Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
SYYSMASSUT '07 lokakuussa
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Martta B, post: 8675376, member: 362"]</p><p><strong>Varoitus, sisältää holtitonta vuodatusta:</strong></p><p></p><p>10.10. Lähdin rv 42+0 äitipolille käynnistykseen. Yhden maissa sain Cytotecin kohdunsuuta kypsyttämään. Mieheni lähti käymään syömässä tarkoituksenaan palata tunnin kuluttua takaisin, jolloin saisin nousta sängystä. Vähän ennen tunnin umpeutumista alettiin ottaa vauvasta sydänkäyrää. Juuri, kun kätilö tuli ottamaan laitetta irti, huomasi hän jotain outoa käyrässä. Hän pyysi minua vaihtelemaan asentoa ja vaikutti huolestuneelta. Olin itsekin huolissani, mutten uskonut mitään olevan vialla. Kätilö pyysi huonekaveriani (jota myös kypsyteltiin samaan aikaan) painamaan hälytysnappia ja samassa syöksyi itse käytävän ovelle huutamaan apujoukkoja ja lääkäriä. Hetkessä ympärilläni oli ihmisiä, jotka puhuivat keskenään sydänäänistä ja hätäsektiosta. Olin ihan turta.</p><p></p><p>Makasin sängyssäni ja minua lähdettiin työntämään kovaa vauhtia pitkin käytävää. Lääkäri ja kätilöt huusivat hätäsektiota ja käskivät ihmisien tehdä tilaa käytävässä. Näin matkalla aulan läpi vauvoja sairaalasängyissään, mikä sai minut lopullisesti ihan pois tolaltani. Olin ihan totaalisessa paniikissa ja täysin varma siitä, että vauvani on kuollut. Leikkaussalissa henkilökunta oli kiihtyneen ja määrätietoisen oloisia. Olin niin järkyttynyt, että toivoin vaan heidän nukuttavan minut mahdollisimman nopeasti. Mielentila oli jotain sellaista, että olisin voinut hypätä jyrkänteeltä.</p><p></p><p>Minut nukutettiin klo 14.19 ja <strong>Ensio syntyi klo 14.22. Pituus 51cm, paino 3280kg. Terve 9 pisteen poika</strong> :heart: </p><p></p><p>Heräsin neljän jälkeen koviin kipuihin ja siihen samaan paniikkiin, mihin nukahdin. Itkin enkä suostunut uskomaan vauvani olevan elossa ennen kuin mieheni ja poikani tulivat käymään sängyn vieressä. Seuraavan kerran herätessäni aloin vaatia osastolle pääsyä. Olin henkisesti ihan sekaisin (johtuen varmasti myös kaikista niistä lääkkeistä, joita olin saanut) siihen asti kun pääsin mieheni ja vauvani luokse. En ikinä unohda sitä tunnetta :flower: </p><p></p><p>Pari ensimmäistä päivää oli tuskaisia, mutta yllättävän nopeasti pääsin jaloilleni sektion jälkeen. Maito nousi tosi hyvin kolmantena sairaalapäivänä, vauva vaan ei meinannut hoksata imemistä. Neljäntenä päivänä imetys lähti sujumaan ja olin ihan valmis lähtemään kotiin. Puolisoni kuitenkin suostutteli minut jäämään vielä yhdeksi yöksi. Viimeiseksi yöksi annoin vauvan hoitajille, heidän oli tarkoitus tuoda hänet rinnalle. Olimme päivällä ihmetelleet vauvassa "vaippa-alueella" olevia pilkkuja ja nuhaa, mutta hoitajat pitivät niitä normaaleina.</p><p></p><p>Yöllä kahdelta minut tultiin herättämään. Sängyn vieressä seisoi kätilö ja joku lääkäri, jotka selittivät jotain iho-oireista ja ärtyisyydestä. Olin ihan pihalla, sen verran ymmärsin että vauvani oli viety vastasyntyneiden teho-osastolle ja tilanne oli vakava. Soitin mieheni paikalle ja syöksyimme katsomaan Ensiota. Hänet oli laitettu kaappiin. Lisähappea, tippaletkua, johtoa riitti. Laikkuja, joista osa mäti, oli joka puolella vauvan kehoa ja kasvoissa. Niitä oli paljon enemmän ja laajemmalla alueella, kuin nukkumaan mennessäni. Lääkäri epäili kyseessä olevan jokin vakava infektio, tilanne oli vaikea ja vauvan tilanne erittäin vakava. Helsingistä oli tilattu verihiutaleita, ne tulisivat aamulla. Seuraava vuorokausi olisi ratkaiseva.</p><p></p><p>Olimme ihan suunniltamme. Onneksi huoneessani ei ollut muita ja mieheni sai jäädä loppuyöksi luokseni. Aamupäivällä kävimme teholla vauvan luona. Olimme niin hysteerisiä ja puhkiväsyneitä, että päätimme lähteä kotiin hetkeksi lepäämään. Minua suorastaan kehoitettiin jäämään vielä pariksi päiväksi synnytysosastolle järkytyksen vuoksi, mutta ainut oikea vaihtoehto meille oli yhdistää voimamme ja olla toistemme rinnalla. Mitä minä olisin synnytysosastolla tehnyt ilman vauvaa?</p><p></p><p>Pari ensimmäistä päivää oli kamalia. Toisena päivänä tilanne alkoi kuitenkin näyttää varovaisen lupaavalta. Laikut olivat verenpurkaumia, jotka rupesivat parantumaan melkein yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Vaarana oli, että verenpurkaumia olisi tullut myös esim. aivoihin. Aivot ultrattiin, eikä mitään löytynyt. Nyt viidentenä päivänä tiedämme, että infektio oli kahden eri bakteerin aiheuttama. Tilanne oli erittäin vakava, onneksi hoito alkoi riittävän ajoissa ja antibiootteja alettiin antaa heti maksimiannostuksella.</p><p></p><p>Tällä hetkellä Enska voi tosi hyvin. Tehoseuranta on lopetettu ja vauva on nyt normaalisängyssä. Olemme kaikki päivät sairaalalla häntä hoitamassa. Nyt ollaan pari päivää saatu hoitaa Ensiota ihan vapaasti; Olen antanut rintaa, olemme viettäneet kolmisin aikaa osaston oleskeluhuoneessa, vaihtaneet vaippoja =) Vauva on pirteä, syö hyvin, iho on parantunut (muutamia haaleita arpia lukuunottamatta). Kaikki piuhat on irrotettu, päässä ja kämmenselässä on kanyylit lääkityksen vuoksi. Lääkekuuri jatkuu ensi viikon keskiviikkoon, jolloin kaiken jatkuessa hyvin saamme rakkaan poikamme kotiin!</p><p></p><p>Nyt mieli on levollinen. Kovin todennäköisesti tauti ei ole aiheuttanut vaurioita lapseemme. Lääkitys näyttäisi myös purreen ja tauti parantuneen. Jäljellä on vaan suuri ikävä ja harmi poikamme puolesta. Ei ole kiva, että hän on sairaalassa pisteltävänä vieraiden ihmisten ympäröimänä kun me lähdemme illalla kotiin. Suurta myötätuntoa tunnen niitä vanhempia kohtaan, joiden lapsi joutuu olemaan sairaalassa jopa useita viikkoja; Me todennäköisesti selviämme vain 10 päivällä joista pari päivää saimme olla epätietoisia lapsemme selviämisestä.</p><p></p><p>Anteeksi vuodatukseni, jaksan tätä tarinaa selittää kaikille jotka uskaltavat kysyä kuulumisia :ashamed: </p><p></p><p>Martta B ja Ensio 9 päivää</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Martta B, post: 8675376, member: 362"] [b]Varoitus, sisältää holtitonta vuodatusta:[/b] 10.10. Lähdin rv 42+0 äitipolille käynnistykseen. Yhden maissa sain Cytotecin kohdunsuuta kypsyttämään. Mieheni lähti käymään syömässä tarkoituksenaan palata tunnin kuluttua takaisin, jolloin saisin nousta sängystä. Vähän ennen tunnin umpeutumista alettiin ottaa vauvasta sydänkäyrää. Juuri, kun kätilö tuli ottamaan laitetta irti, huomasi hän jotain outoa käyrässä. Hän pyysi minua vaihtelemaan asentoa ja vaikutti huolestuneelta. Olin itsekin huolissani, mutten uskonut mitään olevan vialla. Kätilö pyysi huonekaveriani (jota myös kypsyteltiin samaan aikaan) painamaan hälytysnappia ja samassa syöksyi itse käytävän ovelle huutamaan apujoukkoja ja lääkäriä. Hetkessä ympärilläni oli ihmisiä, jotka puhuivat keskenään sydänäänistä ja hätäsektiosta. Olin ihan turta. Makasin sängyssäni ja minua lähdettiin työntämään kovaa vauhtia pitkin käytävää. Lääkäri ja kätilöt huusivat hätäsektiota ja käskivät ihmisien tehdä tilaa käytävässä. Näin matkalla aulan läpi vauvoja sairaalasängyissään, mikä sai minut lopullisesti ihan pois tolaltani. Olin ihan totaalisessa paniikissa ja täysin varma siitä, että vauvani on kuollut. Leikkaussalissa henkilökunta oli kiihtyneen ja määrätietoisen oloisia. Olin niin järkyttynyt, että toivoin vaan heidän nukuttavan minut mahdollisimman nopeasti. Mielentila oli jotain sellaista, että olisin voinut hypätä jyrkänteeltä. Minut nukutettiin klo 14.19 ja [b]Ensio syntyi klo 14.22. Pituus 51cm, paino 3280kg. Terve 9 pisteen poika[/b] :heart: Heräsin neljän jälkeen koviin kipuihin ja siihen samaan paniikkiin, mihin nukahdin. Itkin enkä suostunut uskomaan vauvani olevan elossa ennen kuin mieheni ja poikani tulivat käymään sängyn vieressä. Seuraavan kerran herätessäni aloin vaatia osastolle pääsyä. Olin henkisesti ihan sekaisin (johtuen varmasti myös kaikista niistä lääkkeistä, joita olin saanut) siihen asti kun pääsin mieheni ja vauvani luokse. En ikinä unohda sitä tunnetta :flower: Pari ensimmäistä päivää oli tuskaisia, mutta yllättävän nopeasti pääsin jaloilleni sektion jälkeen. Maito nousi tosi hyvin kolmantena sairaalapäivänä, vauva vaan ei meinannut hoksata imemistä. Neljäntenä päivänä imetys lähti sujumaan ja olin ihan valmis lähtemään kotiin. Puolisoni kuitenkin suostutteli minut jäämään vielä yhdeksi yöksi. Viimeiseksi yöksi annoin vauvan hoitajille, heidän oli tarkoitus tuoda hänet rinnalle. Olimme päivällä ihmetelleet vauvassa "vaippa-alueella" olevia pilkkuja ja nuhaa, mutta hoitajat pitivät niitä normaaleina. Yöllä kahdelta minut tultiin herättämään. Sängyn vieressä seisoi kätilö ja joku lääkäri, jotka selittivät jotain iho-oireista ja ärtyisyydestä. Olin ihan pihalla, sen verran ymmärsin että vauvani oli viety vastasyntyneiden teho-osastolle ja tilanne oli vakava. Soitin mieheni paikalle ja syöksyimme katsomaan Ensiota. Hänet oli laitettu kaappiin. Lisähappea, tippaletkua, johtoa riitti. Laikkuja, joista osa mäti, oli joka puolella vauvan kehoa ja kasvoissa. Niitä oli paljon enemmän ja laajemmalla alueella, kuin nukkumaan mennessäni. Lääkäri epäili kyseessä olevan jokin vakava infektio, tilanne oli vaikea ja vauvan tilanne erittäin vakava. Helsingistä oli tilattu verihiutaleita, ne tulisivat aamulla. Seuraava vuorokausi olisi ratkaiseva. Olimme ihan suunniltamme. Onneksi huoneessani ei ollut muita ja mieheni sai jäädä loppuyöksi luokseni. Aamupäivällä kävimme teholla vauvan luona. Olimme niin hysteerisiä ja puhkiväsyneitä, että päätimme lähteä kotiin hetkeksi lepäämään. Minua suorastaan kehoitettiin jäämään vielä pariksi päiväksi synnytysosastolle järkytyksen vuoksi, mutta ainut oikea vaihtoehto meille oli yhdistää voimamme ja olla toistemme rinnalla. Mitä minä olisin synnytysosastolla tehnyt ilman vauvaa? Pari ensimmäistä päivää oli kamalia. Toisena päivänä tilanne alkoi kuitenkin näyttää varovaisen lupaavalta. Laikut olivat verenpurkaumia, jotka rupesivat parantumaan melkein yhtä nopeasti kuin olivat tulleetkin. Vaarana oli, että verenpurkaumia olisi tullut myös esim. aivoihin. Aivot ultrattiin, eikä mitään löytynyt. Nyt viidentenä päivänä tiedämme, että infektio oli kahden eri bakteerin aiheuttama. Tilanne oli erittäin vakava, onneksi hoito alkoi riittävän ajoissa ja antibiootteja alettiin antaa heti maksimiannostuksella. Tällä hetkellä Enska voi tosi hyvin. Tehoseuranta on lopetettu ja vauva on nyt normaalisängyssä. Olemme kaikki päivät sairaalalla häntä hoitamassa. Nyt ollaan pari päivää saatu hoitaa Ensiota ihan vapaasti; Olen antanut rintaa, olemme viettäneet kolmisin aikaa osaston oleskeluhuoneessa, vaihtaneet vaippoja =) Vauva on pirteä, syö hyvin, iho on parantunut (muutamia haaleita arpia lukuunottamatta). Kaikki piuhat on irrotettu, päässä ja kämmenselässä on kanyylit lääkityksen vuoksi. Lääkekuuri jatkuu ensi viikon keskiviikkoon, jolloin kaiken jatkuessa hyvin saamme rakkaan poikamme kotiin! Nyt mieli on levollinen. Kovin todennäköisesti tauti ei ole aiheuttanut vaurioita lapseemme. Lääkitys näyttäisi myös purreen ja tauti parantuneen. Jäljellä on vaan suuri ikävä ja harmi poikamme puolesta. Ei ole kiva, että hän on sairaalassa pisteltävänä vieraiden ihmisten ympäröimänä kun me lähdemme illalla kotiin. Suurta myötätuntoa tunnen niitä vanhempia kohtaan, joiden lapsi joutuu olemaan sairaalassa jopa useita viikkoja; Me todennäköisesti selviämme vain 10 päivällä joista pari päivää saimme olla epätietoisia lapsemme selviämisestä. Anteeksi vuodatukseni, jaksan tätä tarinaa selittää kaikille jotka uskaltavat kysyä kuulumisia :ashamed: Martta B ja Ensio 9 päivää [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta kirjainta on sanassa ISÄ?
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Kilttimiehen kuulumisia
7 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Kilttimies saattaa vain todeta että poltti rahaa ilmavesilämpöpumppuun
15 min sitten
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Raiskauksesta ja raiskatun taposta ei saa paljon suurempaa tuomiota kuin pelkästä raiskauksesta
30 min sitten
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Oikeisto mustamaalaamassa jatkuvalla syötöllä Sanna Marinia, koska oma politiikka sutta & sekundaa
Tänään 17:43
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Epassi, Smartum yms. tietävät
Tänään 17:33
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
6.
"Tämä tiedetään Valkeakosken epäillystä teinisurmaajasta – on aiemmin tuomittu naisen ryöstöstä yöaikaan"
Tänään 17:32
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
7.
15. tohtori
Tänään 17:27
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Venäjä-skandaali EU-parlamentin vasemmistoryhmässä: Meppi auttoi Venäjän vakoojaa"
Tänään 16:33
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Haaveena nuori nainen? Miehet haluavat aina nuoren naisen. Vai haluavatko? IL selvitti
Started by vierailija
Eilen 21:58
Luettu: 901
Aihe vapaa
2.
Sydän särkyy
Started by vierailija
Eilen 19:03
Luettu: 298
Aihe vapaa
3.
Mamut ei osaa kakkia sivistysmaissa 😱
Started by vierailija
Tänään 12:25
Luettu: 251
Aihe vapaa
4.
"Sanna Marinin hallitusta ylistettiin asiasta, joka oli hirvittävä virhe"
Started by vierailija
Tänään 09:15
Luettu: 221
Aihe vapaa
5.
Voiko tällainen mies olla terve?
Started by vierailija
Eilen 19:14
Luettu: 210
Aihe vapaa
6.
Sukulainen lupasi jouluna että saan tulla heidän mökille en kesäksi viikonlopuksi, no nyt on kesä mutta enpä olekkaan enään tervetullut!
Started by vierailija
Tänään 00:34
Luettu: 190
Aihe vapaa
7.
Rantanen on ihan pihalla
Started by vierailija
Eilen 08:08
Luettu: 187
Aihe vapaa
8.
"”Ethän sä raıskaa mua”, 16-vuotias tyttö kysyi taksikuskilta – Aavisti heti pahaa"
Started by vierailija
Eilen 17:24
Luettu: 187
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
"Sanna Marinin hallitusta ylistettiin asiasta, joka oli hirvittävä virhe"
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
Voiko tällainen mies olla terve?
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
3.
Kilttimiehen kuulumisia
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
4.
Kilttimies saattaa vain todeta että poltti rahaa ilmavesilämpöpumppuun
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
5.
Oikeisto mustamaalaamassa jatkuvalla syötöllä Sanna Marinia, koska oma politiikka sutta & sekundaa
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
6.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
18 min sitten
Aihe vapaa
7.
"Tämä tiedetään Valkeakosken epäillystä teinisurmaajasta – on aiemmin tuomittu naisen ryöstöstä yöaikaan"
Latest: vierailija
19 min sitten
Aihe vapaa
8.
Raiskauksesta ja raiskatun taposta ei saa paljon suurempaa tuomiota kuin pelkästä raiskauksesta
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
SYYSMASSUT '07 lokakuussa
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu