Asiantuntijan vinkit vauvan ruokailuun: “Ei kannata tehdä numeroa”

Vauvojen ja taaperoiden ruokailu ei ole rakettitiedettä, mutta sellaiselta se joskus ruuhkavuosien tiimellyksessä saattaa tuntua. Laillistettu ravitsemusterapeutti Aija Laitinen toivoo, ettei lasten ruokailuun liitettäisi turhaa ehdottomuutta ja suorittamista.

– Kultainen keskitie on paras myös ravitsemuksessa. On tärkeää tarjota vauvalle monenlaisia kokemuksia ruoasta: soseita ja sormiruokaa, Laitinen muistuttaa.

Laitinen tietää, että nykytiedon valossa parasta on, kun vauva osallistuu ruokailuun yhdessä muun perheen kanssa.

– Ruokahetket itsessään ovat monenlaisen oppimisen areenoita, kulttuuriin tutustumista, keskustelua ja yhdessä olemista.

Asiantuntija toivookin moderniin, suorituskeskeiseen kulttuuriin enemmän ruokailoa.

– Ruoka on ilon lähde jokaisessa päivässä, ja se yhdistää meitä. Esimerkin voima ja vanhempien rooli kasvattajina on valtava. Suomessa ei ole enää vahvaa tapaa syödä yhdessä koko perheenä, vaikka se olisi yksi suurimpia terveystekoja.

Armollisuutta maistamiseen

Uumajan yliopistossa tehdyssä tutkimuksessa todettiin, että pikkulapset, joiden ruokavalio perustui paikallisiin juureksiin, vihanneksiin, hedelmiin ja marjoihin, joita esiteltiin systemaattisesti makuannoksina 4—6 kuukauden iästä alkaen, söivät vertailuryhmään nähden enemmän kasviksia ja hedelmiä aina yhdeksän kuukauden ikään asti.

Kun vauva alkaa opetella kiinteiden ruokien syömistä, on ensimmäisten kuukausien aikana tärkeää antaa vauvalle ensin äidinmaitoa tai korviketta ja vasta sitten istuttaa yhteiseen ruokapöytään. Nälkäkiukkuisena on nimittäin lähes mahdotonta harjoitella syömistä.

– Kun vauva on tyytyväinen, se edistää uuden oppimista, Aija Laitinen sanoo.

Ruokarepertuaaria laajennetaan pikkuhiljaa. Laitinen korostaa, että tarjolla olevien makujen kannattaa olla mahdollisimman monipuolisia. Vauvalla on luontainen mieltymys makeaan, mutta happamat ja karvaat maut taas vaativat totuttelua. Siksi niitä tulisi tarjota lapselle toistuvasti.

– Jos ruoat eivät heti päädy nieltäväksi, se ei haittaa. Totuttelu vaatii aikaa.

Vanhempien on tärkeää olla ottamatta nokkiinsa sitä, että lapsi kieltäytyy nielemästä uutta ruokaa. Siitä ei kannata tehdä sen suurempaa numeroa. Uusia, neutraaleja tutustumismahdollisuuksia tulee antaa siitä huolimatta, ja jossain vaiheessa uusi ruoka alkaakin maistua.

Uusien makujen maistelun voi aloittaa Semperin kehittämän STEP-maistelumenetelmän ja siihen pohjautuvan mobiilisovelluksen avulla. Menetelmän avulla kirpeitä, happamia ja karvaita makuja tarjotaan säännöllisesti 24 päivän ajan. Sovellukseen merkitään, kun tiettyä makua on tarjottu riittävästi.

Monipuolisuutta välipaloilla

Maisteluvaiheen jälkeen lapselle tarjotaan pääaterioiden välissä monipuolisia välipaloja.

– Monipuolinen välipala syntyy kolmesta asiasta: jotain kasvista tai hedelmää, jotain viljatuotetta ja jokin proteiininlähde, kuten kourallinen pähkinöitä tai kupillinen jugurttia, Laitinen tietää.

Välipalat tarjotaan lapselle ikätasoisesti: maitotuotteet voi lisätä lapsen välipaloihin 10 kuukauden iästä eteenpäin. Sokeroimattomat ja maidottomat Semper Fruktmums -hedelmäsoseet sopivat erinomaisesti välipaloiksi tai osaksi välipalaa, sillä ne sisältävät hedelmien lisäksi myös täyttäviä kaurahiutaleita. Uusi Semper Fruktmums -maku on Omena & kaura, jonka lisäksi saatavilla on myös aiemmin lanseerattu maku Mustikka & kaura. Ne sopivat lapsille kuuden kuukauden iästä alkaen. Kätevät hedelmäsosepussit sopivat välipaloiksi niin kotona kuin retkelläkin.

Semperin lastenruoka on luonnollista ja ravinteikasta ruokaa, parhaista mahdollisista raaka-aineista, ilman säilöntäaineita.