Jatkuvaa valehtelua ja luottamusongelmia parisuhteessa? Paripsykoterapeutti kehottaa etsimään ratkaisua omasta lapsuudesta
Pitäisikö epärehellinen kumppani jättää – vai voiko parisuhteen rehellisyyttä ja avoimuutta parantaa?
Puoliso piilottelee laskujaan ja tekee isoja hankintoja, joista ei ole yhdessä sovittu. Jossain vaiheessa huomasin, etten tiedä enää mitään hänen raha-asioistaan. Hän on pitkiä aikoja omilla teillään eikä kotiin palatessaan halua kertoa, missä on ollut ja kenen seurassa.
Ei kuulu sinulle. Et halua tietää. En ole sinulle raportointivelvollinen, hän vastaa kysymyksiini.
Luottamus parisuhteessa on kaiken perusta. Paripsykoterapeutti Tarja Kellosalon mukaan laskujen piilottelu, pettäminen ja puhumattomuus ovat kuitenkin pintatasoa. Epärehellisyyden juuret ovat syvemmällä kummankin omassa historiassa sekä parisuhteen vuorovaikutuksen laadussa.
Kellosalon mielestä epärehellisyys parisuhteessa on merkki siitä, että suhteen tunneyhteys ei ole kunnossa.
– Vika ei ole kummassakaan, vaan parin vuorovaikutuksessa.
Epärehellisyys on opittu taito
Kumppani on kertonut lapsuudestaan ja opinnoistaan tarinoita, jotka eivät ole lähellekään totta. Hänen perheellään on aivan toinen versio tapahtumista. Hän ei ylipäätään puhu kovinkaan usein lapsuudestaan.
Jos kumppanin lapsuudessa on ollut emotionaalista ja fyysistä turvattomuutta, hän on voinut oppia, että elämässä selviää eteenpäin ainoastaan salaamalla asioita ja valehtelemalla, jos tilanne sitä ”vaatii”.
Rehellisyys ja avoimuus voivat tuntua pelottavalta tai hyödyttömältä.
Tutkimusten mukaan epärehellisyys on opittu taito. Mitä enemmän ihminen joutuu turvautumaan valehteluun ja salailuun, sitä taitavammaksi hän kehittyy epärehellisyyden saralla.
Lopulta hän saattaa kertoa valheita sellaisistakin asioista, joissa ei ole varsinaisesti mitään salattavaa.
Varhaislapsuuden läheisissä ihmissuhteissa opitaan, voiko ihmisiin luottaa ja onko turvallista olla rehellinen.
– Lapsuudessa omaksuttu kiintymyssuhdemalli vaikuttaa siihen, millaisia uskomuksia kullakin ihmisellä on luottamuksesta, Kellosalo kertoo.
Lue myös: Kasvoitko emotionaalisesti torjuvassa perheessä? Näin katkaiset epämääräisen tyhjyyden kierteen
Molempien uskomukset vaikuttavat vuorovaikutukseen
Molempien elämänhistoriasta kumpuavat uskomukset vaikuttavat vuorovaikutukseen.
Luottamus parisuhteessa rakentuu molempien osapuolien varaan. Suhteessa voi olla kaksi ihmistä, joista kumpikaan ei enää uskalla luottaa toiseen. Tai sitten toisella on vahva usko siihen, että ihmisiin voi luottaa, kun taas toisen luottamus on särkynyt elämän varrella.
Kumppanilla voi myös olla tiedostamaton tai tietoinen uskomus, ettei hän ole rehellisyyden, rakkauden ja emotionaalisen yhteyden arvoinen.
Tämä uskomus kutsuu puoleensa emotionaalisesti vahingollisia ihmissuhteita: Uskomus ikään kuin antaa ihmisille luvan käyttäytyä sinua kohtaan huonosti ja epäluotettavasti.
Tunteissamme on primaari- ja sekundaaritaso. Sekundaaritunne voi olla suuttumusta tai välinpitämättömyyttä, kun toinen valittaa avoimuuden puutteesta.
Primaaritunne voi olla syvää, lapsuudesta kumpuavaa häpeää, arvottomuuden tunnetta ja emotionaalista yksinäisyyttä. Kukaan ei tajua etkä tajua ihan itsekään, miksi toimit näin.
– Tutki, mitä itsessäsi oikeasti tapahtuu, kun olet epärehellinen. Mitkä ovat pinnan alla olevat syvimmät tunteesi, Kellosalo kehottaa.
Jos luottamuus parisuhteessa horjuu, heijastuu se helposti myös lapsiin.
Luottamus parisuhteessa korjataan avoimuuden ja tunnesiteen uudelleenrakentamisella
Jos luottamus parisuhteessa horjuu ja suhteen rehellisyyttä ja avoimuutta halutaan kasvattaa, ensin täytyy lisätä tunnesiteen vahvuutta.
Ensimmäiseksi voidaan määritellä pintatason ongelma: Mikä toisessa ärsyttää? Mikä aiheuttaa ongelmia?
Seuraavaksi on tärkeää tehdä vuorovaikutuksen negatiivinen kehä näkyväksi:
- Millaisilla kielteisillä, ihmissuhdetta vahingoittavilla keinoilla yrität suojata itseäsi?
- Mistä nämä selviytymiskeinot juontavat juurensa?
- Miten kumppani vastaa kielteisiin selviytymiskeinoihisi?
- Mitä tapahtuisi, jos hylkäisit nämä keinot ja toimisit aivan vastakkaisella tavalla? Esimerkiksi olisit valehtelun sijaan äärirehellinen?
Hyökkääminen ja raivoaminen ovat äärimmäinen keino saada kumppani vastaamaan omiin perustarpeisiin. Raivoaminen on pintatasolla syyttelyä, vaatimuksia ja arvostelua.
Syvemmällä tasolla se on pyyntö: Arvosta minua. Älä sulje minua ulkopuolellesi. Ole turvallinen ja luotettava, tarvitsen sitä.
Jotta heikko tunneyhteys voisi vahvistua, molempien on hyvä tulla tietoiseksi automatisoituneista reaktioista ja määritellä ne uusiksi – eli ymmärtää molempien selviytymiskeinot ja perustarpeet.
Oletko jo lähtenyt suhteesta emotionaalisesti?
Jos tunneyhteys on kateissa, kannattaa miettiä myös sitä, oletko missään vaiheessa sitoutunut kumppaniin syvemmällä tunnetasolla – tai oletko jo lähtenyt suhteesta emotionaalisesti, siksi asioiden rehellinen jakaminen ei enää kiinnosta.
Pystyttekö puhumaan tunteiden ja tarpeiden tasolla?
Tunteiden ja tarpeiden kieltä voi vahvistaa käyttämällä entistä enemmän selkeitä, tarkkoja tunne- ja tarvesanoja. Voit sanoa, että ottaa aivoon – tai selittää saman syvemmällä tasolla: Tunnen itseni arvottomaksi ja hyväksikäytetyksi, kun et puhu minulle totta.
Kun tunteiden ja tarpeiden kieli on hallussa, yleensä se heijastuu myönteisesti kaikkeen perhe-elämään ja yhteiseen talouteen. Yhdessä toiminen vanhempina sekä raha-asioiden hoitaminen on selkeämpää ja tehokkaampaa.
Jaa oma kokemuksesi