Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Leikitäänkö tytöt?
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="lups, post: 4270512"]</p><p>Kiira avasi oven ja Susanna tuli sisään. Heidän katseensa lukkiutuivat toisiinsa kuin magneetin navat, ja he iskeytyivät syleilyyn. Kiira tarrasi Susannan hiuksiin ja painoi tämän huulet omiaan vasten lähes epätoivon raivolla ja samalla repi tältä takin päältä. He kiemurtelivat toisissaan kiinni kuin kaksi eri olomuotoa jotka sulavat pelkäksi kiihkoksi ja liikkeeksi ja riistävät itseltään kaiken antaakseen toiselle. He vajosivat eteisen matolle, nousivat, kompuroivat yhdessä päättymättömässä raastavassa nälkäisessä suudelmassa joka syntyi jokaisen elottoman ja silti täydessä voimassaan elävän hetken jälkeen uudelleen. He raastoivat toistensa vaatteita malttamattomin, hapuilevin sormin, ja jokainen uusi paljas vartalon osa oli kuin pala lämmintä, virtaavaa taivasta, johon ei koskaan voisi päästä täydellisesti käsiksi. Kiira tuijotti kirkkautta Susannan valkoisessa kaulassa, silkkisissä olkapäissä ja solisluissa, jotka kohosivat kuin pyhän temppelin ensimmäinen porrasaskelma. Hän heittäytyi tuoksuun ja uneen jotka olivat sama asia, vaniljakukan keskiöön, johon hän tiesi kerran kuolevansa. </p><p></p><p>He huojuivat kuin etäiset ruohonkorret kohti makuuhuonetta; he olivat enää valkoista ja vähän tummempaa ihoa sekä pitsiä violettia verhoa vasten, ja he kaatuivat kermanvalkoiselle peitteelle. "Susanna. Susanna. Susanna, minun Susannani. ihana, ihana rakkaani." Kiiran sanat eivät olleet puhetta, ne olivat riemua ja kipua. Hän ahmi suunnatonta iloa ja tuskaansa Susannan iholta, tämän pehmeiltä korvanlehdiltä, kaulalta, käsivarsilta, vatsalta, sokaisevilta lanteilta; hän otti Susannan rinnat käsiinsä liivien alta, katseli niitä hetken silmät sumenneina, kuin mitään muuta ei voisi olla. Susannan hymy oli halun ja nautinnon täydellisin yhteinen siveltimen jälki, ja hänen tummat kuohuvat silmänsä näyttivät olevan kaiken aikaa tapahtumien edellä, siellä, missä myrsky oli jo käynyt ja jossa tuho olisi aina oleva kaikkein kaunein. Kiira katsoi niitä, sitten rintoja, ja taas silmiä - siinä ne olivat, jotain mitä hän ei voisi koskaan omistaa edes näiden hetkien ajan. Hän suuteli ja imi kovettuneita, punertavia nännejä, paineli niitä omia rintojaan vasten, voihki ja toisti nimeä. Susanna kiersi jalkansa Kiiran ympärille, kuljetti varpaansa hänen pikkuhousujensa sisään ja kosketti hänen pakaroitaan. Heidän suudelmansa, jotka olivat välillä pehmentyneet jo liian odottaviksi, kovenivat; heidän hengityksensä oli tiheää, säteilevää verkkoa heidän ympärillään; heidän kuiskauksensa ja huokauksensa muuttuivat kieleksi, jota puhuu vain intohimo kaikkein syvimmillään. Kiira puristi jalkovälinsä vasten Susannan reittä ja vei kätensä pyhimmän sisäänkäynnin porteille. Hänen katseensa ei irronnut hetkeksikään Susannan silmistä niinä hetkinä, kun hänen sormensa tavoittivat sen sykähtelevän, märän kukkaispaikan, jonka salaisuuksiin ei voisi koskaan viedä riittävästi polkuja. Hän alkoi liikkua pehmeässä, vastaanottavaisessa lihassa kuin soittaja, joka käsittelee instrumenttiaan, ja Susannan hiljainen voihke muistutti laulua. Puhkeamaisillaan oleva nuppu nousi täyteen kauneuteensa Kiiran peukalon alla samalla kun kaksi muuta sormea työntyivät syvälle elämän onkaloon. Kiira tiesi ettei Susanna voisi pidätellä kauan, eikä hän halunnutkaan muuta. Hän otti Susannan huulet suuhunsa ja tunsi kuinka purkaus alkoi. Kynnet painuivat hänen selkänsä ihoon, ruumis vavahteli hänen allaan ja silmät syöksivät valoa. Hän päästi irti huulista ja kuunteli ja katsoi, kun riemun viimeinen huuto pakeni Susannan kasvoilta ja tämä vain hengitti raskaasti ja katsoi häntä kyyneleisin silmin ja hehkuvin kasvoin. </p><p>"Susanna. Susanna", Kiira sanoi samalla kun Susanna riisui raukealla otteella häneltä pikkuhousut. Kiira oli polvillaan sängyllä, reidet levällään. Hän antoi Susannan tulla kiinni häneen, tarttua sievin sormin hänen rintoihinsa ja puriSusanna niitä. Hän upotti kasvonsa tämän tummiin, vanilliinilta tuoksuviin hiuksiin, sulki silmänsä ja tunsi, kuinka sormet leikkivät hänen nänneillään, vatsallaan, lanteillaan ja lopulta reiden sisäpuolilla, jotka olivat liukkaat hänen omasta nesteestään. Hän painoi ahnaalla liikkeellä Susannan käden elimelleen ja alkoi liikutella alaruumistaan pehmeää ruusukämmentä vasten. Susanna hyväili kielellään vuorotellen hänen kumpaakin rintaansa ja Kiira alkoi kohota kohti tunnelin kirkasta huippua. Hän pusersi Susannan vartalonsa alle samalla kun tämä työntyi hymyillen hänen sisäänsä, hitaasti, melkein kuin kiusoitellen, vaikka Kiira tunsi olevansa tulen armoilla. Hän otti Susannan kasvot kämmentensä väliin ja katseli niiden viatonta kauneutta ja intohimon punertamaa ihoa ja hänen hengityksensä kiihtyi kuten hänen ruumiinsa liike, ja hän painoi kasvonsa Susannan rintojen väliin, vaikersi sekavia sanoja, kuljetti Susannan toista kättä omilla rinnoillaan, pakaroillaan, kaulallaan, hiuksissaan ja suuteli tämän makeaa suuta, silmiä, otsaa, hiusrajaa; ja täyttymys tuli kuin aallokko, yhä uusina ja uusina ravistuksina niin että hänen lihansa tuntui painuvan kuumeiseen pyörteeseen josta hän hitaasti palautui takaisin todelliseen hetkeen. "Minä rakastan sinua, rakastan, voi Susanna, voi luoja minä rakastan." </p><p></p><p>Susanna painoi märän sormensa Kiiran huulille ja kuiskasi: "Emme saisi tehdä tätä. Mutta silti teemme. Tulen hulluksi aina kun ajattelen sinua toisaalla." </p><p>"Mutta minä en tule edes hulluksi. Sekin olisi sentään jonkinlainen olotila. Minä lakkaan olemasta aina kun en näe sinua." Kiiran hengitys tasaantui hiljalleen. </p><p>"Tuohan on vakavaa", Susanna tirskahti ja nipisti Kiiran toista nänniä, joka kovettui heti. </p><p>"Sitä se juuri on. Usein mietin, oletko noitunut minut." </p><p>"Kuka tietää." Susanna vilautti kieltään valkoisten hampaidensa välistä ja otti Kiiran pään reisiensä väliin. Tämä naurahti ja antoi katseensa hitaasti laskeutua kohti pientä karvoitusta. Susanna alkoi keinua ja hyräillä jotakin laulua, ja yhtäkkiä hän levitti jalkansa niin että Kiiran kasvot putosivat melkein kiinni hänen jalkoväliinsä. "Katso sitä", Susanna sanoi leikkisästi. "Se katsoo sinua. Se haluaa että pussaat sitä." Kiira katsoi sileitä, paksuja häpyhuulia, joiden tummalla pinnalla helmeili kosteutta. "Se tosiaankin odottaa jotakin pientä kivaa", Kiira tirskahti ja painoi suunsa työn haaroihin. Susannan selkä nousi kaarelle ja häneltä pääsi voihkaisu. Kiira tunsi tutun suolaisen lämpimän maun, joka hullaannutti hänet joka kerta, ja hän ahmi suullaan paksua, sykkivää lihaa. Susanna kiemurteli nautinnosta kun kieli vaelsi syvällä hänen vaossaan, hellien nupukkaa ja laskeutuen välilihaan asti. Sitten Kiiran hyväilyreitti erkani reisiä pitkin säärin, jalkateriin ja lopulta varpaisiin. Hän suuteli Susannan pitkiä, sieviä jalkoja kuin mielettömän nälän vallassa. "En saa sinusta tarpeekseni koskaan. Ikinä." Mutta Susanna hymyili ja hänen silmänsä hehkuivat uutta halua ja hän ohjasi rakastajattarensa pään jälleen jalkoväliinsä. "Tee se minulle nyt. Tee se", hän pyysi, eikä Kiira voinut eikä halunnut muuta. Kyyneleet valuivat hänen silmistään kun hän lupasi toisen täyttymyksen, hän ei ollut enää järjestelmällinen ja pehmeä, vaan kova ja vaativa, ja hänen kielenkärjestään tuli kuin ruoska joka iski polttavia viiltoja armoa anelevan selkään. Hän piti kaksin käsin kiinni Susannan lanteista samalla kun tempoi häntä kohti kivun ja nautinnon sekaista purkausta; ja Susanna painoi kantapäänsä kiinni Kiiran selkään aivan kuin yrittäisi nostaa itsensä irti, mutta tämän liikkeet olivat rytmikästä riemua, ja huipun vyöryessä yhä lähemmäksi tämä alkoi heittelehtiä kuin sävellyksestä irti repäisty, toteutumaton melodia. Kiira piti huulensa kiinni sykkeen loppuun asti ja imi suuhunsa Susannan lemmeneritteen, joka oli paksua, kellertävää, kuin parhaimpaansa jalostettua hunajaa. Hän nuuhki valuvaa, punertavaa syvännettä ja tunsi kuinka hurma alkoi taas paisua. Hän kiepautti Susannan vatsalleen, katseli hänen pakaroitaan, kahta aistillisen paratiisimaailman puolikasta, ja selkää, joka oli kuin huokausten ja lupausten henkäyksenlyhyt kiitorata. Hän siveli nenällään ja huulillaan peppuvakoa, aisti kiihdyttävän tuoksun, joka toi aina mieleen lapsuuden kielletyt, salaiset lääkärileikit. Hän latasi selän kaareen suudelmien sarjan, siveli niskan lähes huomaamatonta nukkaa. Susanna oli sulkenut silmänsä, ja Kiira kuiskasi hänen korvaansa: "Minä rakastelen sinua nyt niin, että unohdan kokonaan itseni. Pysy siinä, Susanna, rakkaani." Ja Susanna nyökkäsi ja painoi suudelman Kiiran suulle, vielä toisen, ja kolmannen, ja jätti ruumiinsa hänelle.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="lups, post: 4270512"] Kiira avasi oven ja Susanna tuli sisään. Heidän katseensa lukkiutuivat toisiinsa kuin magneetin navat, ja he iskeytyivät syleilyyn. Kiira tarrasi Susannan hiuksiin ja painoi tämän huulet omiaan vasten lähes epätoivon raivolla ja samalla repi tältä takin päältä. He kiemurtelivat toisissaan kiinni kuin kaksi eri olomuotoa jotka sulavat pelkäksi kiihkoksi ja liikkeeksi ja riistävät itseltään kaiken antaakseen toiselle. He vajosivat eteisen matolle, nousivat, kompuroivat yhdessä päättymättömässä raastavassa nälkäisessä suudelmassa joka syntyi jokaisen elottoman ja silti täydessä voimassaan elävän hetken jälkeen uudelleen. He raastoivat toistensa vaatteita malttamattomin, hapuilevin sormin, ja jokainen uusi paljas vartalon osa oli kuin pala lämmintä, virtaavaa taivasta, johon ei koskaan voisi päästä täydellisesti käsiksi. Kiira tuijotti kirkkautta Susannan valkoisessa kaulassa, silkkisissä olkapäissä ja solisluissa, jotka kohosivat kuin pyhän temppelin ensimmäinen porrasaskelma. Hän heittäytyi tuoksuun ja uneen jotka olivat sama asia, vaniljakukan keskiöön, johon hän tiesi kerran kuolevansa. He huojuivat kuin etäiset ruohonkorret kohti makuuhuonetta; he olivat enää valkoista ja vähän tummempaa ihoa sekä pitsiä violettia verhoa vasten, ja he kaatuivat kermanvalkoiselle peitteelle. "Susanna. Susanna. Susanna, minun Susannani. ihana, ihana rakkaani." Kiiran sanat eivät olleet puhetta, ne olivat riemua ja kipua. Hän ahmi suunnatonta iloa ja tuskaansa Susannan iholta, tämän pehmeiltä korvanlehdiltä, kaulalta, käsivarsilta, vatsalta, sokaisevilta lanteilta; hän otti Susannan rinnat käsiinsä liivien alta, katseli niitä hetken silmät sumenneina, kuin mitään muuta ei voisi olla. Susannan hymy oli halun ja nautinnon täydellisin yhteinen siveltimen jälki, ja hänen tummat kuohuvat silmänsä näyttivät olevan kaiken aikaa tapahtumien edellä, siellä, missä myrsky oli jo käynyt ja jossa tuho olisi aina oleva kaikkein kaunein. Kiira katsoi niitä, sitten rintoja, ja taas silmiä - siinä ne olivat, jotain mitä hän ei voisi koskaan omistaa edes näiden hetkien ajan. Hän suuteli ja imi kovettuneita, punertavia nännejä, paineli niitä omia rintojaan vasten, voihki ja toisti nimeä. Susanna kiersi jalkansa Kiiran ympärille, kuljetti varpaansa hänen pikkuhousujensa sisään ja kosketti hänen pakaroitaan. Heidän suudelmansa, jotka olivat välillä pehmentyneet jo liian odottaviksi, kovenivat; heidän hengityksensä oli tiheää, säteilevää verkkoa heidän ympärillään; heidän kuiskauksensa ja huokauksensa muuttuivat kieleksi, jota puhuu vain intohimo kaikkein syvimmillään. Kiira puristi jalkovälinsä vasten Susannan reittä ja vei kätensä pyhimmän sisäänkäynnin porteille. Hänen katseensa ei irronnut hetkeksikään Susannan silmistä niinä hetkinä, kun hänen sormensa tavoittivat sen sykähtelevän, märän kukkaispaikan, jonka salaisuuksiin ei voisi koskaan viedä riittävästi polkuja. Hän alkoi liikkua pehmeässä, vastaanottavaisessa lihassa kuin soittaja, joka käsittelee instrumenttiaan, ja Susannan hiljainen voihke muistutti laulua. Puhkeamaisillaan oleva nuppu nousi täyteen kauneuteensa Kiiran peukalon alla samalla kun kaksi muuta sormea työntyivät syvälle elämän onkaloon. Kiira tiesi ettei Susanna voisi pidätellä kauan, eikä hän halunnutkaan muuta. Hän otti Susannan huulet suuhunsa ja tunsi kuinka purkaus alkoi. Kynnet painuivat hänen selkänsä ihoon, ruumis vavahteli hänen allaan ja silmät syöksivät valoa. Hän päästi irti huulista ja kuunteli ja katsoi, kun riemun viimeinen huuto pakeni Susannan kasvoilta ja tämä vain hengitti raskaasti ja katsoi häntä kyyneleisin silmin ja hehkuvin kasvoin. "Susanna. Susanna", Kiira sanoi samalla kun Susanna riisui raukealla otteella häneltä pikkuhousut. Kiira oli polvillaan sängyllä, reidet levällään. Hän antoi Susannan tulla kiinni häneen, tarttua sievin sormin hänen rintoihinsa ja puriSusanna niitä. Hän upotti kasvonsa tämän tummiin, vanilliinilta tuoksuviin hiuksiin, sulki silmänsä ja tunsi, kuinka sormet leikkivät hänen nänneillään, vatsallaan, lanteillaan ja lopulta reiden sisäpuolilla, jotka olivat liukkaat hänen omasta nesteestään. Hän painoi ahnaalla liikkeellä Susannan käden elimelleen ja alkoi liikutella alaruumistaan pehmeää ruusukämmentä vasten. Susanna hyväili kielellään vuorotellen hänen kumpaakin rintaansa ja Kiira alkoi kohota kohti tunnelin kirkasta huippua. Hän pusersi Susannan vartalonsa alle samalla kun tämä työntyi hymyillen hänen sisäänsä, hitaasti, melkein kuin kiusoitellen, vaikka Kiira tunsi olevansa tulen armoilla. Hän otti Susannan kasvot kämmentensä väliin ja katseli niiden viatonta kauneutta ja intohimon punertamaa ihoa ja hänen hengityksensä kiihtyi kuten hänen ruumiinsa liike, ja hän painoi kasvonsa Susannan rintojen väliin, vaikersi sekavia sanoja, kuljetti Susannan toista kättä omilla rinnoillaan, pakaroillaan, kaulallaan, hiuksissaan ja suuteli tämän makeaa suuta, silmiä, otsaa, hiusrajaa; ja täyttymys tuli kuin aallokko, yhä uusina ja uusina ravistuksina niin että hänen lihansa tuntui painuvan kuumeiseen pyörteeseen josta hän hitaasti palautui takaisin todelliseen hetkeen. "Minä rakastan sinua, rakastan, voi Susanna, voi luoja minä rakastan." Susanna painoi märän sormensa Kiiran huulille ja kuiskasi: "Emme saisi tehdä tätä. Mutta silti teemme. Tulen hulluksi aina kun ajattelen sinua toisaalla." "Mutta minä en tule edes hulluksi. Sekin olisi sentään jonkinlainen olotila. Minä lakkaan olemasta aina kun en näe sinua." Kiiran hengitys tasaantui hiljalleen. "Tuohan on vakavaa", Susanna tirskahti ja nipisti Kiiran toista nänniä, joka kovettui heti. "Sitä se juuri on. Usein mietin, oletko noitunut minut." "Kuka tietää." Susanna vilautti kieltään valkoisten hampaidensa välistä ja otti Kiiran pään reisiensä väliin. Tämä naurahti ja antoi katseensa hitaasti laskeutua kohti pientä karvoitusta. Susanna alkoi keinua ja hyräillä jotakin laulua, ja yhtäkkiä hän levitti jalkansa niin että Kiiran kasvot putosivat melkein kiinni hänen jalkoväliinsä. "Katso sitä", Susanna sanoi leikkisästi. "Se katsoo sinua. Se haluaa että pussaat sitä." Kiira katsoi sileitä, paksuja häpyhuulia, joiden tummalla pinnalla helmeili kosteutta. "Se tosiaankin odottaa jotakin pientä kivaa", Kiira tirskahti ja painoi suunsa työn haaroihin. Susannan selkä nousi kaarelle ja häneltä pääsi voihkaisu. Kiira tunsi tutun suolaisen lämpimän maun, joka hullaannutti hänet joka kerta, ja hän ahmi suullaan paksua, sykkivää lihaa. Susanna kiemurteli nautinnosta kun kieli vaelsi syvällä hänen vaossaan, hellien nupukkaa ja laskeutuen välilihaan asti. Sitten Kiiran hyväilyreitti erkani reisiä pitkin säärin, jalkateriin ja lopulta varpaisiin. Hän suuteli Susannan pitkiä, sieviä jalkoja kuin mielettömän nälän vallassa. "En saa sinusta tarpeekseni koskaan. Ikinä." Mutta Susanna hymyili ja hänen silmänsä hehkuivat uutta halua ja hän ohjasi rakastajattarensa pään jälleen jalkoväliinsä. "Tee se minulle nyt. Tee se", hän pyysi, eikä Kiira voinut eikä halunnut muuta. Kyyneleet valuivat hänen silmistään kun hän lupasi toisen täyttymyksen, hän ei ollut enää järjestelmällinen ja pehmeä, vaan kova ja vaativa, ja hänen kielenkärjestään tuli kuin ruoska joka iski polttavia viiltoja armoa anelevan selkään. Hän piti kaksin käsin kiinni Susannan lanteista samalla kun tempoi häntä kohti kivun ja nautinnon sekaista purkausta; ja Susanna painoi kantapäänsä kiinni Kiiran selkään aivan kuin yrittäisi nostaa itsensä irti, mutta tämän liikkeet olivat rytmikästä riemua, ja huipun vyöryessä yhä lähemmäksi tämä alkoi heittelehtiä kuin sävellyksestä irti repäisty, toteutumaton melodia. Kiira piti huulensa kiinni sykkeen loppuun asti ja imi suuhunsa Susannan lemmeneritteen, joka oli paksua, kellertävää, kuin parhaimpaansa jalostettua hunajaa. Hän nuuhki valuvaa, punertavaa syvännettä ja tunsi kuinka hurma alkoi taas paisua. Hän kiepautti Susannan vatsalleen, katseli hänen pakaroitaan, kahta aistillisen paratiisimaailman puolikasta, ja selkää, joka oli kuin huokausten ja lupausten henkäyksenlyhyt kiitorata. Hän siveli nenällään ja huulillaan peppuvakoa, aisti kiihdyttävän tuoksun, joka toi aina mieleen lapsuuden kielletyt, salaiset lääkärileikit. Hän latasi selän kaareen suudelmien sarjan, siveli niskan lähes huomaamatonta nukkaa. Susanna oli sulkenut silmänsä, ja Kiira kuiskasi hänen korvaansa: "Minä rakastelen sinua nyt niin, että unohdan kokonaan itseni. Pysy siinä, Susanna, rakkaani." Ja Susanna nyökkäsi ja painoi suudelman Kiiran suulle, vielä toisen, ja kolmannen, ja jätti ruumiinsa hänelle. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kirjoita seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan ilman pilkkuja: 8, 5, 5
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
melasma home remedies
10 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Onko Helsingin apulaispormestarin aika erota?
Eilen 23:55
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Suomen vasemmistopoliitikot yllyttävät väkivaltaan
Eilen 23:53
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Erosin demareista, liityin persuihin
Eilen 23:51
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
5.
"Britannian hallitus aikoo kieltää opettajia puhumasta oppilaille muunsukupuolisuudesta. Vain biologisesta sukupuolesta saa opettaa koulussa."
Eilen 22:28
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Puhun niin totta kuin osaan Orpo vauhdissa
Eilen 22:17
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Erosin persuista, liityin demareihin
Eilen 22:03
vierailija
15 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Onko Helsingin pormestarin aika erota?
Eilen 21:50
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Euroviisut on pilalla 😤 Siitä tuli outojen kummajaisten temmellyskenttä. Siellä voitti kummajainen. Kaikki toimittajat, ”ammattiraati” ja yleisöstä
Started by vierailija
Sunnuntai klo 13:10
Luettu: 710
Aihe vapaa
2.
Selittäkää nyt kepulit ja punikit että miksi? ”MT:n kysely: Vornasen ampumatapaus saanut monet harkitsemaan perussuomalaisten äänestämistä.”
Started by vierailija
Maanantai klo 06:15
Luettu: 654
Aihe vapaa
3.
"Tuoreet vaaliennusteet kertovat, että Euroopan parlamentti on siirtymässä kesäkuun vaaleissa monta askelta oikealle."
Started by vierailija
Tiistai klo 08:04
Luettu: 513
Aihe vapaa
4.
Helsingin Sanomat paljastaa miten väestönvaihto etenee Suomen kunnissa
Started by vierailija
Sunnuntai klo 11:45
Luettu: 494
Aihe vapaa
5.
Duunari; SDP, Vas, Vihr. vai joku muu?
Started by vierailija
Sunnuntai klo 21:39
Luettu: 487
Aihe vapaa
6.
Kysytkö puolisolta lupaa esim. takin ostamiseen?
Started by vierailija
Maanantai klo 22:11
Luettu: 484
Aihe vapaa
7.
Mikä siinä on kun tytöt eivät kestä elämää vaan ahdistuvat?
Started by vierailija
Tiistai klo 19:02
Luettu: 484
Aihe vapaa
8.
Joku oli jättänyt tallin nurkille tyhjän kondomipakan
Started by seimittlik
Sunnuntai klo 21:47
Luettu: 478
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Syyskuiset 2024
Latest: Sitruunapiirakka
6 min sitten
Lapsen saaminen
2.
melasma home remedies
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
3.
Minkä takia vielä nykyäänkin asutaan pimeissä asunnoissa?
Latest: Johnny Appleseed
35 min sitten
Aihe vapaa
4.
Lähetä terveisesi kaipaamallesi ihmiselle yöketju
Latest: vierailija
Tänään 02:03
Aihe vapaa
5.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
Tänään 01:50
Aihe vapaa
6.
Haaveena vauva 2025
Latest: Min204
Tänään 00:54
Lapsen saaminen
7.
SDP:n Vartiainen ehdottaa eläkeiäksi 78 vuotta.
Latest: vierailija
Tänään 00:45
Aihe vapaa
8.
Miksi perussuomalaista tuli Venäjän äänitorvi ja Venäjän etujen ajaja?
Latest: vierailija
Tänään 00:40
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
Leikitäänkö tytöt?
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu