Lukutaito 4-vuotiaana? – varhaisia oppijoita yhdistää yksi selkeä tekijä, toisaalta syytä lukutaidon kiirehtimiselle ei ole

Esiopetuksen muuttaminen velvoittavaksi on aikaistanut lasten lukutaidon oppimista. Lapsen lukemaan oppimisen tukemisessa on kuitenkin edelleen yksi asia, jonka tärkeyttä ei voi liikaa painottaa. 

Teksti Anna Ferrante
Kuvat iStock
lapsi ja äiti lukevat kirjaa

Tuntuuko sinustakin, että yhä useammat lapset osaavat lukea ennen koulun alkua, jopa ennen esikoulua? Tuntuma ei ole väärä, sillä lasten lukemaan oppiminen on viime vuosikymmeninä aikaistunut.

– 70-luvulla vain harva osasi lukea kouluun mennessään ja vielä 80- ja 90-luvuilla aika harva, mutta nykypäivänä jo noin 30 prosenttia lapsista lukee sujuvasti koulutaipaleen aloittaessaan. Kolmasosa lukee yksittäisiä sanoja ja tuntee kirjaimia, ja vain yksi kolmasosa ei osaa lukea lainkaan, vahvistaa kasvatustieteen professori Marja-Kristiina Lerkkanen.

Lue myös: Lukemaan oppiminen: Lapselle jutteleminenkin edistää lukutaidon kehittymistä

Esikouluopetuksesta tullut systemaattisempaa

Lukutaidon aikaistuminen liittyy vahvasti esikoulu-uudistukseen, joka Suomessa käynnistyi 2000-luvun alussa. Tuolloin alettiin puuhata esiopetuksesta velvoittavaa ja tehtiin esiopetuksen opetussuunnitelmat, joiden sisältö laadittiin koulujatkumoa silmälläpitäen.

Esiopetus muuttui velvolliseksi vuonna 2015 eli kaikkien lasten on osallistuttava esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet täyttävään toimintaan ennen koulun aloittamista.

– Esikouluopetuksesta tuli aikaisempaa systemaattisempaa, eli esimerkiksi kirjaimia ja kirjaimia vastaavia äänteitä alettiin opettaa, samoin kuin numeroita ja peruslaskutoimituksia. Opetukseen tuli siis enemmän akateemista ainesta mukaan, Lerkkanen summaa.

Tuloksena oli selkeä kasvu koulun aloittavien lasten lukutaidoissa. Suomalaisen esiopetuksen tarkoitus ei kuitenkaan varsinaisesti ole opettaa lapsia lukemaan tai kirjoittamaan toisin kuin monien muiden maiden esiopetussuunnitelmissa, vaan näiden taitojen opettaminen jätetään selkeästi koulun tehtäväksi.

Lue myös: Voisiko tämä olla perheesi uusi viikkorutiini? Kehittää lasta kielellisesti ja lisää empatiakykyjä

Erot tasoittuvat alakoulun aikana

Tutkimuksissa on selvinnyt, ettei lukutaidon kiirehtimiselle ole edes syytä: erot lukemisen sujuvuudessa ennen kouluikää ja koulussa lukemaan oppineiden välillä tasoittuvat alakoulun aikana, viimeistään neljännellä tai viidennellä luokalla.

Varhainen oppiminen ei myöskään yksinään ennusta esimerkiksi parempaa koulumenestystä lapselle myöhemmillä vuosiluokilla.

Toisaalta tutkimusten mukaan ne lapset, joilla on esiopetusvuoden päättyessä hyvät lukemisen valmiudet, ovat muita lapsia taitavampia ja innokkaampia lukijoita myös ensimmäisen kouluvuoden päätyessä.

– Koulun alussa varhaiset oppijat saavat etumatkaa muihin, sillä heillä on ollut ne vuosi, pari enemmän aikaa treenata lukemisen sujuvuutta. Jo ekan luokan aikana muut kyllä alkavat saada heitä hyvin kiinni.

Lerkkanen mainitsee esimerkkinä tutkimuksen, jossa verrattiin suomalaisten ja virolaista lasten lukutaitoja. Virossa koulu alkaa Suomen tavoin seitsemänvuotiaana, mutta toisin kuin Suomessa, esikouluopetuksessa lapset opetetaan lukemaan.

Tutkimus osoitti, että vaikka virolaiset lapset pääosin osasivat lukea kouluun mennessään, suomalaislapset saivat heidät taidoissa kiinni ensimmäisen kouluvuoden aikana.

Jotain hyötyjä varhainen oppiminen toki voi tuoda.

– Varhaisilla lukemaan oppijoilla oma kiinnostus lukemiseen, kirjoihin ja tietoon on yleensä suurta, ja jos tämä kiinnostus säilyy lapsen kasvaessa niin etuahan siitä myös kouluopinnoissa on, Lerkkanen summaa.

Isä lukee lapsille sängyssä

Kiireetön lukuhetki on yhdessäoloa ja yhdessä oppimista sekä ihmettelemistä.

Yksi selkeä tekijä yhdistää varhaisia oppijoita

Noin yhdeksän prosenttia lapsista oppii lukemaan ennen esikouluvuotta eli 3–5-vuotiaana. Näitä hyvin varhaisia oppijoita yhdistää yksi selkeä tekijä: oma kiinnostus kirjaimiin, kirjoihin ja lukemiseen sekä vahvat kielelliset valmiudet.

Usein kiinnostus syntyy aikuisen esimerkin kautta eli lapselle luetaan paljon ääneen, käydään säännöllisesti kirjastossa ja lapsi näkee kotona lukevia aikuisia. Toki lukutaidon omaksuminen vaatii myös sen, että lapsen kielellinen kehitys on tarpeeksi kypsää.

– Voidaan pohtia ja tutkia, mikä on merkitys oppimisessa on yksittäisellä tekijällä, mutta yleensä kyse on monen asian summasta, Lerkkanen muistuttaa.

Oleellinen tekijä tutkimusten valossa näyttää kuitenkin vahvasti olevan se, että lapselle luetaan paljon ääneen pienestä pitäen. Yhteiset ääneen lukemisen hetket edistävät lapsen pysyvää kiinnostusta lukemiseen.

Myös lapsen kanssa kirjastossa käyntien tiheys on tutkimuksissa noussut selkeäksi indikaattoriksi, joka antaa osviittaa lapsen varhaisesta lukemaan oppimisesta.

Ahkerasti ääneen lukeva vanhempi on usein itsekin kiinnostunut lukemisesta ja kirjoista, jolloin lapselle välittyy niistä myönteinen kuva. Se lisää lapsen mallioppimista ja kiinnostusta opetella kirjainten ja tekstien merkitystä.

Tärkeää on nimenomaan myönteisen mallin antaminen, ei tuputtamalla tapahtuva oppimisen kiirehtiminen.

– Jos lapsi itse sanoo etteivät kirjaimet kiinnosta, mutta vanhempi hänelle niitä väkisin opettaa, syntyy lapselle helposti kielteinen asenne koko asiaa kohtaan. Pakottaminen on karhunpalveluksen tekemistä lapselle, Lerkkanen varoittaa.

Lue myös: Lue, laula ja loruttele – vauvan kielen oppiminen helpottuu

Miten ruutuaika vaikuttaa?

Entäpä tabletit, tietokoneet ja kännykät, jotka ovat nykyään yhä pienempien lasten arkipäivää ja vievät aikaa kirjojen lukemiselta? Ovatko ne haittaamassa lasten lukemaan oppimista?

Lerkkasen mukaan ei ole selkeitä viitteitä siitä, että lukutaito olisi heikentynyt nimenomaan ruutuajan lisääntymisen takia. Asiaa ei tosin ole vielä paljonkaan tutkittu.

Lukuympäristön käytäntöjä lasten kotona tarkastelleessa VUOKKO-tutkimuksessa kävi ilmi, että  2–3 -vuotiailla lapsilla kiinnostus kirjoihin voittaa esimerkiksi television katsomisen, mutta 6-vuotiaat viettävät enemmän aikaa televisiota katsellen kuin kirjojen parissa. Myös tablettien ja tietokoneen käyttö lisääntyy esikouluikää kohti.

– Lukeminen on toki lukemista, vaikka teksti olisi digitaalisessa muodossa, Lerkkanen huomauttaa.

Digitaalinen lukuympäristö on nykyaikana yksi tärkeä lukemisen osa-alue, jota lapsen kannattaa myös antaa harjoitella. Tärkeintä on säilyttää monipuolisuus mutta myös muistaa painetun tekstin rooli tärkeimpänä hyvän lukutaidon harjoittajana.

Hyväksi lukijaksi tulee vain lukemalla paljon

Kun lapsi lopulta avaa koodin eli kirjainten ja sanojen merkitys valkenee, on se vasta alku pidemmälle polulle eli lukutaidolle ja luetun ymmärtämiselle. Lukutaidon treenaamisessa pätee edelleen vanha ohje eli hyväksi lukijaksi tulee vain lukemalla paljon, lapsi itse ja vanhempi hänelle ääneen.

– Ääneen lukemista ja esimerkiksi iltasaturutiinia kannattaa jatkaa vielä kauan senkin jälkeen, kun lapsi itse jo lukee. Niin kauan kuin lapsi itse pyytää ja haluaa kuunnella, kirja kannattaa aukaista ja aloittaa yhteinen, kiireetön lukuhetki, joka on paljon muutakin kuin pelkkää lukemisen treenaamista: yhdessäoloa ja läheisyyttä, turvallista kainaloon käpertymistä, yhdessä oppimista ja ihmettelemistä, Lerkkanen muistuttaa.

Lähteet: Onnimanni-lehti (26.2.2018): Varhaislapsuuden lukuhetket tukevat lukutaitoa. (Marja-Kristiina Lerkkanen, Jenni Salminen & Eija Pakarinen Jyväskylän yliopisto, opettajankoulutuslaitos)

Kommentit

3 kommenttia
Avatar

Päiväkodissa annetaan esiopetusta ja varhaiskasvatusta.

Avatar

jopa kymmenesosa yläasteelle siirtyvistä eivät osaa lukea. jos mittarina pidetään, etttä ymmärtää lukemansa edes auttavasti

Avatar

Ei ole olemassa esikoulua vaan esiopetus on oikea termi. Häiritsevää kun mediassa käytetään jatkuvasti väärää käsitettä. Kuten enää ei puhuta tarhasta vaan päivähoidosta tai päiväkodista. Tätä en onneksi ole huomannut median enää käyttävän.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä