemassa. Hiustenlähtö loppuu useimmilta yhtä yllättäen kuin se alkoikin, ja hiukset kasvavat takaisin 70 prosentille kaljuuntumisen vaikeusasteesta riippumatta.
Yleensä taipumus pälvikaljuun kuitenkin säilyy, ja 30−50 prosentilla tautiin sairastuneista ilmaantuu pälvialueita uudelleen jossakin elämän vaiheessa.
Lapsuusiässä puhjenneen taudin ennuste on yleensä hieman huonompi kuin murrosiän jälkeen alkaneessa pälvikaljussa.
Pälvikalju lapsella voi puhjeta stressin seurauksena
Miksi pälvikalju puhkeaa? Sitä ei tiedetä, mutta joskus puhkeamiseen voi liittyä voimakas stressi tai elämänmuutos, kuten koulunalku, vanhempien avioero tai koulukiusaaminen.
Hannan tyttärelle kalju ilmaantui ensimmäisen kouluvuoden aikana.
Lääkäri lohdutti, että pälvikaljua ei voi itse aiheuttaa eikä sille useimmiten ole mitään syytä vaan se tulee jos on tullakseen.
– Silti kieltämättä välillä pohdin, onko sairauden puhkeaminen yhteydessä esimerkiksi juuri koulunalkuun. Lapseni on aina ollut herkkä ja muutokset ovat hänelle vaikeita. Olenko osannut suojella lastani koulunalun stressiltä, olenko ollut stressaava äiti, olenko osannut olla tarpeeksi hänen tukenaan?
Lue myös: Taaperokin voi stressaantua – tunnista lapsen stressin merkit
Toisaalta Hanna kokee, että hänen tyttärensä on onnekas. Hän on saanut vertaistukea muilta pälvikaljuun sairastuneiden lapsien perheiltä ja kuullut paljon hurjempia tarinoita kuin omansa.
– Olen onnellinen ja kiitollinen siitä, että ainakaan toistaiseksi lapseni ei joudu pohtimaan sitä, täytyykö harventuneita hiuksia tai kaljuuntumista peitellä vai ollako näkyvästi hiukseton.
– Jos sellainen tilanne joskus tulee eteen, ainakin olemme ehtineet valmistautua ajatukseen ja hankkia asiasta tietoa. Äkillisesti alkaneen vaikea pälvikaljun kohdalla näin ei aina välttämättä ole.
Lähteet: Allergia-, iho- ja astmaliitto
Jaa oma kokemuksesi