Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Keskenmeno ja elämä sen jälkeen
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Sitkeäsissi, post: 30077311, member: 128385"]</p><p>Ihanaa että tällainen ketju on perustettu! Olenkin jo oman tarinani tuonne laittanut mutta haluaisin vielä jakaa tämän... Nyt aikaa on jo parisen kuukautta ja pahin on jo ohi. Siltikin tulee vielä hetkiä kun pysähdyn ajattelemaan kuinka olisin nyt tukevasti raskaana,kuinka nyt leikkisin masussa potkivan pikkuisen kanssa,kuinka tuskailisin masuni kanssa näitä helteitä jne jne.... Tässä siis tarinani,jonka kirjoitin kun aikaa oli kulunut pari viikkoa tapahtuneesta.</p><p></p><p>"Se päivä oli unohtumaton. Tein raskaustestin ja yllätykseksi se oli positiivinen! Olimme onnellisia mutta samalla hämillään. Olihan tulokas meidän viides. </p><p></p><p>Kävimme seuraavalla viikolla varhais Ultrassa, jossa pienen pieni sydän jumputti vimmatusti. Viikkoja oli 6+3. Nyt voitiin huokaista. Sydän löi ja raskaus oli todellakin alkanut. </p><p>Siitä alkoi piinaavat viikot. Pahoinvointi oli valtava ja väsymyksestä ei tullut loppua. </p><p></p><p>Viikot etenivät ja oli aika mennä ensimmäiselle neuvolakäynnille. Siellä ennestään tuttu terveyden hoitaja kokeili pyynnöstäni kuunnella pienen sydänääniä ja Kuinkas ollakaan syke löytyi! Ei tosin kuulunut mutta lukemat 136 näkyi dopplerissa. Onni vaan kasvoi. </p><p></p><p>Pian täyttyi 10 viikkoa ja oli aika ottaa ensimmäinen masukuva. Masu oli jo söpösti pyöristynyt. Ehkä tosin turvotuksesta mutta kuitenkin....</p><p>Ensimmäinen ultra lähestyi. Viikkoa aikaisemmin viikon 11 aikoihin ihmettelin vointini paranemista. Olin jollain tavalla vain tyytyväinen että riskiraja oli pian saavutettu ja olo oli hyvä.</p><p></p><p>Tuli viikko 12 ja ensimmäinen ultra. Minua pelotti. </p><p>Istuin odottamassa kutsua sisälle. Pian tuli kätilö ja kutsui nimellä. Ensin käytiin läpi vointini ja tuntemukset, jonka jälkeen vihdoin sain asettua vuoteelle. Siinä se oli. Silmieni edessä meidän pieni enkeli. Kuulen kätilön sanat "nyt näyttää siltä että raskaus on lähtenyt etenemään mutta vauvan kehitys on pysähtynyt viikolle 8+6".</p><p></p><p>Se hetki pysäytti. Lääkäri tuli pian paikalle ja vahvisti asian.</p><p>Pienen sydän ei enää lyönyt. Askeleet painoi kun kävelin kohti autoa samalla kun kyyneleet virtasivat pitkin kasvojani. Autossa odotti mieheni lasten kanssa. Seuraavaksi olisi kerrottava uutiset hänelle. </p><p></p><p>Romahdimme molemmat. Jalat oli pyyhkäisty altamme. </p><p>Seuraavana päivänä menin takaisin sairaalaan lääkkeelliseen tyhjennykseen. </p><p></p><p>Ilta oli hirveä. Olin kantanut kuollutta lastamme liki neljä viikkoa sisälläni ja luullut olevani onnellisesti raskaana. </p><p></p><p>Ikävöin niin kovin jotain, joka hallitsi minua täysin 12 viikon ajan mutta jotain johon en koskaan saanut tutustua. </p><p></p><p>Onneksi minulla on ihmisiä, joille voin puhua. Mies joka ymmärtää vaikka samalla suree myös itse ja käy läpi samoja tunteita kuin minä.</p><p></p><p>Uskon että aika parantaa mutta aika kuluu hitaasti. Kipu on valtava. Henkinen kipu! Nyt vaan täytyy surra, täytyy odottaa mutta unohda en koskaan. Meidän pieni enkeli, pienen pieni tähdenlento"</p><p>*30.4.2014*</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Sitkeäsissi, post: 30077311, member: 128385"] Ihanaa että tällainen ketju on perustettu! Olenkin jo oman tarinani tuonne laittanut mutta haluaisin vielä jakaa tämän... Nyt aikaa on jo parisen kuukautta ja pahin on jo ohi. Siltikin tulee vielä hetkiä kun pysähdyn ajattelemaan kuinka olisin nyt tukevasti raskaana,kuinka nyt leikkisin masussa potkivan pikkuisen kanssa,kuinka tuskailisin masuni kanssa näitä helteitä jne jne.... Tässä siis tarinani,jonka kirjoitin kun aikaa oli kulunut pari viikkoa tapahtuneesta. "Se päivä oli unohtumaton. Tein raskaustestin ja yllätykseksi se oli positiivinen! Olimme onnellisia mutta samalla hämillään. Olihan tulokas meidän viides. Kävimme seuraavalla viikolla varhais Ultrassa, jossa pienen pieni sydän jumputti vimmatusti. Viikkoja oli 6+3. Nyt voitiin huokaista. Sydän löi ja raskaus oli todellakin alkanut. Siitä alkoi piinaavat viikot. Pahoinvointi oli valtava ja väsymyksestä ei tullut loppua. Viikot etenivät ja oli aika mennä ensimmäiselle neuvolakäynnille. Siellä ennestään tuttu terveyden hoitaja kokeili pyynnöstäni kuunnella pienen sydänääniä ja Kuinkas ollakaan syke löytyi! Ei tosin kuulunut mutta lukemat 136 näkyi dopplerissa. Onni vaan kasvoi. Pian täyttyi 10 viikkoa ja oli aika ottaa ensimmäinen masukuva. Masu oli jo söpösti pyöristynyt. Ehkä tosin turvotuksesta mutta kuitenkin.... Ensimmäinen ultra lähestyi. Viikkoa aikaisemmin viikon 11 aikoihin ihmettelin vointini paranemista. Olin jollain tavalla vain tyytyväinen että riskiraja oli pian saavutettu ja olo oli hyvä. Tuli viikko 12 ja ensimmäinen ultra. Minua pelotti. Istuin odottamassa kutsua sisälle. Pian tuli kätilö ja kutsui nimellä. Ensin käytiin läpi vointini ja tuntemukset, jonka jälkeen vihdoin sain asettua vuoteelle. Siinä se oli. Silmieni edessä meidän pieni enkeli. Kuulen kätilön sanat "nyt näyttää siltä että raskaus on lähtenyt etenemään mutta vauvan kehitys on pysähtynyt viikolle 8+6". Se hetki pysäytti. Lääkäri tuli pian paikalle ja vahvisti asian. Pienen sydän ei enää lyönyt. Askeleet painoi kun kävelin kohti autoa samalla kun kyyneleet virtasivat pitkin kasvojani. Autossa odotti mieheni lasten kanssa. Seuraavaksi olisi kerrottava uutiset hänelle. Romahdimme molemmat. Jalat oli pyyhkäisty altamme. Seuraavana päivänä menin takaisin sairaalaan lääkkeelliseen tyhjennykseen. Ilta oli hirveä. Olin kantanut kuollutta lastamme liki neljä viikkoa sisälläni ja luullut olevani onnellisesti raskaana. Ikävöin niin kovin jotain, joka hallitsi minua täysin 12 viikon ajan mutta jotain johon en koskaan saanut tutustua. Onneksi minulla on ihmisiä, joille voin puhua. Mies joka ymmärtää vaikka samalla suree myös itse ja käy läpi samoja tunteita kuin minä. Uskon että aika parantaa mutta aika kuluu hitaasti. Kipu on valtava. Henkinen kipu! Nyt vaan täytyy surra, täytyy odottaa mutta unohda en koskaan. Meidän pieni enkeli, pienen pieni tähdenlento" *30.4.2014* [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa SISILISKO?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
deutsch-Russische hochzeit
15 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Miehet onko se toosa välttämättömyys?
21 min sitten
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Tarina siitä miten härskisti naiset voivat käyttää hyväkseen vanhaa miestä - "tietämättään naimisissa"
33 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Iltalehden pääkirjoitus: "EKP:n rahapolitiikka on nyt myrkkyä Suomelle"
51 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Hyi selässä on ihonvärinen,litteä pieni uloke juuri siinä mihin rintsikoiden takaosa osuu
Tänään 10:49
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Oman onnen seppiä ei ole, sanoo palkittu taloustieteilijä Joseph E. Stiglitz – ”Suomen verotusmalli on oikea”
Tänään 10:19
vierailija
19 Viestiä
Aihe vapaa
7.
SDP haluaa ihmisten tekevän töitä vielä 75 vuotta vanhanakin
Tänään 08:54
vierailija
10 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Nyt kylmenee rajusti: ”Todelloinen takatalven uhka” - Ensi viikolla on näkyvissä mahdollisesti lumi- ja räntäsateitakin."
Tänään 08:20
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Jännä että PELKÄSTÄÄN peruskoulun käyneiden suosikkipuolue SDP kun perussuomalaiset suosituin kaikkien koululaisten keskuudessa
Started by vierailija
Tänään 02:21
Luettu: 273
Aihe vapaa
2.
SDP haluaa ihmisten tekevän töitä vielä 75 vuotta vanhanakin
Started by vierailija
Tänään 08:54
Luettu: 129
Aihe vapaa
3.
Oman onnen seppiä ei ole, sanoo palkittu taloustieteilijä Joseph E. Stiglitz – ”Suomen verotusmalli on oikea”
Started by vierailija
Tänään 10:19
Luettu: 127
Aihe vapaa
4.
Hyi selässä on ihonvärinen,litteä pieni uloke juuri siinä mihin rintsikoiden takaosa osuu
Started by vierailija
Tänään 10:49
Luettu: 98
Aihe vapaa
5.
"Nyt kylmenee rajusti: ”Todelloinen takatalven uhka” - Ensi viikolla on näkyvissä mahdollisesti lumi- ja räntäsateitakin."
Started by vierailija
Tänään 08:20
Luettu: 88
Aihe vapaa
6.
Iltalehden pääkirjoitus: "EKP:n rahapolitiikka on nyt myrkkyä Suomelle"
Started by vierailija
51 min sitten
Luettu: 12
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Lindtman tylyttää Orpoa "työpaikkojen määrä on laskenut 50 000:lla, Lindtman laskee. Orpo on 150 000 työllisen päässä omasta työllisyystavoitteestaan"
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
3.
"”Masennuspotilaita tulee ovista ja ikkunoista”, sanoo kokenut psykiatri"
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
4.
Onko täällä ketään, jolla säännöllisenä lääkityksenä Prednisolon (tai joku muukin kortisoni)?
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
5.
Kuka saisi avattua Iltasanomista tämän jutun:
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
6.
SDP haluaa ihmisten tekevän töitä vielä 75 vuotta vanhanakin
Latest: vierailija
12 min sitten
Aihe vapaa
7.
deutsch-Russische hochzeit
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
8.
Miehet onko se toosa välttämättömyys?
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Keskenmeno ja elämä sen jälkeen
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu