Lyö leikiksi! Lapsen ruutuaika on myös hyvä juttu – näin ohjaat pientä digimaailmassa
Lapsen ohjaaminen digimaailmaan ei ole aivan helppo nakki, mutta näillä asiantuntijan ohjeilla pääsee jo pitkälle. Tärkeintä on, ettei lasta jätetä digilaitteen kanssa yksin.
Älylaitteet ovat monelle vanhemmalle sekä arjen pelastus että stressin aiheuttaja: koska on ensimmäisen puhelimen aika, mikä on sopiva määrä ruutuaikaa, mitä pelejä voi pelata ja saako somessa olla? Suomessa ensimmäinen puhelin hankitaan monesti silloin, kun lapsi menee kouluun.
Miten kasvattaa diginatiivi? -kirjan kirjoittaja, Viihdevintiöt-blogin pitäjä, mobiilipelaamisen ja mediakasvatuksen asiantuntija Jenni Utriainen sanoo, että keskustelu ruutuajan ympärillä on melko polarisoitunutta. Kerrotaan hyvistä ja huonoista puolista, mutta ei syvennytä pohtimaan aihetta syvällisemmin. Tärkeintä onkin muistaa, ettei lasta voi heittää suoraan digimaailman syvään päätyyn.
Tärkeintä onkin muistaa, ettei lasta voi heittää suoraan digimaailman syvään päätyyn.
– Digiturvallisuudesta pitää puhua paljon ennen kuin nettiin mennään ja pohtia tarkkaan, kuinka varmistaa lapsen turvallisuus laitteella, jolla on avoin pääsy ympäri nettiä. Lasta tulee kehottaa kertomaan aikuiselle, jos hän törmää puhelimellaan johonkin sellaiseen, mikä jää mieleen pyörimään.
Utriainen kehottaa tekemään lapselle selväksi, että jos kaveri näyttää puhelimestaan sellaista, mitä ei tee mieli katsoa, on ok kieltäytyä ja lähteä tilanteesta pois.
– Jos lapsi ”mokaa” tai näkee jotakin pelottavaa, puhelimen pois ottaminen ei ole hyvä seuraamus, koska silloin lapsi ei kerro huolistaan ehkä enää seuraavalla kerralla.
Jenni Utriainen painottaa, että lasta tulee ohjata ja opettaa digitaalisessa maailmassa.
Näin lapsi oppii digivelhoksi
Utriainen painottaa, ettei älypuhelin itsessään kehitä mitään, vaan lasta tulee ohjata ja opettaa digitaalisessa maailmassa. Vanhemman kasvatustyön tuloksena syntyy taitavia viestijöitä ja median käyttäjiä.
– Omaa puhelinta käytetään vanhemman vahtiessa ja sen käytöstä keskustellaan. Tällä tavalla puhelimen käyttö saattaa kasvattaa itsetuntoa digiosaajana ja antaa onnistumisen elämyksiä. Lapset oppivat ja kehittyvät leikkiessään, myös digitaalisilla leluilla.
Utriainen toivoo, että vanhemmat olisivat kiinnostuneita siitä, mitä lapset tekevät puhelimella. Puhelimen käyttöä voi ja sitä kannattaa opetella pelin ja leikin keinoin.
– Esimerkiksi karttasovelluksen käyttöä voi opettaa digiaarrejahdin avulla. Viestimistä voi harjoitella lähettelemällä lapsen kanssa viestejä, emojeita, kuvia ja videoita.
Puhelimen käyttöä voi ja sitä kannattaa opetella pelin ja leikin keinoin, Utriainen neuvoo.
Sovelluksia valitessa on syytä erottaa jyvät akanoista
Entä mitä sovelluksia lapsen ensimmäiseen puhelimeen kannattaa ladata? Vähempi on parempi, summaa Utriainen.
112-sovellus on yksi tärkeimmistä sovelluksista, sillä se paikantaa soittajan hätätilanteessa. Lapselle on tärkeä opettaa sen käyttö. Myös esimerkiksi karttasovellus ja sen käytön opetteleminen ovat hyödyllisiä. Utriainen kehottaa valitsemaan erityisen tarkkaan kaikenlaiset pelit, vaikka pelaamisen rajoittaminen saattaakin aiheuttaa konflikteja. Monet pelit eivät sovellu pienille lapsille, vaikka ikärajoitus niin lupailisi. Pelien sisältämät mainokset eivät nimittäin välttämättä sovi pienten silmille.
– Pienen lapsen peli ei saa koukuttaa, se on ennemminkin lelu kuin peli. Koukuttava ja siksi pienelle sopimaton peli saattaa esimerkiksi lähettää ilmoituksia ja kehottaa pelaamaan.
Utriainen toivoo, että vanhemmat satsaisivat lastenpeleissä määrän sijaan laatuun. Laadukkaasta, kehittävästä lastenpelistä täytyy usein maksaa. Utriainen nimeää erinomaiseksi maksuttomaksi lasten sovellukseksi Ylen tuottaman Pikku Kakkosen Eskarin, joka opettaa matikkaa, kieliä, koodaamista ja lukemista.
Jenni Utriainen linjaa, että sovellusten määrä kannattaa pitää lapsen ensipuhelimessa maltillisella tasolla: ”Vähempi on parempi”.
Jo joutui ruutuaika armas
Utriainen muistuttaa, että ruutuaika on monisyinen aihe, joka vaatii vanhemmalta paljon pohdintaa. Lapset ja perheet ovat yksilöllisiä eikä yleisiä suosituksia aina voi antaa.
Ruutuaikaa saattaa olla liikaa, jos kaikki muu tekeminen alkaa karsiutua: läksyt jäävät tekemättä ja kaverit näkemättä. Ruuduilla ollaan liikaa myös, jos uni kärsii. Utriainen kieltäisi pieneltä ja vielä vähän isommaltakin lapselta ruudut kokonaan hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoaikaa.
– Jos lapsi on paljon puhelimella tai tietokoneella, voi myös kysyä, mitä hän siellä tekee. Joskus ne kaikki kaverit ovat siellä myös, ja ruutuaika on itse asiassa sosiaalista aikaa. Tai meneillään on jokin iso peliprojekti, joka perustellusti vaatii hetkellisesti enemmän aikaa. Voi myös olla, että lapsella on huolia ja nettisisältö tarjoaa ikään kuin pakopaikan. Nämä asiat selviävät vain puhumalla oman lapsen kanssa.
Turvallista somematkaa!
Myös sosiaalinen media ja sen ikärajoitukset pohdituttavat vanhempia. Esimerkiksi videopalvelu YouTuben ikäraja on 13 vuotta, mutta monet nuoremmat lapset tekevät jo omaa sisältöään eri someihin. Somen käytönkin a ja o on Utriaisen mukaan ennemminkin vanhempien valvonta kuin ikärajat. Utriainen kehottaa aloittamaan varovasti.
– Lapset ovat fiksuja, heille kannattaa selittää ja järkeistää asioita. Somea käyttävälle lapselle tulee kertoa, millaista kuvaa maailmasta sosiaalinen media antaa ja miten se on rakennettu. Voi esimerkiksi kertoa, että sovelluksen ilmoitusten tarkoitus on vetää käyttäjä aina uudelleen sovelluksen pariin.
Sosiaalinen media voi olla harrastus siinä missä vaikka jalkapallon pelaaminen. Ja lapsen harrastus on vanhemman vastuulla. Utriaisen oma lapsi on innostunut YouTube-videoiden tekemisestä, eikä hän halua rajoittaa lapsensa paloa esiintymiseen.
– Harrastukset vaativat paljon vanhemmilta. On lätkämutseja, jotka kuskaavat lapsia hallille, me tarkastamme ennen julkaisua lapsen pelivideot.
Jaa oma kokemuksesi