Riitely, päivähoito, kiire – pieni lapsi stressaantuu helposti! Psykologin keinot rauhaisaan lapsuuteen

Lapsi vetäytyy päiväkotipäivän jälkeen peiton alle tai on muuten vain levoton ja kärttyisä. Syynä voi olla stressi. Pienen lapsen stressiä helpottaa parhaiten se, että vanhemmat huolehtivat levostaan ja parisuhteestaan.

Teksti Saga Wiklund
Kuvat iStock
Lapsen stressitaso kohoaa helposti, mutta rauhallinen silittely auttaa.

Stressi on jatkuvaa henkistä rasitusta ja painetta. Se tuntuu myös kehossa, sillä ihmisen mieli ja keho ovat erottamaton kokonaisuus. Pieni lapsi kokee stressiä siinä missä aikuinenkin, vaikka aikuinen ei sitä aina tule ajatelleeksi. Lapsi kohtaa jatkuvasti uusia, ehkä hänelle pelottaviakin asioita ja hämmentäviä tunteita, joita hän ei osaa sanoittaa. Se aiheuttaa lapselle stressiä.

Psykologi, psykoterapeutti Minna Martin kertoo, mitkä asiat voivat stressata alle kolmevuotiasta lasta ja miten lapsen stressiä voi hoitaa.

Mikä aiheuttaa eniten stressiä pienelle lapselle?

Stressin aiheet liittyvät ennen kaikkea perheen tilanteeseen ja vanhempien hyvinvointiin. Ensisijaista on se, miten vanhemmat voivat ja millaiset ovat heidän keskinäiset suhteensa. Esimerkiksi riitelyn kuunteleminen stressaa lasta.

Päivähoidossa moni stressitekijä tulee kiireestä ja ihmissuhdekuormituksesta, siirtymistä ja vaatimuksista. Lapsi voi jäädä liikaa oman itsensä varaan: hän ei saa tarpeeksi syliä, rauhoittamista ja aikuisen jäsentämisapua kokemuksilleen.

Miten pikkulapsen stressi ilmenee?

Pienen lapsen stressi voi ilmetä niin, että lapsi on levoton, kärttyisä tai vetäytyvä. Tilanne näkyy pikemmin käyttäytymisen kuin puheen tasolla, sillä lapsi ei yleensä osaa vielä ilmaista sanallisesti pahaa oloaan.

Stressi voi ilmetä myös siten, että lapsella on päiväkotipäivän jälkeen tarve vetäytyä kaikesta ja mennä peiton alle, ikään kuin hän laittaisi kaikki aistit hetkeksi pois päältä.

Levoton ja kärttyisä käytös on kuitenkin yleisempää kuin vetäytyminen. Käytös, jonka aikuiset kokevat hankalana, on lapsen keino ilmaista, että nyt ei ole hyvä olla enkä jaksa.

Missä vaiheessa on syytä huolestua?

Silloin, jos lapsen stressi on päivittäistä eivätkä illat ja viikonloput enää riitä rauhoittamaan häntä.

Lapsen huono olo tarttuu herkästi myös aikuiseen, jolloin tilanteesta syntyy ikävä, itseään ruokkiva kierre – tämä on aika yleistä pikkulapsiperheissä.

Miten tilannetta voisi lähteä purkamaan?

Joskus lapsen hoitopäivät ovat hänelle liian pitkiä, mikä näkyy käytöksessä. Pitkiä hoitopäiviä voisi lyhentää vaikka niin, että toinen vanhemmista vie ja toinen hakee, koska jos lapsi on tarhassa koko työpäivän ja -matkojen ajan, hoitoaika voi olla 9–10 tuntia. Tai jos perheellä on tukiverkostoa, kuten isovanhempia lähellä, niin ehkä hekin voisivat välillä hakea lapsen hoidosta.

Stressaantuneen lapsen tuntoja kannattaa myös kysellä: Tuntuuko sinusta raskaalta? Pelästyitkö tänään jotakin? Erilaisille tilanteille voi antaa sanoja. Lapsi saa näin viestin, että aikuinen tajuaa hänen jäsentymätöntä olotilaansa.

Pienetkin lapset reagoivat myönteisesti siihen, että vanhempi tajuaa, mikä heillä on.

lapsen stressi

Pieni lapsi tarvitsee syliä.

Tuntuu, että elämämme on hektistä. Mitä tehdä?

Arkea voi koettaa helpottaa ennakoimalla toistuvia asioita, esimerkiksi stressaavia päiväkotiin lähtöjä. Mitäpä jos varaisi lapsen vaatteet valmiiksi jo edellisenä iltana? Voisiko päiväkotiin saattajaa vaihdella?

Kannattaa miettiä myös sitä, onko arjessa liikaa menemisiä ja tulemisia. Alle kolmevuotias päiväkotilapsi ei välttämättä tarvitse lainkaan harrastuksia.

Ruokaa voi laittaa jo viikonloppuna ja pakastaa, jotta sitten kiireisenä hetkenä sitä tarvitsee vain lämmittää nopeasti.

Joskus täytyy miettiä sitäkin, onko vanhemman työelämä sellaista, että hän jaksaa sitä hyvin? Onko töissä liikaa kiirettä ja vaatimuksia?

Miten kiireisenä aamuna, voisi rauhoittaa itseään?

Aloita siitä, että koetat hengittää rauhallisesti. Aikuisen rauhallinen hengitysrytmi kutsuu myös lapsen hengitysrytmiä rauhoittumaan. Tämä kaikki tapahtuu tiedostamattomasti.

Ihmisten hengitykset pyrkivät menemään samaan tahtiin. Jos aikuinen on itse stressaantunut, hänen oma hengitysrytminsä on kiihtynyt ja nopea, ja se kiihdyttää lapsenkin elimistön.

Hengitystavat ja -rytmit ovat pitkälti varhaisissa suhteissa opittuja. Jos haluat opettaa lapsellesi kykyä rauhoittua hengittämällä, niin aloita itsestäsi.

Miten minun tulisi hengittää rauhoittaakseni lasta?

Rauhoittava hengitys on lepotilassa pientä ja leutoa, pakotonta. Siinä annetaan vain hengityksen toimia itsestään. Kannattaa hengittää nenän kautta, sillä jos haukkoo suun kautta, hengitystahti kiihtyy herkästi.

Rauhallinen hengitys ei siis ole sama asia kuin syvähengitys, koska se itse asiassa aktivoi elimistöä. Kovin syvä hengitys kiihtyneessä mielentilassa voi johtaa jopa hyperventilointiin.

Yritän hengittää rauhassa, mutta ilmeeni on kireä.

Kasvot kannattaa yrittää pitää rentoina. Se tarkoittaa sitä, että antaa niiden lihasten valahtaa ja levätä.

Meillä aikuisilla on usein kasvoilla valtavasti jännitteitä, ja se lisää stressiä ja ahdistusta. Autonominen hermosto seurailee jatkuvasti kasvolihaksia, ja kireys hälyttää elimistöä kiihtymystilaan. Pienetkin lapset oppivat kasvojen rentouttamisen, kun asian selittää heille.

Miten voisin hyväksyä sen, että hermostun välillä?

Vanhempien olisi hyvä viljellä itsemyötätuntoa. Kukaan ei voi selvitä ilman, että välillä pinna katkeaa.

Kasvattaminen on tavallaan aika nöyryyttävä elämäntehtävä, mutta pikku hiljaa siinä tulee taitavammaksi. Lapsi opettaa vanhempaa olemaan vanhempi.

Omia tunteita ei ole helppo hallita etenkään, jos ei ole saanut lapsuudenkodistaan sellaista perintöä, että olisi kyky ajatella lasta erillisenä ihmisenä ja kunnioittaa häntä. Kun hermo menee, voi pyytää lapselta anteeksi.

Mitä jatkuvasta stressistä voi seurata lapselle?

Pitkäkestoisesta stressistä voi seurata vaikeita psyykkisiä ongelmia, kuten masennusta ja ahdistuneisuutta, jännityspulmia, käytöshäiriöitä ja vaikeuksia kaverisuhteissa.

Stressin oireita saatetaan pitää turhan pitkään osana normaalia elämää. Niihin pitää kuitenkin puuttua. Stressin ei pitäisi olla normaali tila kenellekään pitkäkestoisesti.

Kommentit

Jaa oma kokemuksesi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.

Lue seuraavaksi

Yhteistyössä