Kolme syytä, miksi Rölli ei vanhene koskaan – ja yksi opetus, josta aika ajoi jo ohi
Rölli-peikko on ihastuttanut ja kauhistuttanut lapsia jo vuodesta toiseen. Peikon ikivihreistä lauluista löytyy edelleen ajankohtaista sanomaa.
”Täältä tulee hirmuinen Rölli”, laulaa Allu Tuppuraisen luoma hahmo, joka on karminut ja ihastuttanut lapsiperheitä television välityksellä 1980-luvulta lähtien. Aivan alkuun Röllin touhuiluista kuultiin radiokuunnelmissa 1980-luvun alussa.
Omaperäisen hahmon seikkailuja ja pohdintoja siivittävät Tuppuraisen Röllille säveltämät kappaleet. Monesta seikasta huomaa, että sarja on yli kolmenkymmenen vuoden takaa. Silti Röllin kappaleisiin sisältyvät elämänviisaudet sykähdyttävät ja ovat edelleen ajankohtaisia.
”On parempi laulaa kuin olla hiljempaa”
Röllin höpsö positiivisuus sulattaa sydämen. Parhaimmillaan elämänasenne on lastenlaulussa Häläpäti, joka esitetään jo Rölli-sarjan ensimmäisellä kaudella.
Sanoituksineen iloinen poljento muistuttaa lapsia siitä, että laulaa kannattaa aina.
Eihän tässä laulussa järkeä oo, mutta saahan sitä laulaa joo joo joo.
Lintuset laulavat kauniisti ja oopperalaulajat lujasti, mutta minäpä se laulan häläpäti, hämmää häläpäti hää.
Ei siis ole väliä, osaako laulaa täydellisesti nuotilleen tai mitä kappaletta laulaa. Laulaminen ylipäätään voi kohentaa oloa!
En keksinyt laulua parempaa, mutta kyllähän tämäkin opettaa, että parempi on laulaa häläpäti hää kuin olla hiljempaa.
Rölli tulee laulamisesta hyvin ”yläkuloiseksi” aiemman alakuloisuuden sijaan:
”Enhän minä sitä Syksyn säveltä tällä laululla voittanut, mutta huomasin tulleeni hyvin iloiseksi”, toteaa Rölli laulun lopuksi.
Omituisten otusten kerho juhlii omanlaisiaan
Erilaisuus on Röllistä pelkästään hienoa. Peikko yrittää kiivaasti olla pelottava ja likainen, mutta kuoren alta pilkistää lempeä sydän. Röllimetsässä asustelee paljon omanlaisiaan otuksia, joita hän rakastaa.
”Ei ole oikeastaan ollenkaan mukava haukkua toisia. Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat. Niin se on. Maailmassa tarvitaan monenlaisia olentoja”, Rölli pohtii laulun lopuksi niille, jotka tuntevat itsensä ulkopuolisiksi tai yksinäisiksi.
Jos yksinäinen on sinun pesäkolosi, jos murheelliseksi tunnet olosi, kannattaa liittyä kerhoon tähän, meitä ei olekaan aivan vähän.
Sanomaltaan sydämellinen kappale vaatisi ehkä nykypäivän näkökulmasta päivitystä.
Ei sinun kannata sitä panna pahaksi, jos joku sinua nimittää möhömahaksi, silloin kannattaa liittyä kerhoon tähän…
Kiusaamiselle pitää asettaa nollatoleranssi, eikä haukkumista tule yrittää kestää, kuten vielä sukupolvea aiemmin saatettiin uskoa.
Rölli vastustaa roskaamista
Rölli on aina ollut ympäristötietoinen. Kun metsään saapuu roskanheittäjiä, Rölli laulaa siivotessaan:
Mutta jos roskanheittelijät saavat täällä mellastaa, silloin mikään Röllimetsää ei voi pelastaa, – – – Linnut lähtee pois, itkien.
Peikon ulkonäkö on herättänyt pikkulapsissa kauhua. Rölli on kuitenkin sydämeltään kiltti peikko.
Rölli muistuttaa lapsia, että metsässä on paljon eläimiä, joille se on koti. Sitä tulee tietenkin vaalia.
Kokoon täytyy nyt kutsua kerho omituisien, muuten kuulumme kohta joukkoon kodittomien.
Älä milloinkaan liity roskanheittäjiin, liity mieluummin vaikka omituisiin otuksiin.
Lue myös: Lasten lauluversiot saavat hymyn huulille: ”Hei, hei strutsi, mä en oo syöny sun lääkkeitä.”
Jaa oma kokemuksesi