Vapaa-aika 08.06.2016 Päivitetty 20.05.2024

Vauvan kanssa reppureissulla Euroopassa: Miten sujuu reilaaminen viisikuisen kanssa?

Voiko pienen vauvan kanssa lähteä interrailille? Tämä perhe päätti, että voi. He kiersivät pari viikkoa Keski-Eurooppaa pienen Enni-vauvansa kanssa. Matka Itävallan ja Saksan kautta Sveitsiin tarjosi lumoavia maisemia ja mahtavaa matkaseuraa.

Teksti
Joonas Hentilä
Kuvat
Joonas Hentilä ja 123RF

Tämä matka piti tehdä jo kolme–neljä vuotta sitten. Eurooppaa piti päästä reilaamaan suuntaan jos toiseen. Matka kuitenkin siirtyi ja siirtyi, kunnes eräänä talvena päätimme, että nyt se tehdään.

Ajan kuluessa tyttöystävästä oli tullut vaimo ja perheeseen ilmestynyt kolmas jalkapari. Viimeksi mainittu asia ei ollut kynnyskysymys. Lasta pitää hoitaa myös kotona, joten miksei se kävisi ulkomaillakin, ajattelimme.

Oulu–Helsinki, Helsinki–Wien, Zürich–Helsinki, Helsinki–Oulu. Siinä lennot, jotka varasimme.

Lue myös: Lasten kanssa Pariisissa: näin kaupunkiloma onnistuu vauvan ja uhmaikäisen kanssa

Hyvin suunniteltu on puoliksi matkattu

Aikaväliä ensimmäisellä ja viimeisellä lennolla oli 12 päivää. Reilaaminen ja kaupunkeihin tutustuminen tapahtuisi siis välillä Wien–Zürich.

Lentämistä ja vauvan kanssa matkustamista olimme testanneet jo tammikuussa Lontoossa. Silloin noin viisikuukautinen Enni oli vielä vauva, joka nukkui päivät pitkät vaunuissa.

Nyt matkapäiviä piti suunnitella uusin ajatuksin. Ennillä oli oma tahto, hän söi viisi kiinteää ateriaa päivässä ja tarvitsi jokapäiväisen liikunta- ja temmellyshetkensä.

Matkan lähestyessä ja sitä suunnitellessamme törmäsimme kerta toisensa jälkeen samaan kysymykseen: ”Otatteko vauvan mukaan?” Totta kai. Ei olisi tullut mieleenkään jättää lasta 12 päiväksi hoitoon.

Ehkä kyse olikin siitä, että lapsen kanssa reppureissaaminen ei ole niitä kaikista yleisimpiä asioita. Kukaan ystävistämme ei epäillyt matkamme onnistumista, mutta siitä huolimatta mieleen hiipi näyttämisen halua. Vauvan kanssa voi matkustaa – ja matkasta voi vielä kaiken lisäksi nauttia.

Lähdimme 18. toukokuuta Oulusta. Ensimmäisen yön vietimme Helsingissä sukulaisten luona. Jälkeenpäin ajateltuna oli hyvä asia rauhoittaa ensimmäinen matkapäivä niin, ettemme matkustaneet suoraan Wieniin.

Lue myös: Mitä mukaan matkalle lapsen kanssa? Muista pakata ainakin nämä

Puuroateria toimii aina

Seuraavana päivänä pääsimme perille Itävallan pääkaupunkiin ilman ongelmia. Majatalo löytyi kilometrin päästä läntiseltä rautatieasemalta. Kun tutkimme maaliskuussa majapaikkaa Wienistä, hotellien hinnat olivat vierailumme aikaan järkyttävän kalliita. Syykin löytyi nopeasti: Euroviisut.

Vietimme kaksi yötä majatalossa, jota emännöi ihastuttava vanha rouva. Hän oli pitänyt kortteeria samassa kerrostalossa jo yli 50 vuotta.

Yhtä kerrosta ylempänä asunut rouva auttoi meitä aamuisin ja iltaisin lämmittämään puuroa tytölle.

Puuro onkin varsin oivaa matkaevästä vauvalle. Suljettavaan muovipussiin kotona pakatut hiutaleet on helppo kaivaa esiin lentokoneessa, junassa tai majapaikassa. Puuron valmistamiseen tarvittavaa kiehuvaa vettä on helppo löytää paikasta kuin paikasta.

Lapsen ruokailuun suhtauduttiin pääsääntöisesti todella suopeasti, ja meille oltiin avuliaita. Ainoastaan Münchenissä McDonaldissa kieltäydyttiin lastenruoan lämmittämisestä. Syytä ei kerrottu.

Omien eväiden, kertakäyttölusikoiden ja ruokakupin varaaminen käsimatkatavaroihin on kaiken a ja o.

Liian kanssa pärjää aina, sanoo vanha kansa, ja on oikeassa. Vaikka tyttärellämme on ruokarytmi, kaikenlaisiin kommelluksiin oli syytä varautua.

Lue myös: Yksin matkalle vauvan kanssa? Näin äiti selvisi Roomassa kolmikuisen kanssa

Aikuisen päätöksellä, lapsen ehdoilla

Ensimmäinen kommellus oli edessä tavallisena maanantaina, kun kaikki Garmisch-Partenkirchenin ruokakaupat olivat kiinni. Siellä vietettiin katolilaista arkipyhää. Emme päässeetkään hakemaan kaupasta vaippoja ja ruokaa, mutta hätävara riitti vapaapäivän yli.

Kahden Wienissä vietetyn yön jälkeen matka jatkui Innsbruckiin. Edessä oli pisin yksittäinen matka. Neljän tunnin junamatka kuitenkin sujui mainiosti. Junassa matkustaminen osoittautui lentämistä helpommaksi – liikkuminen oli vapaampaa ja tilaa oli enemmän.

Vauvan kanssa reppureissulla Euroopassa
Keski-Eurooppaan tutustuminen on helppoa rautateiden avulla.

Juuri ennen kuin olimme menossa Tirolin alueelle, Innsbruckissa oli ollut 29 astetta lämmintä. Yhdeksänkuukautisen lapsen kanssa sellainen sää olisi voinut olla tuskaa. Herkälle iholle pitää levittää aurinkovoidetta, ja lapsi täytyy pitää varjossa.

Lapsenhoidon kannalta onneksi, aikuisten lomamielen kannalta lieväksi harmiksi, Innsbruckin sää oli kolea ja sateinen. 13 lämpöastetta ja taivaalta ropisseet kolikonkokoiset pisarat eivät kuitenkaan pilanneet reissumieltä.

Innsbruckissa huomasimme ensimmäisen kerran, kuinka tärkeitä jokapäiväiset liikuntahetket ovat Ennille. Vanhemmat olisivat jaksaneet ihastella maisemia ja pyöriä kaupungilla vaikka aamusta iltaan, mutta matkarattaissa istuminen kävi pienen matkaajan hermoille.

Tyttö oli juuri siinä iässä, että seisominen, konttaaminen ja kaikenlainen värkkäily olivat niin hauskaa, että ne ajoivat maisemien edelle. Tällainen matka tehdään aikuisten päätöksellä mutta lapsen ehdoilla.

Lue myös: Lasten aurinkovoiteet testissä

Kantoreppu on ehdoton

Kolmen Innsbruckissa vietetyn yön jälkeen matka jatkui Alppien keskeltä Saksan puolelle Garmisch-Partenkircheniin. Kävimme patikoimassa kuvankauniissa pikkukylässä Partnachklammin alueella.

Kantoreppu osoittautui kullanarvoiseksi apuvälineeksi. Ihmettely- ja hellyydenkipeässä iässä oleva tyttö sai katsella isän tai äidin läheltä maisemia. Matkarattailla alueelle ei olisi ollut mitään asiaa, ja pelkästään sylissä kantamista treenamaton hauis ei olisi kestänyt koko matkaa.

Emme olleet vaelluksella ainoita pienen lapsen kanssa. Vastaan tuli muutamia sylivauvoja ja todella paljon noin parin–kolmen vuoden iässä olevia lapsia.

Garmischissa hotellillamme odotti mukava yllätys, kun käytäviltä löytyi lasten oma leikkipiste, joka tarjosi vanhemmillekin hengähdysaikaa. Onni oli, että Enni oli vielä sen verran nuori, ettei hän ehtinyt kiintyä liikaa leikkipaikan ihanuuksiin.

Lue myös: Matkalle lapsen kanssa: muista nämä 4 ohjetta

Matkalla mummomagneetin kanssa

Garmischin jälkeen reissu alkoi kaartua kohti loppusuoraa. Jäljellä oli enää yksi yö Münchenissä ja kaksi yötä Zürichissä. München valikoitui reissulle ainoastaan siksi, että sinne ja sieltä oli hyvät junayhteydet.

Itse kaupunkia kohtaan ei ollut mitään odotusarvoja. Hyvä niin, koska pettyä sai silti. Ihmiset olivat töykeitä, ruuhkia oli joka puolella, eikä kaupunki tarjonnut ihmeellisiä nähtävyyksiä. Ainoastaan hotelli ja sen henkilökunta saivat puhtaat paperit.

Zürichiin suuntautunut viimeinen junamatka meni taas sujuvasti kuin amerikkalaisissa elokuvissa. Hotellilla oli hienoa huomata, että Enni otti uuden paikan taas vastaan mielissään. Vaikka paikkakunta ja asuinsija vaihtuivat tiheään, tyttö oli aina innoissaan päästessään konttailemaan ja kiipeilemään.

Zürich
Zürichissä erityisesti Limmatjoen itärannalta löytyi tunnelmallisia kahviloita.

Parempaa matkaseuraa tuskin voisi löytää. Myös Zürichissä Ennin ruokia lämmitettiin kahviloissa ja ravintoloissa. Enni olikin pitkin matkaa ruokapaikoissa ja hotelleissa oikea mummomagneetti. Ei ollut päivää, jona vanhempi rouvashenkilö ei olisi tullut ihastelemaan tytön pyöreitä poskia.

Keskieurooppalaiset lastenruoat olivat aikalailla samaa tavaraa kuin Suomessa, joten ostokset pystyi tekemään kohtalaisen vaivattomasti.

Mukaan toki mahtui muutama poikkeus. Ensinnäkin valikoima oli hieman isommissakin kaupoissa pääsääntöisesti suppeampi kuin suomalaisissa pikkumarketeissa.

Lisäksi ikäsuosituksissa oli erikoisuuksia, joihin kannattaa kiinnittää huomiota. Itävallassa kahdeksankuukautisille tarkoitettu ruoka sisälsi suolaa, jota ei Suomessa suositella alle vuoden ikäisille. Tavallisia, pusseista imettäviä hedelmäsoseita, joissa ei ollut lisättyä sokeria, suositeltiin Itävallassa vain yli vuoden vanhoille.

Teimme päinvastaisesti kuin Itävallan terveysviranomaiset meille suosittelivat.

Lue myös: Rokotteet, vakuutukset, ruoka ja hygienia – näin raskaana matkustava välttää riskit

Vauvasta tuli matkustusmestari

Kahdentenatoista matkapäivänä oli aika suunnata Zürichin lentokentälle ja kohti Oulua. Pari lentoa ja yhteensä seitsemän tuntia matkustamista menivät kivuttomasti.

Ensimmäisen lennon Enni nukkui lähes kokonaan, ja viimeinen etappi meni leikkiessä. Neljästä lennosta kahdella tytön vatsa kuitenkin ilmoitti, ettei sinne mahdu enempää tavaraa.

Tutkimusten mukaan nousujen ja laskujen aikana muuttuva ilmanpaine aiheuttaa vatsanväänteitä ja ilmavaivoja. Ei ole ihme, että Enninkin vatsa meni hiukan sekaisin koneen laskeutuessa.

Parhaiten lentomatkoista on jäänyt mieleen Helsinki–Oulu-välillä vieressämme matkustaneen miehen kommentti.

– En ole koskaan nähnyt yhtä hyvin matkustavaa vauvaa, hän sanoi.

Kolme lentoa myöhemmin voi sanoa, että tyttö alkaa olla konkari.

Lue myös: Näin lähdet matkalle pienen lapsen kanssa

Lue myös

Jaa oma kokemuksesi

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X