Tiedätkö, miksi unissakävelijää ei koskaan saisi herättää? Valtavan iso osa lapsista kävelee joskus unissaan

Unissakävely liittyy aivojen ja uni-valverytmin kehittymiseen, ja se on lapsilla varsin tavallista. Eri tutkimusten mukaan jopa 10–30 prosenttia lapsista kävelee unissaan ainakin joskus ja 1–5 prosenttia usein. Alttius unissakävelyyn on perinnöllistä.

Lapsen unissakävely hämmentää koko perhettä

Unissaan kävelevä lapsi on monelle tuttu näky. Lapsi kävelee silloin silmät auki kömpelösti huoneessa ja saattaa unissaan avata ikkunoita tai ovia, puhua sekavia ja käydä esimerkiksi WC:ssä. Herättyään kävelijä ei muista kävelystään mitään.

Näky saattaa aluksi hämmentää vanhempia, ja joskus unissakävelijä häiritseekin koko perheen yöunta.

Unissakävely tapahtuu yleensä 1–2 tuntia yöunille nukahtamisesta, niin sanotun NREM-unen aikana.

Unissakävely voi kestää aina muutamasta minuutista puoleen tuntiin. Tämän jälkeen lapsi yleensä jatkaa normaalisti untaan sängyssä.

Lohduttavaa on, että ilmiö on lapsen kehityksen kannalta vaaraton, ja menee yleensä ohi lapsen kasvaessa. Joskus unissakävely jatkuu myös aikuisiällä.

Mikä laukaisee unissakävelyn?

On hyvin yleistä, että unissakävely periytyy lapselle jommaltakummalta tai molemmilta vanhemmilta.

Unissakävely ei ole yhteydessä mihinkään psykiatriseen sairauteen. Se on vain yksi havahtumishäiriöiden, eli parasomnioiden ilmenemismuoto.

Unissakävelyn voivat laukaista muun muassa stressi, väsymys, univaje, ahdistuneisuus ja kuume. Myös uusi nukkumispaikka tai erilaiset äänet voivat lisätä lapsen unissakävelyä.

Lapset, jotka kärsivät yöllisistä kauhukohtauksista, myös kävelevät herkemmin unissaan.

Unissakävelyn hoito ja ehkäisy

Unissakävely on yleensä vaaratonta. Mikäli unissakävely on satunnaista, mitään erillistä hoitoa ei tarvita.

Unissakävelijää ei kannata yrittää herättää, vaan ohjata hänet vain lempeästi takaisin omaan sänkyyn. Unissakävelyn aikana herännyt henkilö voi käyttäytyä sekavasti ja jopa aggressiivisesti.

Unissakävelyn toistuessa on tärkeää, että nukkumishuone on turvallinen, jotta lapsi ei pääse satuttamaan itseään. Kannattaa esimerkiksi sulkea ovet ja ikkunat ja suojata teräväkulmaiset huonekalut, sekä kerätä lelut pois lattialta.

Unissakävelyä voi yrittää estää pitämällä kiinni rutiineista. Säännöllinen uni-valverytmi voi auttaa.

Jos lapsella esiintyy unissakävelyä usein ja säännöllisesti samaan aikaan, niiden ajankohdasta kannattaa pitää kirjaa. Lapsi kannattaa herättää noin 15 minuuttia ennen unissakävelyn tavallista ajankohtaa ja nukuttaa rauhallisesti sen jälkeen uudelleen.

On tärkeää muistaa, että säännöllinen uni-valverytmi auttaa unissakävelyn estämisessä. On myös hyvä miettiä, olisiko taustalla jotakin, mikä unissakävelyn mahdollisesti laukaisee. Onko perheessä lähiaikoina tapahtunut esimerkiksi jotain isoja muutoksia, minkä vuoksi lapsi stressaa tai on ahdistunut.

Lääkäriä on syytä konsultoida, jos unissakävely on usein toistuvaa, aiheuttaa loukkaantumisia, tai jos siihen liittyy joku muu sairaus.

Lähteet: Uniliitto, Terveyskirjasto, Hyvä Terveys