Lue satukirjoja, luo rutiinit ja 8 muuta arkista tapaa, jotka suojaavat lasta mielenterveysongelmilta
Mielenterveyden ja hyvinvointitietoisuuden perusta rakennetaan lapsuudessa. Pienillä arkisilla tavoilla voi opettaa lapselle mielenterveystaitoja.
Mielenterveystaitojen perusta alkaa muodostua jo vauvaiässä. Mielenterveystaidot ovat keinoja, joilla ihminen käsittelee haastavia elämäntilanteita ja ylläpitää oman mielensä tasapainoa.
Mielenterveystaitojen punaisena lankana kulkee arjen ratkaisukeskeisyys ja hyvinvointitietoisuus. Mutta kuinka tämän kaiken voi oppia ja opettaa lapsille?
Mielenterveystaitojen opettaminen on arkisia tekoja ja valintoja. Lapsi voi oppia mielenterveystaidot, kun vanhemmat noudattavat näitä 10 periaatetta.
1. Mielenterveystaidot opitaan: Huomaa lapsen tunteet ja tarpeet
Pidä kaiken aikaa tuntosarvet herkkinä lapsen tunteille ja perustarpeille: Mikä on lapsesi vireystaso? Tarvitseeko hän ruokaa, juomaa, lepoa vai läheisyyttä? Tietääkö lapsi varmasti, että arvostat ja rakastat häntä? Tunteeko hän riittävästi yhteenkuuluvuutta ja onnistumisen hetkiä? Onko hänellä tilaa kokeilla itse, oppia uusia taitoja ja päättää, mitkä leikit ja harrastukset kiinnostavat häntä kaikkein eniten?
Lapsen tunteiden ja tarpeiden jatkuvaa tunnustelua kutsutaan biobehavioraaliseksi synkroniaksi: Kun vanhempi on ”synkassa” lapsen tunteiden ja tarpeiden kanssa, lapsen tunteiden säätely sekä kyky läheisyyteen saavat hyvän perustan.
2. Lue lapselle satukirjoja
Monet ovat nykyisin sitä mieltä, että lapsille ei tarvitse enää hankkia paperisia satukirjoja. Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että satujen kuuntelemisella äidin, isän, isovanhemman tai kenen tahansa turvallisen aikuisen kainalossa on huikea vaikutus lapsen stressihormoni kortisolin sekä mielihyvähormoni oksitosiinin tasoihin. Tutkimuksessa verrattiin satukirjan kuuntelemisen ja pelien vaikutusta lasten stressitasoon. Lasten kortisolitaso laski 60 prosenttia sadun kuuntelemisen jälkeen. Myös pelaaminen laski kortisolitasoa, mutta vain 35 prosenttia. Sadun kuuntelu nosti oksitosiinitason yhdeksänkertaiseksi ja aikuisen kanssa pelaaminen vastaavasti viisinkertaiseksi.
3. Vältä riitelyä lasten kuullen
Lasten on tottakai hyvä nähdä ja kuulla, että vanhemmat joskus riitelevät – ja ennen kaikkea sopivat riidat. Perheriidat ovat hyvä tilaisuus ongelmanratkaisu- ja ihmissuhdetaitojen mallien omaksumiseen. Kodin jatkuva riitaisuus on kuitenkin yksi suurimmista riskeistä lapsen mielenterveydelle. Riitaa saattaa välillä leimahtaa rajuksi, lupaa kysymättä. Yksi vanhemmuuden tärkeimmistä taidoista onkin tunteiden säätely: Lapset tarvitsevat kokemuksia siitä, miten vanhemmat säätelevät tunteitaan ja osaavat siirtää keskustelut, joita lasten ei tarvitse kuulla, toiseen ajankohtaan.
4. Opeta rauhallisuutta ja arjen selkeyttä
Eiköhän kaikilla petä joskus hermot. Mutta jos kireys, hermostuneisuus ja huuto alkavat olla perheen yleisimmät kasvatuskeinot, vanhemman kannattaa pysähtyä miettimään, miten vaarallinen kierre pistetään poikki.
Jatkuva hermoilu ja huutaminen ovat kehnoja kasvatuskeinoja. Huudon pitäisi kuulua ainoastaan sellaisiin tilanteisiin, joissa lapsi täytyy saada pysähtymään heti. Jos vanhempi huutaa jatkuvasti, ensinnäkin huuto menettää tehonsa. Toiseksi lapsi ei opi karjuvalta aikuiselta juuri mitään hyvää, ainoastaan heikkoa tunteiden säätelyä, pelkoa, jännittämistä – ja epäselvää mölyämistä. Mielenterveystaitojen kannalta on viisainta opettaa lapselle rauhallisuutta ja keinoja, miten hankalat tilanteet selvitetään hermostumatta.
Fyysisille rangaistuksille ja lähisuhdeväkivallalle tulee asettaa tiukka kielto perheessä. Myös väkivallan näkeminen ja kuuleminen voi vahingoittaa lapsen mielenterveyden perustaa.
5. Ovatko omat mielenterveystaidot kunnossa? Ota vastuu stressikäyttäytymisestäsi
Lapsi oppii vanhemmiltaan stressinsäätelyä aivan elämänsä ensihetkistä alkaen. Kahden ensimmäisen ikävuoden aikana saadut hoivakokemukset ovat merkittäviä stressinsäätelyn mekanismien perustan kannalta.
Stressinsäätelyssä on kyse stressitekijöiden ja voimavarojen tasapainosta. Jos arjessa on paljon stressitekijöitä, on hyvä olla yhtä paljon tai enemmän voimavaroja: hyviä ihmissuhteita, rentoutumista ja liikuntaa, luonnossa oleskelua, luovuutta ja tekemisen iloa. Valitse stressinhallinnan tapoja, jotka toivot myös lapsesi omaksuvan.
6. Ole tietoinen, mitä lapsen kaveruussuhteissa on meneillään
Olipa lapsesi minkä ikäinen tahansa, ole kiinnostunut hänen kaverisuhteistaan. Kenen kanssa hän on leikkinyt tänään ja millaisia leikkejä? Kenen kanssa on kiva olla ja mitä hänen kanssaan on mukava tehdä? Millainen päivä lapsellasi on ollut tänään? Hyvä meininki, riitaa vai kurja mieli? Mikä oli päivän hauskin muisto ja vaikein hetki?
Jos lapsi jää leikkien ulkopuolelle ja joutuu kavereiden torjumaksi, vanhemman voi olla vaikea löytää sanoja ja keinoja. Tilanne voi tuntua vanhemmastakin musertavalta. Keinoja kannattaa ryhtyä etsimään välittömästi yhdessä päivähoidon, joulun tai pihapiirin toisten aikuisten kanssa. Ei pidä jäädä odottelemaan tilanteen kehittymistä, sillä pääsääntöisesti se kehittyy kurjempaan suuntaan, jos kukaan ei puutu millään tavalla tilanteeseen. Kaikkien kanssa ei voi olla paras kaveri, mutta leikkikavereita täytyy löytyä joka lapselle.
Jos joku yhä vetoaa siihen, että jokaisella on oikeus valita ystävänsä, hänelle voi mainita hyvän ryhmähengen tärkeydestä ja ulkopuolisuuden kierteen aiheuttamasta sosiaalisesta kivusta, joka on tutkimustenkin mukaan jopa kovempaa kuin fyysinen kipu. Ryhmään kuulumisen tunne on jokaisen lapsen perustarve.
7. Käsittele lapsen kohtaamat ikävät ja haastavat tapahtumat juttelemalla
Kun lapsi kohtaa ikäviä asioita, käy tilanne läpi lapsen kanssa ja juttele ikätasoisesti, mitä hyvää ja hyödyllistä ikävästä tilanteesta voi oppia. Auta kantamaan vaikeaa tunnetilaa ja muuttamaan se jälleen paremmaksi oloksi.
8. Älä anna lapselle periksi siksi, ettet kestä hänen tunteitaan
Kun lapsen tunteet myrskyävät, vanhempi saattaa joskus suostua mihin tahansa, jotta pääsee eroon tukalasta tilanteesta. Rajat voivat hitusen siirtyä ja joustaa lapsen itsenäistymisen tahdissa, mutta niiden ei pitäisi liikkua ja kaatua lapsen tunteiden vuoksi. Lapsi tarvitsee kokemuksia siitä, että tunteista me kyllä selvitään.
9. Pidä huoli siitä, että lapsen arjessa on rytmiä, liikuntaa ja riittävästi happea
Monen lapsen mielenterveyden uhkana on nykyisin perheen rutiinien epäsäännöllisyys sekä arkiliikunnan ja ulkoleikkien vähäisyys. Huomioi myös lapsen fyysiset tarpeet. Lapsenkin mieli väsyy, jos rytmiä, ravintoa, liikuntaa ja hapekasta ulkoilmaa on liian vähän tarjolla.
10. Ole ylpeä lapsestasi
Vanhemman keskittynyt läsnäolo ja ihaile katse on parasta, mitä lapsen mieli voi saada. Näytä lapselle, että rakastat, välität ja olet ylpeä hänestä.
Jaa oma kokemuksesi