Ruoka 01.05.2018 Päivitetty 29.11.2021

Ruokalasku 30 €, alle 100 €, 240 € – Näin suomalaisperheet syövät

Moni varmasti tunnistaa sen tuskan, kun työpäivän jälkeen haahuilee kaupassa ilman ostoslistaa. Mitä ihmettä muut syövät? Vierailimme lapsiperheissä selvittämässä asian.

Teksti
Liisa Järvinen
Kuvat
Pekka Nieminen / Otavamedia, Heli Hirvelä / Otavamedia, Suvi Elo / Otavamedia

Einekset pelastavat arjen

– 240 euroa! Se on hirveä summa, Sonja Orrenmaa, 34, nauraa epäuskoisena ja lorauttaa öljyä paistinpannulle.

Sonja on laskenut yhteen, kuinka paljon nelihenkisen perheen ruokaostoksiin on kulunut rahaa viikon aikana. Kuitteja on melkein joka päivälle, yhteensä viisi, ja yksi puuttuu.

Sonjan mies Juha Orrenmaa, 39, pudistaa päätään.

– Käymme kaupassa aivan liian usein, ja yleensä aina mukaan tarttuu herkkuja tai muuta ylimääräistä. Emme myöskään katso hintoja, hän sanoo.

– Ja ostan melkein aina kotimaista, vaikka se olisikin kalliimpaa, Sonja lisää ja tyhjentää pannulle rasiallisen maustamattomia broilerin fileesuikaleita.

Henkilöstöalalla työskentelevällä Juhalla on tapana lähettää Sonjalle viesti töistä lähtiessään: Tarvitseeko kaupasta jotain? Sonja vastaa siihen nopeasti – ja aina jotain unohtuu.

Viime kesänä Sonja innostui suunnittelemaan ruokalistan koko viikolle. Hän laati kauppalistan, ja perhe kävi ostamassa koko viikon tarpeet kerralla. Kuitin loppusumma oli noin 130 euroa.

Sitten tuli syksy. Sonja aloitti sosionomin jatko-opinnot, ja lapset menivät päiväkotiin. Suunnittelu jäi. Se vaati liikaa aikaa ja vaivannäköä, joten nykyään perhe hyödyntää valmisruokia.

– Kun haen pojat päiväkodista, heillä on hurja nälkä, joten pöytään pitää loihtia nopeasti jotain, Sonja kertoo.

Yleensä Iisakki, 2, saa eteensä taaperon purkkiruoan, ja Akselille, 5, Sonja lämmittää pinaattilettuja, lihapullia, nugetteja tai vaikkapa nakkeja ja ranskalaisia. Lisäksi hän tarjoaa pilkottuja kasviksia ja esimerkiksi keitetyn kananmunan.

Jos Sonjalla on aikaa laittaa ruokaa, hän pakastaa siitä osan.

– Yritän pitää huolen, että kun Juha tulee töistä, hänelle löytyisi jotain pakastimesta, Sonja sanoo.

lapsiperheen ruoka

Iisakki saa pilkkoa banaanit kastikkeeseen.

Sonja kokkaa vaihtelevasti pastaa, keittoja ja laatikkoruokia. Tänään hän luottaa yhteen vakioresepteistään, joka on Valion ikivanhasta keittokirjasta: hedelmäinen kanakastike. Hedelmäisyys tulee banaanista ja ananaksesta. Lisämakua tuovat soijakastike, curry ja valkosipulijauhe.

Pieneen kulhoon Sonja repii tuoretta pinaattia ja pilkkoo paprikaa sekä kirsikkatomaatteja. Kasvikset maistuvat pojille hyvin ja tasapainottavat einesvoittoista arkiruokailua.

– Teen usein lapsille aamupalaksi smoothiet, joihin upotan kaikkea terveellistä, kuten marjoja ja lehtikaalia, Sonja kertoo.

Akseli on valikoiva ja pieniruokainen. Hän istahtaa pöytään ja työntelee kananpaloja haarukalla edestakaisin epäluuloisen näköisenä: kastikkeet eivät ole hänen lempiruokaansa.

– Viikonloppuisin teemme usein yhdessä esimerkiksi tortilloja tai hampurilaisia. Niistä kaikki tykkäävät, ja niiden kanssa saa myös kätevästi tarjottua vihanneksia, Sonja sanoo.

Iisakki tarttuu haarukkaan ja keihästää sillä kananpalan suuhunsa. Iisakin vauva-aikana Sonja innostui sormiruokailusta. Hän uskoo, että sen vuoksi poika syö nykyään isoja annoksia melkein mitä tahansa.

Akseli puolestaan haluaisi nousta jo pöydästä. Hänelle ei tällä kertaa ruoka maistunut lainkaan.

– Olen stressannut paljon Akselin pieniruokaisuudesta, mutta enää en halua pakottaa häntä, Sonja sanoo ja lusikoi Akselin annoksen muovirasiaan jääkaappiin.

Perheen bostoninterriereille Myylle ja Ruulle ruoka sen sijaan kelpaisi. Ne hyörivät ruokapöydän alla toiveikkaina – ehkä joltakin putoaa pieni makupala.

lapsiperheen ruoka

Murtosen perheessä jokainen saa päivällisellä eteensä eri ruokaa: Olivia syö kasvissosetta, Andreas pakastepizzaa ja Mia hörppii smoothien.

Kasvissosetta ja pakastepizzaa

– Yksi kerrallaan, Andreas Murtonen, 29, muistuttaa puolitoistavuotiasta Olivia-tytärtään.

Ruokapöydän päässä istuva tyttö vastaa virnistyksellä. Hänen poskensa pullottavat avokadolohkoista, joita hän on tunkenut suuhunsa.

Olivialla on edessään hänen varsinainen ruokansa: vaaleanoranssi kasvissose bataatista, kukkakaalista, parsakaalista, kvinoasta, kookoskermasta ja linsseistä.

Tyttö avaa suunsa ammolleen ja nappaa lusikallisen sosetta hyvällä ruokahalulla. Tällainen hän on aina ollut, kova syömään. Se on ollut vanhemmille helpotus, sillä Olivialla on pitkä lista allergioita.

– Tomaatti, porkkana, kananmuna, kala ja maito, tytön äiti Mia Murtonen, 27, luettelee.

Mia valmistaa itselleen smoothieta. Tehosekoittimen pohjalla on valkoisia kuutioita. Ne ovat jääpalamuotissa jäädytettyä kookoskermaa, joka on jäänyt yli Olivian kasvissoseesta.

Sunnuntaisin Mia valtaa keittiön, kuorii, pilkkoo, höyryttää ja soseuttaa Olivian seuraavan viikon ruokia. Usein leikkuulaudalla on bataattia sekä kukka- tai parsakaalia. Lisäksi kattilaan päätyy linssejä tai papuja tuomaan proteiinia ja ruokaisuutta.

– Viikonloppuisin teen toiseksi ruoaksi yleensä jotakin lihaa, kuten kanaa ja riisiä tai makaronia ja jauhelihaa, Mia kertoo.

Kasvissoseen Mia pakastaa annosrasioissa. Arkiaamuina on kätevää ottaa rasia valmiiksi jääkaappiin sulamaan. Kun yrittäjänä toimiva Andreas hakee Olivian päiväkodista, hän lämmittää annoksen pannulla.

Itselleen Andreas käy kotimatkalla nappaamassa kaupasta jotakin valmista. Nyt hänen edessään on salami-mozzarella-pestopizza, se on hänelle päivän ainoa lämmin ateria.

– En syö työpäivien aikana mitään, koska muuten väsähdän, Andreas kertoo.

Markkinointialalla työskentelevä Mia puolestaan syö työpaikalla lounaan, eikä siksi kaipaa lämmintä ruokaa illalla, joten smoothie, leipäpala ja keitetty kananmuna riittävät.

Nyt kookoskermakuutiot ovat saaneet seurakseen appelsiinin- ja banaaninpaloja sekä mustikkaa, mustaherukkaa, inkivääriä, avokadoa ja lehtikaalia. Mia surauttaa ainekset tehosekoittimessa juomaksi ja kaataa itselleen lasillisen.

lapsiperheen ruoka

Olivia on aina ollut hyvä syömään.

Olivian valmiita annoksia lukuun ottamatta Murtosten arkiruokailu ei ole kovin suunnitelmallista.

– Usein pähkäilen kaupassa, että mitä ihmettä syömme huomenna. Sitten päätän, että mietin sitä huomenna, Mia naurahtaa.

Jompikumpi vanhemmista käy ruokakaupassa kolmesta neljään kertaa viikossa ja ostaa kaappiin perustarpeita: kasviksia, hedelmiä, juustoa, leikkeleitä, kananmunia, kookoskermaa, kaurajuomaa ja kaurajogurttia.

– Meillä ei ole ruokabudjettia. Ostamme sitä, mitä tekee mieli, emmekä juuri katsele hintoja, Andreas sanoo.

Kuitin tyypillinen loppusumma on 30 euroa, ja viikon saldo pyörii 120 euron paikkeilla. Ruokalaskua kasvattaa Mian pyrkimys suosia luomua.

– Ainakin banaanit, kananmunat ja kaurajuoman ostan aina luomuna. Muissa tuotteissa saatan tehdä päätöksen hinnan perusteella.

Viikonloppuisin Andreas innostuu toisinaan kokkaamaan tacoja tai nepalilaista palak paneeria. Miehen rakkaus voimakkaasti maustettuihin ruokiin syttyi jo lapsena, sillä hän syntyi Keniassa ja asui parikymppiseksi asti Tansaniassa vanhempiensa lähetystyön takia.

– Oletko valmis Olivia? Andreas kysyy.

Olivia vastaa leveällä hymyllä suupielet soseessa. Valmista tuli!

lapsiperheen ruoka

Kiviluodon perhe hankkii kananmunat, juurekset ja lihan lähiruokarenkaan kautta.

Satokauden mukaan

Porkkanasmoothieta ja porkkanapastaa. Ensimmäistä Luka, 4, halusi aamupalaksi ja jälkimmäistä päiväkotipäivän jälkeen.

– Porkkana on nyt selkeästi jokin juttu, äiti Ida Kiviluoto, 29, naurahtaa ja kaivaa leikkuulaudan esiin.

Toive on tällä kertaa linjassa perheen ruokapolitiikan kanssa, sillä Kiviluodoilla suositaan sesongin kasviksia. Haastatteluhetkellä marraskuussa porkkanat ovat maukkaita ja edullisia.

Perheen lapsilla on muutenkin suurin sananvalta siihen, mitä arkena syödään. Lukan ja Vilin, 2, yleisin toive on pasta, jolle Ida loihtii kastikkeen milloin mistäkin kasviksista.

– Oikeasti pojat söisivät mieluiten spagettia pelkällä ketsupilla, lasten isä Jussi, 29, virnistää.

Ravintolakokin koulutuksen saanut Ida tietää, että kasviskastike uppoaa kuitenkin mainiosti, kun maut ovat kohdallaan. Tarvittaessa myös esimerkiksi kesäkurpitsasta tehdyn vihreän pastan voi markkinoida pojille lohikäärme- tai dinosauruspastana.

Porkkanoiden seuraksi Ida laittaa tänään tehosekoittimen kannuun kookosmaitoa ja mandariiniviipaleita.

– En oikeastaan koskaan tee ruokaa reseptin mukaan, vaan heitän sekaan, mitä kaapeista sattuu löytymään, Ida kertoo.

Vielä hieman valkosipulia ja chiliä joukkoon, ja tehosekoitin päälle. Kun kastike on sileää, Ida lämmittää sen valurautapannulla.

lapsiperheen ruoka

Spagetti ja ketsuppi on monen lapsen lempiruokaa.

Kasvispainotteinen ruokavalio on tullut Idalle verenperintönä hänen äidiltään. Kasvissyöjiä Kiviluodot eivät silti ole: pojat syövät päiväkodissa kaikkea, kuten myös vanhemmat työpaikoillaan. Jussi työskentelee jakelupäällikkönä ja Ida tarjoilijana.

Kerran pari viikossa he valmistavat liha- tai kalaruokaa, kuten haukea, lohta tai luomujauhelihaa. Juuri nyt pakastimessa on lampaanjauhelihaa, joka on ostettu paikalliselta tuottajalta REKO-lähiruokarenkaan kautta. Sen välityksellä perhe hankkii myös kananmunat ja juurekset.

Perheen jääkaapista löytyy nykyään maitotuotteista vain juustoa ja voita. Ruoan kanssa kaikki juovat vettä, ja pojat syövät aamumuronsa kauramaidon kera. Päiväkodissa tosin pojat saavat juoda, mitä haluavat. Tavallinen kerma on ollut helppo vaihtaa kookoskermaan. Sen sijaan margariinista ei ole ollut voin korvaajaksi ruoanlaitossa, eivätkä maidottomat juustot vedä vertoja Idan ja Jussin rakastamille juustoille, kuten goudalle ja homejuustolle.

– Juustoissa emme katso hintaa vaan panostamme laatuun, Jussi sanoo.

Siitä huolimatta perheen viikon kauppalasku jää yleensä alle 100 euron. Kaupassa he käyvät kaksi kertaa viikossa, alkuviikosta ja ennen viikonloppua. Ida ja Jussi tekevät kauppalistan yhdessä, ja ostoksille lähtee se, joka töiltään ehtii.

Suurimman tilan ostoskärryistä vievät kasvikset ja hedelmät. Lisäksi pari huolehtii, että kotona on aina perusaineksia, kuten pastaa, riisiä, tomaattimurskaa ja kookoskermaa.

– Emme suunnittele etukäteen, mitä teemme ruoaksi, sillä kaapissa olevista aineksista saa aina kokattua jotain, Ida sanoo.

Kauhaan tarttuu vanhemmista se, joka on ensin kotona, ja pojat ovat innokkaina apureina – vaikka vain kääntämässä tehosekoittimen kytkintä.

Tänään porkkanapasta tekee kauppansa, ja molemmat pojat kauhovat lautasensa tyhjiksi.

Ida kurkkaa kattilaan ja toteaa, että seuraavana päivänä ei tarvitsekaan laittaa ruokaa.

– Tätä syödään vielä huomennakin!

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X