Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Perhe-elämä
-92 odottajat
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Jemmiksi, post: 24765844, member: 67807"]</p><p>21.9. oli sovittu käynnistys. Vaikka sektiosta oli koko ajan ollut puhe, niin suostuin kuitenkin käynnistykseen sillä ehdolla, että saan kesken vielä vaihtaa sektioon jos tuntuu ettei oma pää vaan yksinkertaisesti kestä.</p><p></p><p>Puolison kanssa oltiin Naistenklinikalla 7.35. Mukava aamukätilö tuli laittamaan käyrille ja kertoi, että Cytotecin kanssa, ja etenkin ensisynnyttäjillä, saattaa tuo käynnistyminen kestää useammankin päivän. Miehen kanssa pyöriteltiin silmiä, että ei meillä nyt oo aikaa makoilla sairaalassa viikkotolkulla </p><p></p><p>8:30 lääkäri sitten tuli, teki sisätutkimuksen ja tulos sama kuin ennenkin; kohdunsuu hyvin takana, vaikkakin kypsynyt ja auki. Kanavaa kuitenkin jäljellä. Laittoi ensimmäisen Cyton ja kertoi saman kuin kätilökin. "Sulla kyllä on melko vetistä tää valkovuoto, niinku todella vetistä.. Kannattaa vähän tarkkailla tota lapsivettä, että olisko tää kuitenkin sitä. Tehään prom-testi ennen ku laitetaan seuraavaa." Näillä sanoin lääkäri jätti meidät vielä käyräilemään tunniksi.</p><p></p><p>Puoli tuntia Cytotecin jälkeen alkoi kipuilevat supistukset. Mä en niin jaksanut toivoa niiden tekevän mitään, vaikka kävivätkin kipeämmiksi ja säännöllisiksi. Kun kätilö tuli ottamaan pois käyrältä, kysyttiin että voidaanko lähteä kävelemään ulos.</p><p>"Joo, toi sairaalan puisto on ihan kiva!" Itseasiassa me kyl päädyttiin Ruoholahteen asti... </p><p></p><p>Kävellessä supistukset voimistui ja tiheni, mutta liike helpotti kipuun. Takasin kävellessä piipahdettiin ABC:lla syömässä ja sieltä lähtiessä housuihin holahti oikein reilusti jotain. Olihan siinä koko matkan ajan vähän tiputellut, mutta ajattelin et nojoo, varmaa vaa sitä valkovuotoa tai jotai, no big deal. Nyt kuitenkin aloin hihitellä hölmönä ja sain sanottua miehelle et "Must tuntuu et mul meni vedet, ihihhiihhi!"</p><p>Se ei jotenki osannu yhtää suhtautua samanlaisella kevyellä mielellä siihen </p><p></p><p>Sairaalalla takas 13:00 tehtiin prom-testi ja kyllä vain, vedet oli menny! Ja ne ensimmäiset holahduksetkin olivat sitä olleet. Käyrällä maatessa supistukset alkoi käydä tosi kipeiksi ja siihen sain tätä jumalten naisille lahjoittamaa PANADOLIA. Kylläpä helpotti! ..not. Kiukku lähinnä tuli, miehellekin, kun nipistelin sitä kun mua sattui </p><p></p><p>14:30 sain vielä toisen Cytotecin ja 15:30 sain luvan lähteä taas kävelemään. Nyt ei lähdetty vetämään mitään Helsinki-turneeta, vaan käveltiin varmaan kilometri ja uikutin jo siihen malliin, että mies sai tukea meikäläisen takaisin sairaalalle. Siellä sain Oxynormin ja kätilö sanoi, että jos se ei auta, niin sitten on pakko siirtää synnärille, kun ei heillä oo oikein lääkkeitä enää.</p><p>Sisätutkimuksessa kanava kokonaan hävinnyt ja kohdunsuu tullut pelipaikalle! Jee! Ja vähän enemmän olin avautunutkin. Kuulemma kolmatta Cytotecia en saisi enää.</p><p></p><p>19:00 oli siirtyminen sitten synnärille. Ihana kätilö otti vastaan, käyräili, tutki ja antoi ilokaasun. Hetki meni hoksata hyvä rytmi hengittämisessä, mut kyl se siitä lähti. Miehellekin tarjosin, ihan niinkun hyvät vaimokkeet tekee!</p><p></p><p>Mulla ei ilokaasu niinkään kipuun auttanut, mutta rentoutti kyllä.</p><p>"Tää ei oo varmaan kulti se hetki, kun voi sanoa että panettaa? Mut mä sanon, mua panettaa!" Sellanen vaikutus ilokaasulla meikäläiseen Miestä vähän nauratti.</p><p></p><p>20:40 kipu oli kuitekin jo sietämätöntä. Edistystä ei alakerrassa juuri ollut tapahtunut, hätinä kolmelle sormelle auki. Alkoi kiukku iskeä ihmiseen. Sain kuitenkin puolikkaan annoksen epiduraalia. Helpotti, vaikka kihelmöikin ihan hitosti.</p><p>23:40 aloin olla taas kipeä. Ei auttanut enää epi ja ilokaasu. Seuraava puolikas annos kehiin.</p><p>01:00 olikin yhtäkkiä huone täynnä ihmistä, kun Olivian päästä otettiin sykkeiden takia verikoe. Se oli ihan hitusen epämukavaa. Musta tuntuu, että mulla on ollut värkissä enemmän instrumentteja yhdessä synnytyksessä, kun Oopperatalolla itsenäisyyspäivänä, voi pyhä sylvi.</p><p>Verikokeissa kuitenkin happiarvot ja kaikki priimaa, joten niistä ei huolia.</p><p>02:00 alkoi tippua oksitosiini ihan pienesti ensin. Oli pakko pyytää jo täysi annos epiduraalia, hyi että miten voikin ihmiseen sattua. Kätilö lisäili annosta vähitellen, mutta mitään ei juuri tapahtunut.</p><p>03:00, oksitosiinia putosi 100ml/h. Kätilö ihan rauhaksiin asenteli tippaan vielä antibioottia. "Hei kuule, mua painaa nyt ihan älyttömästi, niinku todella todella paljon."</p><p>Kätilö hymyili ja sanoi, että ei se nyt vielä synny, vastahan toi on ihan hetken tullu isolla annoksella.</p><p>Vartti myöhemmin alkoi olo olla jo tukala. Ei yhtään kipeä, mutta voi luoja sitä paineentunnetta. "Noo, käännypä tähän selälleen niin katotaan josko olisit vaikka jo sentin lisää auki!" "JOO OOTA MÄ EN NYT KESKEN SUPISTUKSEN KYLLÄ KÄÄNNY JA AVAA JALKOJA KU TÄÄ MUKULA LOPSAHTAA ULOS MUUTEN!"</p><p>Kätilöllä oli aika hinnaton ilme, kun tutki "Hmm, vajaassa puolessa tunnissa oot auennu neljästä sentistä kymmeneen, sä voisit kyl alkaa tässä vähitelle valmistautuu tähän loppuosuuteen."</p><p></p><p>3:30 alkoi sitten ponnistusvaihe. Alku oli todella hankala. Pieretti ja ponnistutti, mutten osannu tehdä noista ku tuon ensimmäisen Kätilö joutui heti alussa jo pyytämään avustavan kätilön paikalle, kun en meinannut saada jalkoja pysymään erillään ja koukussa "Ponnista, ponnista, ponnista.." hoki kätilö. "MÄ EN VITTU PYSTY TÄÄ ON LIIAN ABSURDI TILANTEENA! TÄSSÄ MÄ MAKAAN REVA LEVÄLLÄÄN JA KOITAN SAADA PIKKUIHMISTÄ ULOS! EI JUMALAUTA!" Mies purskahti nauruun ja avustava kätilö hihitteli. "No tyttärellä on varmaan äitinsä luonne jos on muuten isin piirteet", totesi kätilö ja jatkettiin ponnistelua.</p><p></p><p>Kun pää alkoi olla jo puoliksi ulkona, kertoi siitä kätilö ja helpottuneena aloin siinä ähistessä hihittelemään et "Ehittiin ennenku parkkiaika menee umpeen!"</p><p>Nyt nauroi sitten jo kaikki salissa olevat </p><p></p><p>3:58 syntyi sitten täydellinen pieni tyttö, napanuora kiepsahtaneena kaulan ympärille. Neiti oli kuitenkin hyvin virkeä ja jäntevä. Siinä sitten toisiamme ihmeteltiin.</p><p>Kaksi tikkiä jouduttiin laittamaan häpyhuuleen kun tuli ihan haava, mutta ei repeämiä, ei mitään. Kaikki meni hyvin ja oli kivutonta.</p><p></p><p>Synnytys kesti kokonaisuudessaan huikeat 22,5h. Kiitos, riitti </p><p></p><p>Päivällä olin kyllä ihan kuutamolla, verta oli mennyt synnytyksessä 700ml, hemoglobiini laskenut ja verenpaineet ku ruumiilla. Onneks ekana päivänä ei mitään tarvinnut jaksaakaan, miehen kanssa makoiltiin perhehuoneessa ja ihmeteltiin meidän pientä Pyhätunturityttöä. Ja sattuipa Olivia syntymään vielä äitin ja isin kihlajaispäivänä <3</p><p></p><p>Nyt Jemmiksi & <span style="color: #EE82EE">Olivia</span> 14vrk :heart:</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Jemmiksi, post: 24765844, member: 67807"] 21.9. oli sovittu käynnistys. Vaikka sektiosta oli koko ajan ollut puhe, niin suostuin kuitenkin käynnistykseen sillä ehdolla, että saan kesken vielä vaihtaa sektioon jos tuntuu ettei oma pää vaan yksinkertaisesti kestä. Puolison kanssa oltiin Naistenklinikalla 7.35. Mukava aamukätilö tuli laittamaan käyrille ja kertoi, että Cytotecin kanssa, ja etenkin ensisynnyttäjillä, saattaa tuo käynnistyminen kestää useammankin päivän. Miehen kanssa pyöriteltiin silmiä, että ei meillä nyt oo aikaa makoilla sairaalassa viikkotolkulla 8:30 lääkäri sitten tuli, teki sisätutkimuksen ja tulos sama kuin ennenkin; kohdunsuu hyvin takana, vaikkakin kypsynyt ja auki. Kanavaa kuitenkin jäljellä. Laittoi ensimmäisen Cyton ja kertoi saman kuin kätilökin. "Sulla kyllä on melko vetistä tää valkovuoto, niinku todella vetistä.. Kannattaa vähän tarkkailla tota lapsivettä, että olisko tää kuitenkin sitä. Tehään prom-testi ennen ku laitetaan seuraavaa." Näillä sanoin lääkäri jätti meidät vielä käyräilemään tunniksi. Puoli tuntia Cytotecin jälkeen alkoi kipuilevat supistukset. Mä en niin jaksanut toivoa niiden tekevän mitään, vaikka kävivätkin kipeämmiksi ja säännöllisiksi. Kun kätilö tuli ottamaan pois käyrältä, kysyttiin että voidaanko lähteä kävelemään ulos. "Joo, toi sairaalan puisto on ihan kiva!" Itseasiassa me kyl päädyttiin Ruoholahteen asti... Kävellessä supistukset voimistui ja tiheni, mutta liike helpotti kipuun. Takasin kävellessä piipahdettiin ABC:lla syömässä ja sieltä lähtiessä housuihin holahti oikein reilusti jotain. Olihan siinä koko matkan ajan vähän tiputellut, mutta ajattelin et nojoo, varmaa vaa sitä valkovuotoa tai jotai, no big deal. Nyt kuitenkin aloin hihitellä hölmönä ja sain sanottua miehelle et "Must tuntuu et mul meni vedet, ihihhiihhi!" Se ei jotenki osannu yhtää suhtautua samanlaisella kevyellä mielellä siihen Sairaalalla takas 13:00 tehtiin prom-testi ja kyllä vain, vedet oli menny! Ja ne ensimmäiset holahduksetkin olivat sitä olleet. Käyrällä maatessa supistukset alkoi käydä tosi kipeiksi ja siihen sain tätä jumalten naisille lahjoittamaa PANADOLIA. Kylläpä helpotti! ..not. Kiukku lähinnä tuli, miehellekin, kun nipistelin sitä kun mua sattui 14:30 sain vielä toisen Cytotecin ja 15:30 sain luvan lähteä taas kävelemään. Nyt ei lähdetty vetämään mitään Helsinki-turneeta, vaan käveltiin varmaan kilometri ja uikutin jo siihen malliin, että mies sai tukea meikäläisen takaisin sairaalalle. Siellä sain Oxynormin ja kätilö sanoi, että jos se ei auta, niin sitten on pakko siirtää synnärille, kun ei heillä oo oikein lääkkeitä enää. Sisätutkimuksessa kanava kokonaan hävinnyt ja kohdunsuu tullut pelipaikalle! Jee! Ja vähän enemmän olin avautunutkin. Kuulemma kolmatta Cytotecia en saisi enää. 19:00 oli siirtyminen sitten synnärille. Ihana kätilö otti vastaan, käyräili, tutki ja antoi ilokaasun. Hetki meni hoksata hyvä rytmi hengittämisessä, mut kyl se siitä lähti. Miehellekin tarjosin, ihan niinkun hyvät vaimokkeet tekee! Mulla ei ilokaasu niinkään kipuun auttanut, mutta rentoutti kyllä. "Tää ei oo varmaan kulti se hetki, kun voi sanoa että panettaa? Mut mä sanon, mua panettaa!" Sellanen vaikutus ilokaasulla meikäläiseen Miestä vähän nauratti. 20:40 kipu oli kuitekin jo sietämätöntä. Edistystä ei alakerrassa juuri ollut tapahtunut, hätinä kolmelle sormelle auki. Alkoi kiukku iskeä ihmiseen. Sain kuitenkin puolikkaan annoksen epiduraalia. Helpotti, vaikka kihelmöikin ihan hitosti. 23:40 aloin olla taas kipeä. Ei auttanut enää epi ja ilokaasu. Seuraava puolikas annos kehiin. 01:00 olikin yhtäkkiä huone täynnä ihmistä, kun Olivian päästä otettiin sykkeiden takia verikoe. Se oli ihan hitusen epämukavaa. Musta tuntuu, että mulla on ollut värkissä enemmän instrumentteja yhdessä synnytyksessä, kun Oopperatalolla itsenäisyyspäivänä, voi pyhä sylvi. Verikokeissa kuitenkin happiarvot ja kaikki priimaa, joten niistä ei huolia. 02:00 alkoi tippua oksitosiini ihan pienesti ensin. Oli pakko pyytää jo täysi annos epiduraalia, hyi että miten voikin ihmiseen sattua. Kätilö lisäili annosta vähitellen, mutta mitään ei juuri tapahtunut. 03:00, oksitosiinia putosi 100ml/h. Kätilö ihan rauhaksiin asenteli tippaan vielä antibioottia. "Hei kuule, mua painaa nyt ihan älyttömästi, niinku todella todella paljon." Kätilö hymyili ja sanoi, että ei se nyt vielä synny, vastahan toi on ihan hetken tullu isolla annoksella. Vartti myöhemmin alkoi olo olla jo tukala. Ei yhtään kipeä, mutta voi luoja sitä paineentunnetta. "Noo, käännypä tähän selälleen niin katotaan josko olisit vaikka jo sentin lisää auki!" "JOO OOTA MÄ EN NYT KESKEN SUPISTUKSEN KYLLÄ KÄÄNNY JA AVAA JALKOJA KU TÄÄ MUKULA LOPSAHTAA ULOS MUUTEN!" Kätilöllä oli aika hinnaton ilme, kun tutki "Hmm, vajaassa puolessa tunnissa oot auennu neljästä sentistä kymmeneen, sä voisit kyl alkaa tässä vähitelle valmistautuu tähän loppuosuuteen." 3:30 alkoi sitten ponnistusvaihe. Alku oli todella hankala. Pieretti ja ponnistutti, mutten osannu tehdä noista ku tuon ensimmäisen Kätilö joutui heti alussa jo pyytämään avustavan kätilön paikalle, kun en meinannut saada jalkoja pysymään erillään ja koukussa "Ponnista, ponnista, ponnista.." hoki kätilö. "MÄ EN VITTU PYSTY TÄÄ ON LIIAN ABSURDI TILANTEENA! TÄSSÄ MÄ MAKAAN REVA LEVÄLLÄÄN JA KOITAN SAADA PIKKUIHMISTÄ ULOS! EI JUMALAUTA!" Mies purskahti nauruun ja avustava kätilö hihitteli. "No tyttärellä on varmaan äitinsä luonne jos on muuten isin piirteet", totesi kätilö ja jatkettiin ponnistelua. Kun pää alkoi olla jo puoliksi ulkona, kertoi siitä kätilö ja helpottuneena aloin siinä ähistessä hihittelemään et "Ehittiin ennenku parkkiaika menee umpeen!" Nyt nauroi sitten jo kaikki salissa olevat 3:58 syntyi sitten täydellinen pieni tyttö, napanuora kiepsahtaneena kaulan ympärille. Neiti oli kuitenkin hyvin virkeä ja jäntevä. Siinä sitten toisiamme ihmeteltiin. Kaksi tikkiä jouduttiin laittamaan häpyhuuleen kun tuli ihan haava, mutta ei repeämiä, ei mitään. Kaikki meni hyvin ja oli kivutonta. Synnytys kesti kokonaisuudessaan huikeat 22,5h. Kiitos, riitti Päivällä olin kyllä ihan kuutamolla, verta oli mennyt synnytyksessä 700ml, hemoglobiini laskenut ja verenpaineet ku ruumiilla. Onneks ekana päivänä ei mitään tarvinnut jaksaakaan, miehen kanssa makoiltiin perhehuoneessa ja ihmeteltiin meidän pientä Pyhätunturityttöä. Ja sattuipa Olivia syntymään vielä äitin ja isin kihlajaispäivänä <3 Nyt Jemmiksi & [COLOR="#EE82EE"]Olivia[/COLOR] 14vrk :heart: [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Järjestä seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan: 3 6 1
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Jännä että PELKÄSTÄÄN peruskoulun käyneiden suosikkipuolue SDP kun perussuomalaiset suosituin kaikkien koululaisten keskuudessa
Tänään 02:21
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Huomaa vaalien lähestyvän, koska palsta täyttyy vasemmiston vaIheista
Eilen 23:52
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Mitä keskustelupalstojen moderaattorit näkee?
Eilen 23:13
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Kilttimiehen avauksia poistetaan
Eilen 22:03
vierailija
13 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Kokemuksia talent craftsman
Eilen 21:51
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Vassarit haluaa taas lisää aseita Ukrainalle. OrpoPurra rahoittaa ennemmin ja enemmin Venäjää
Eilen 21:46
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
7.
VARSSUOMEN käräjäoikeus tuomitsi vasliiton poliitikon Sasu Haapasen 2 vja 2 kk ehdottomaan vankeusrangaistukseen törk. lapsen kuvasta
Eilen 20:49
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Orpo huolissaan hallituskumppanistaan vaalien alla
Eilen 20:39
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Jännä että PELKÄSTÄÄN peruskoulun käyneiden suosikkipuolue SDP kun perussuomalaiset suosituin kaikkien koululaisten keskuudessa
Started by vierailija
Tänään 02:21
Luettu: 82
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lokakuiset
Latest: vierailija
10 min sitten
Lapsen saaminen
3.
Mitä tekisit miehellesi, jos se olisi saanut kynsilleen 18- vuotiasta vongatessaan ja kostoksi ammuskelisi kaupungissa?
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
4.
Ruotsin vankilat ovat täynnä mamuja
Latest: Palstapesu
38 min sitten
Aihe vapaa
5.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
40 min sitten
Aihe vapaa
6.
Mitä keskustelupalstojen moderaattorit näkee?
Latest: vierailija
52 min sitten
Aihe vapaa
7.
Suomi on taloudellisen tuhon äärellä
Latest: vierailija
57 min sitten
Aihe vapaa
8.
Onko täällä ketään, jolla säännöllisenä lääkityksenä Prednisolon (tai joku muukin kortisoni)?
Latest: vierailija
Tänään 06:57
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Perhe-elämä
-92 odottajat
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu