Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
***TAMMIVAUVAT*** Syyskuussa
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Lily of the valley, post: 17431736, member: 45348"]</p><p>Kiitos. :heart: Onneksi eilen saimme miehen kanssa vähän puhuttua näitä asioita läpi, ja kerroin, miltä minusta tuntuu. Nyt tuntuu läheisemmältä hänen kanssaan, uskon, että ainakin kumpikin meistä edelleen tosissaan haluaa, että tää parisuhde toimisi.</p><p></p><p>Yksi suuri asia tässä masennuksen tulemisessa tai tulemattomuudessa on luultavasti se, jos en saa nukuttua, siis ainakin itselläni se vaikuttaa todella paljon mielialaan. Nyt mietinkin sitten, että jos me yksinkertaisesti siirrettäisiin esikon sänky meidän huoneeseen (niin saisin kumminkin itse nukkua miehen vieressä, kun esikko ei olis meidän välissä ) ja nukuttaisiin siellä sitten kaikki vauvan synnyttyä. Koska minä kyllä herään esikon joka ikiseen inahdukseen vaikka hän olisikin omassa huoneessa, paremmin nukun, jos hän on lähellä, ja näen, että kaikki on hyvin. Jokin tässä vaan tökkii vastaan, koska niin "ei kuuluis" tehdä, sehän on "väärään suuntaan" kehitystä. Mutta toisaalta, meidän esikko kuitenkin useimpina öinä heräilee vielä vähintään 3 kertaa, useimmiten enemmän, niin onhan se oikeasti aika raskasta pomppia sängystä koko ajan ja kipittää sinne, ihan sit riippumatta siitä teenkö sen minä tai mies, mutta joka tapauksessa siihen herään aina kokonaan.</p><p></p><p>Aion kyllä ihan rehellisesti vastailla noihin neuvolan kyselyihin mielialasta, nimittäin ainakin meillä niitä kysytään jollain ihme kaavakkeella suurin piirtein joka kerta. Ja jos se unettomuus sitten taas kunnolla iskee, niin tällä kertaa kyllä haen siihen jotain apua, vaikka sitten oliskin pakko lopettaa imettäminen. Ja oon miehelle sanonut, että jos musta tulee sitten taas jossain vaiheessa sellainen, etten saa edes ruokaa tehtyä tai kaupassa käytyä, niin hän sitten puuttuis siihen ja veisi jonnekin lääkärille, koska ainakin itselläni toi masennus nimenomaan ilmenee siten, etten kykene tarttumaan mihinkään asiaan.</p><p></p><p>Viimeksi olin vain niin suunnattoman hyvä piilottamaan sen, että mulla oli oikeasti joku vialla, koska selitin sen itselleni ja miehelleni niin, että mua masentaa vain siksi, koska en tule raskaaksi (aloitimme yrittämisen kun esikoinen oli 6 kk). Vaikka todellisuudessa taisin olla ihan oikeasti masentunut, kärsin myös vaikeasta unettomuudesta, ja kukaties se raskaaksi tuleminenkin oli vaikeaa juuri siksi. Miksi oi miksi sitä on ihmisen niin vaikea itselleen apua hakea. :headwall: </p><p></p><p><strong>Lumi-</strong> Muistan, että itselläni oli esikoisen aikoihin samanlaisia ajatuksia sairaalaan menosta ja sinne yksin jäämisestä. Valitettavasti en voi oikeastaan lohduttaa sinua, koska se oli juuri niin kamalaa kuin ajattelinkin. Itse synnytys oli positiivinen kokemus (no, tavallaan), Naistenklinikan lapsivuodeosasto ei. Tosiaankin jäin sinne muiden armoille, ja hyvin pitkälti oman onneni nojaan. Olin aivan puhki pitkästä synnytyksestä ja unettomuudesta, olin TODELLA kipeä alapäästäni imukuppisynnytyksen takia, ja silti minulle vain sanottiin muun muassa, että tuolla käytävän toisessa päässä on puhtaita lakanoita. Siis että tuossa tilassa, jossa jopa wc:seen kävely (5 m) kirvoitti kyyneleet silmiin, minun piti itse vaihtaa lakananikin! Minkäänlaista opastusta tai apua en saanut vauvan hoitoon ennen kuin toisen vuorokauden aikana VAATIMALLA, ja mieheni oli ainoa, joka huolehti siitä, että sain edes välillä syödäkseni, ruokalassa en voinut syödä, koska en pystynyt istumaan sekuntiakaan enkä suurin piirtein kävelemään sinne asti ylipäätään. </p><p></p><p>Myöskään kukaan ei korostanut minulle, miten tärkeää on saada vauva imemään yölläkin 3 tunnin välein (esikoinen syntyi alle 3-kiloisena tosi laihana), enkä saanut vauvaa hereille syömään millään. Kysyin sitä joltain hoitajalta, mutta hän sanoi vain, että vaihda vaikka vaippa, niin se herää, ja jätti asian sikseen. No eipä herännyt, menin itse sitten nukkumaan, kun ajattelin, että ei sillä varmaan sitten ole nälkä. Aamulla vauvan sokeriarvot olivat lähes hälyttävän alhaiset. </p><p></p><p>Mutta jos siitä jotain opin, niin sen, että tuollaisessa ylibuukatussa sairaalassa pitää itse VAATIA hoitoa, opastusta, ruokaa huoneeseen jos et sitä voi hakea, kipulääkkeitä jos sattuu jne. Ja muista, että sinä päätät, mitä teet, jos sinusta ei tunnu hyvältä istua synnytyksen jälkeen, niin sitten et istu. Ja muista myös se, että se lapsi on sinun, ei hoitajien tai sairaalan. Itse hyvinkin varovaisesti kyselin, että voinko mä nyt sitä tai tätä, ja luotin siihen, että hoitajat pitävät huolta siitä, että lapsi pysyy hengissä ja kaikki on hyvin. No niin ei näköjään aivan tapahtunut.</p><p></p><p>Samaan paikkaan olen silti menossa synnyttämään tämän toisenkin, mutta paljon viisaampana kuin ekalla kerralla...</p><p></p><p>ANTEEKSI, ei olisi pitänyt pelotella. Toivottavasti sinä olet menossa sellaiseen sairaalaan, jossa oikeasti saa sitä huolenpitoa ja hoitoa.</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Lily of the valley, post: 17431736, member: 45348"] Kiitos. :heart: Onneksi eilen saimme miehen kanssa vähän puhuttua näitä asioita läpi, ja kerroin, miltä minusta tuntuu. Nyt tuntuu läheisemmältä hänen kanssaan, uskon, että ainakin kumpikin meistä edelleen tosissaan haluaa, että tää parisuhde toimisi. Yksi suuri asia tässä masennuksen tulemisessa tai tulemattomuudessa on luultavasti se, jos en saa nukuttua, siis ainakin itselläni se vaikuttaa todella paljon mielialaan. Nyt mietinkin sitten, että jos me yksinkertaisesti siirrettäisiin esikon sänky meidän huoneeseen (niin saisin kumminkin itse nukkua miehen vieressä, kun esikko ei olis meidän välissä ) ja nukuttaisiin siellä sitten kaikki vauvan synnyttyä. Koska minä kyllä herään esikon joka ikiseen inahdukseen vaikka hän olisikin omassa huoneessa, paremmin nukun, jos hän on lähellä, ja näen, että kaikki on hyvin. Jokin tässä vaan tökkii vastaan, koska niin "ei kuuluis" tehdä, sehän on "väärään suuntaan" kehitystä. Mutta toisaalta, meidän esikko kuitenkin useimpina öinä heräilee vielä vähintään 3 kertaa, useimmiten enemmän, niin onhan se oikeasti aika raskasta pomppia sängystä koko ajan ja kipittää sinne, ihan sit riippumatta siitä teenkö sen minä tai mies, mutta joka tapauksessa siihen herään aina kokonaan. Aion kyllä ihan rehellisesti vastailla noihin neuvolan kyselyihin mielialasta, nimittäin ainakin meillä niitä kysytään jollain ihme kaavakkeella suurin piirtein joka kerta. Ja jos se unettomuus sitten taas kunnolla iskee, niin tällä kertaa kyllä haen siihen jotain apua, vaikka sitten oliskin pakko lopettaa imettäminen. Ja oon miehelle sanonut, että jos musta tulee sitten taas jossain vaiheessa sellainen, etten saa edes ruokaa tehtyä tai kaupassa käytyä, niin hän sitten puuttuis siihen ja veisi jonnekin lääkärille, koska ainakin itselläni toi masennus nimenomaan ilmenee siten, etten kykene tarttumaan mihinkään asiaan. Viimeksi olin vain niin suunnattoman hyvä piilottamaan sen, että mulla oli oikeasti joku vialla, koska selitin sen itselleni ja miehelleni niin, että mua masentaa vain siksi, koska en tule raskaaksi (aloitimme yrittämisen kun esikoinen oli 6 kk). Vaikka todellisuudessa taisin olla ihan oikeasti masentunut, kärsin myös vaikeasta unettomuudesta, ja kukaties se raskaaksi tuleminenkin oli vaikeaa juuri siksi. Miksi oi miksi sitä on ihmisen niin vaikea itselleen apua hakea. :headwall: [b]Lumi-[/b] Muistan, että itselläni oli esikoisen aikoihin samanlaisia ajatuksia sairaalaan menosta ja sinne yksin jäämisestä. Valitettavasti en voi oikeastaan lohduttaa sinua, koska se oli juuri niin kamalaa kuin ajattelinkin. Itse synnytys oli positiivinen kokemus (no, tavallaan), Naistenklinikan lapsivuodeosasto ei. Tosiaankin jäin sinne muiden armoille, ja hyvin pitkälti oman onneni nojaan. Olin aivan puhki pitkästä synnytyksestä ja unettomuudesta, olin TODELLA kipeä alapäästäni imukuppisynnytyksen takia, ja silti minulle vain sanottiin muun muassa, että tuolla käytävän toisessa päässä on puhtaita lakanoita. Siis että tuossa tilassa, jossa jopa wc:seen kävely (5 m) kirvoitti kyyneleet silmiin, minun piti itse vaihtaa lakananikin! Minkäänlaista opastusta tai apua en saanut vauvan hoitoon ennen kuin toisen vuorokauden aikana VAATIMALLA, ja mieheni oli ainoa, joka huolehti siitä, että sain edes välillä syödäkseni, ruokalassa en voinut syödä, koska en pystynyt istumaan sekuntiakaan enkä suurin piirtein kävelemään sinne asti ylipäätään. Myöskään kukaan ei korostanut minulle, miten tärkeää on saada vauva imemään yölläkin 3 tunnin välein (esikoinen syntyi alle 3-kiloisena tosi laihana), enkä saanut vauvaa hereille syömään millään. Kysyin sitä joltain hoitajalta, mutta hän sanoi vain, että vaihda vaikka vaippa, niin se herää, ja jätti asian sikseen. No eipä herännyt, menin itse sitten nukkumaan, kun ajattelin, että ei sillä varmaan sitten ole nälkä. Aamulla vauvan sokeriarvot olivat lähes hälyttävän alhaiset. Mutta jos siitä jotain opin, niin sen, että tuollaisessa ylibuukatussa sairaalassa pitää itse VAATIA hoitoa, opastusta, ruokaa huoneeseen jos et sitä voi hakea, kipulääkkeitä jos sattuu jne. Ja muista, että sinä päätät, mitä teet, jos sinusta ei tunnu hyvältä istua synnytyksen jälkeen, niin sitten et istu. Ja muista myös se, että se lapsi on sinun, ei hoitajien tai sairaalan. Itse hyvinkin varovaisesti kyselin, että voinko mä nyt sitä tai tätä, ja luotin siihen, että hoitajat pitävät huolta siitä, että lapsi pysyy hengissä ja kaikki on hyvin. No niin ei näköjään aivan tapahtunut. Samaan paikkaan olen silti menossa synnyttämään tämän toisenkin, mutta paljon viisaampana kuin ekalla kerralla... ANTEEKSI, ei olisi pitänyt pelotella. Toivottavasti sinä olet menossa sellaiseen sairaalaan, jossa oikeasti saa sitä huolenpitoa ja hoitoa. [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kirjoita seuraavat numerot pienimmästä suurimpaan ilman pilkkuja: 8, 5, 5
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Ei tänäänkään tuulivoimaa...
29 min sitten
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Mikä vaivaa 3 vuotiasta,ei nuku!
31 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Suomenruotsalainen nuoriso ei hyväksy näytä hyväksyvän Pride-liputusta
Tänään 12:13
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
4.
Hiomenna vetonmaksaja alkaa tienaamaan itselleen
Tänään 12:07
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Poliisi jota mamu puukotti niskaan kuoli
Tänään 12:01
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
6.
pitäisi ottaa käytäntöön myös suomessa
Tänään 11:30
viisikymppinen isoäiti
4 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Mitä sääntöjä teillä on nuorten seurustelukumppaneiden "yöpymisille"?
Tänään 10:58
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
8.
"Kumppanin" esittely sukulaisille ja ystäville
Tänään 10:45
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Yksi kuva näyttää Reissu-Sanna Marinin hurjan matkatahdin. Kerosiiniä palaa ja aukkoja tulee otsonikerrokseen 😢
Started by vierailija
Eilen 08:34
Luettu: 349
Aihe vapaa
2.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Started by vierailija
Eilen 16:58
Luettu: 239
Aihe vapaa
3.
"Trump kätteli ja tervehti ihmisiä kävellessään kohti istumapaikkaansa ja sai yleisöltä valtavat suosionosoitukset."
Started by vierailija
Eilen 13:38
Luettu: 176
Aihe vapaa
4.
"Massasiirtolaisuus on noussut eurooppalaisten nuorten suurimmaksi peloksi ilmaston ja ympäristön sijasta"
Started by vierailija
Eilen 11:27
Luettu: 173
Aihe vapaa
5.
Kadonneen makkaran metsästys!
Started by Rätti Väsynyt
Eilen 08:58
Luettu: 149
Aihe vapaa
6.
Äärioikealla oleva Nalle Walhroos kehui Perussuomalaisten ajamaa hyvätuloisten suosimis politiikkaa
Started by vierailija
Eilen 12:57
Luettu: 140
Aihe vapaa
7.
Onko rakennekynnet riski raskaana?
Started by vierailija
Eilen 13:24
Luettu: 137
Lapsen saaminen
8.
USKOMATONTA! Vasemmiston trollitehdas jauhaa ja jauhaa persuista
Started by vierailija
Eilen 13:37
Luettu: 127
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
50v Ivan Puopolo ottaa turpaan piliittisessa argumentoinnissa parikymppiseltä
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
2.
K/B-komposti
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
3.
Aikamoinen puutarha
Latest: vierailija
1 min sitten
Aihe vapaa
4.
Mikä vaivaa 3 vuotiasta,ei nuku!
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
5.
Hiomenna vetonmaksaja alkaa tienaamaan itselleen
Latest: vierailija
5 min sitten
Aihe vapaa
6.
Ei tänäänkään tuulivoimaa...
Latest: vierailija
16 min sitten
Aihe vapaa
7.
pitäisi ottaa käytäntöön myös suomessa
Latest: vierailija
44 min sitten
Aihe vapaa
8.
sydämmen eteisvärinä eilen, tänään huimaa ja tokkura olo. Neuvoja?
Latest: vierailija
Tänään 12:43
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
***TAMMIVAUVAT*** Syyskuussa
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu