Menu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Menu
ETUSIVU
KESKUSTELUT
Aihe vapaa
Lapsen saaminen
Vauva ja taapero
Lapset ja teinit
Perhe-elämä
Seksi
Seksinovellit ja eroottiset tarinat
KÄYTTÄJÄT
OHJEITA
Kirjaudu
Rekisteröidy
Hae
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Hae vain otsikoista
Käyttäjältä:
Kaksplussan Keskustelupalsta
Kirjaudu
Kaksplus
VAUVAHAAVEET
Hedelmällisyys
Lapsettomuus
Adoptio
Ovulaatiolaskuri
RASKAUS
Raskaus viikko viikolta
Synnytys
Synnytystarinat
Raskauslaskuri
VAUVA
Imetys ja vauvan ruoka
Vauvan kehitys
Vauvan terveys
Nimikone
LAPSI
Lapsen kehitys
Lapsen terveys
Pituuslaskuri
PERHE-ELÄMÄ
Ruoka
Vaatteet ja varusteet
Koti
Vapaa-aika
Parisuhde
Työ ja raha
VANHEMMUUS
Kasvatus
Vanhemman terveys
Minun tarinani
LASKURIT
Ovulaatiolaskuri
Raskauslaskuri
Raskaus viikko viikolta
Kiinalainen syntymäkalenteri
Nimikone
Pituuslaskuri
PODCAST
KILPAILUT
BLOGIT
Lapsen saaminen
Toukokuiset 2020
JavaScript is disabled. For a better experience, please enable JavaScript in your browser before proceeding.
Vastaa viestiketjuun
Muistiinpanot
<p>[QUOTE="Kun kaikki on uutta, post: 32329759, member: 147560"]</p><p>Kiva lukea muiden kuulumisia ja mietteitä! Tänään oli varhaisultra ja vauvalla kaikki hyvin, hyvin liikuttavaahan se oli nähdä ekaa kertaa ja sen pienen sydämen sykkivän. Ihmeellistä. Kyllä siinä muutamat kyyneleet vierähti. Mut sit perään sain myös huolestuttavia uutisia. Jo eilen kuulin terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, että papa-kokeesta oli löydetty jotain solurikkoumaa, jota pitää selvitellä vielä lisää. Mulla on myös ollut imusolmukkeista osa turvonnut nyt jo jonkin aikaa, suurin (vaikka ei siis iso olekkaan) löytyy nivustaipeesta ja koska eivät ole itsestään laskeneet, niitäkin halutaan ultrata ja koepala ottaa. Ajattelin, että nämä kaikki yhdessä yllätysraskauden kanssa olisi jo riittävästi yhdelle ihmiselle samalla kertaa, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan. Onneksi yksityisen gyne oli todella asiantunteva ja perusteellinen ja halusi aiemmasta kerrottuani tunnustella myös rintani. En siinä vastaan tietenkään pistänyt, vaikka ajattelinkin että siitä on vasta alle 2kk kun terveyskeskuslääkäri ne tutki ja totesi kaiken niiden osalta olevan ok. No löysi sitten kyhmyn vasemmasta rinnastani ja oli sitä mieltä, että ei tunnu pahalaatuiselta, mutta ei tietenkään voi mennä vannomaan. Suositteli, ultraa ja koepalan ottoa myös rinnan kyhmystä. Koska viimeiset kolme vuotta ovat olleet jo valmiiksi todella raskaita, ((pitäen mm. sisällään vaikean eron, aggressiivisen reaktiivisen niveltulehduksen mitä epäiltiin myös alkuun reumaksi, aivokasvain epäilyn (joka olikin sitten 2x virhe tayssin aivokuvissa!!) Ja sen, että isäni kävi useasti lähellä kuolemaa viimeisen vuoden aikana... Ja tässä vain pahimmat)) tuntuu siltä, että jotkut sulakkeet ovat kärähtäneet mun päästä. Alan oudosti etääntyä itsestäni ja itkun sekä huolen sijaan, en osaa ottaa tätä kaikkea enää normaaliin tapaan "tosissaan". Varmasti jotain mielen defenssiä. Lohdutan niitä muutamia ystäviäni, joita rasitan murheillani, että en mä mihinkään kuolla aio vieläkään, harmittaa vaan olla tämmönen vuoden koekaniini nro.1, jota taasen pistellään sinne tänne ja juoksutetaan erilaisissa testeissä, varmaan vaan huomatakseni taas säikähtäneeni ihan turhaan. Hetkittäin jopa naurattaa elämän jaetut kepposet, kunnes taas toisessa hetkessä vaivuin itsesääliin ja alan inhota välittömästi uhriroolissani mätänemistä. Isä soitti tänään ja kysyi mitä kuuluu, vastasin että olisi paljonkin asiaa - hyvää ja huonoa - mutta en halunnut puhua puhelimessa näistä, joten utelusta huolimatta sovittiin, että käydään yhdessä syömässä ulkona viikonloppuna, vanhempani sekä poikaystäväni ja jutellaan naamatusten. Harmittaa kun etenkin isäni on odottanut multa lapsenlasta jo jonkin aikaa tosi kovasti (jopa painostukseen asti välillä) enkä malttanut odottaa, että pääsen nyt ekan ultran jälkeen näyttämään kuvaa ja kertomaan asiasta. Ja nyt pitää kertoa samalla kerralla myös tämä kaikki muu murhe, tai ei kai kukaan siihen pakota, mutta haluan olla avoin vanhemmilleni tämmöisistä asioista. </p><p>Olipas se pitkä paasaus. Mutta koitan keskittyä positiiviseen, eli siihen että vauva on kunnossa ja näyttää kehittyvän hyvin, sekä yhteenmuuttoon poikaystäväni kanssa kuun vaihteessa. Elämä on säikytellyt jo niin monesti aiheetta, että siinä "tyhjää" pelätessä menee hukkaan paljon aikaa, jonka voi käyttää paremminkin, nauraen ja iloiten pienistä ja välillä isommistakin asioista. Lopulta kukaan meistä ei tiedä, onko tänään vai 70 vuoden päästä se viimeinen päivä tai mitä elämä on suunnitellut matkamme varrelle. Elämänvirrassa kohtalolle nauraen ja hatusta kiinnipitäen hyvässä seurassa! Kiitos kun sain purkaa sydäntäni. Voikaa hyvin kanssasisaret ja muistakaa nauttia matkasta kaikkine sen makeine ja kitkerine mausteineen! <3</p><p>[/QUOTE]</p>
[QUOTE="Kun kaikki on uutta, post: 32329759, member: 147560"] Kiva lukea muiden kuulumisia ja mietteitä! Tänään oli varhaisultra ja vauvalla kaikki hyvin, hyvin liikuttavaahan se oli nähdä ekaa kertaa ja sen pienen sydämen sykkivän. Ihmeellistä. Kyllä siinä muutamat kyyneleet vierähti. Mut sit perään sain myös huolestuttavia uutisia. Jo eilen kuulin terveyskeskuslääkärin vastaanotolla, että papa-kokeesta oli löydetty jotain solurikkoumaa, jota pitää selvitellä vielä lisää. Mulla on myös ollut imusolmukkeista osa turvonnut nyt jo jonkin aikaa, suurin (vaikka ei siis iso olekkaan) löytyy nivustaipeesta ja koska eivät ole itsestään laskeneet, niitäkin halutaan ultrata ja koepala ottaa. Ajattelin, että nämä kaikki yhdessä yllätysraskauden kanssa olisi jo riittävästi yhdelle ihmiselle samalla kertaa, mutta ei ilmeisesti kuitenkaan. Onneksi yksityisen gyne oli todella asiantunteva ja perusteellinen ja halusi aiemmasta kerrottuani tunnustella myös rintani. En siinä vastaan tietenkään pistänyt, vaikka ajattelinkin että siitä on vasta alle 2kk kun terveyskeskuslääkäri ne tutki ja totesi kaiken niiden osalta olevan ok. No löysi sitten kyhmyn vasemmasta rinnastani ja oli sitä mieltä, että ei tunnu pahalaatuiselta, mutta ei tietenkään voi mennä vannomaan. Suositteli, ultraa ja koepalan ottoa myös rinnan kyhmystä. Koska viimeiset kolme vuotta ovat olleet jo valmiiksi todella raskaita, ((pitäen mm. sisällään vaikean eron, aggressiivisen reaktiivisen niveltulehduksen mitä epäiltiin myös alkuun reumaksi, aivokasvain epäilyn (joka olikin sitten 2x virhe tayssin aivokuvissa!!) Ja sen, että isäni kävi useasti lähellä kuolemaa viimeisen vuoden aikana... Ja tässä vain pahimmat)) tuntuu siltä, että jotkut sulakkeet ovat kärähtäneet mun päästä. Alan oudosti etääntyä itsestäni ja itkun sekä huolen sijaan, en osaa ottaa tätä kaikkea enää normaaliin tapaan "tosissaan". Varmasti jotain mielen defenssiä. Lohdutan niitä muutamia ystäviäni, joita rasitan murheillani, että en mä mihinkään kuolla aio vieläkään, harmittaa vaan olla tämmönen vuoden koekaniini nro.1, jota taasen pistellään sinne tänne ja juoksutetaan erilaisissa testeissä, varmaan vaan huomatakseni taas säikähtäneeni ihan turhaan. Hetkittäin jopa naurattaa elämän jaetut kepposet, kunnes taas toisessa hetkessä vaivuin itsesääliin ja alan inhota välittömästi uhriroolissani mätänemistä. Isä soitti tänään ja kysyi mitä kuuluu, vastasin että olisi paljonkin asiaa - hyvää ja huonoa - mutta en halunnut puhua puhelimessa näistä, joten utelusta huolimatta sovittiin, että käydään yhdessä syömässä ulkona viikonloppuna, vanhempani sekä poikaystäväni ja jutellaan naamatusten. Harmittaa kun etenkin isäni on odottanut multa lapsenlasta jo jonkin aikaa tosi kovasti (jopa painostukseen asti välillä) enkä malttanut odottaa, että pääsen nyt ekan ultran jälkeen näyttämään kuvaa ja kertomaan asiasta. Ja nyt pitää kertoa samalla kerralla myös tämä kaikki muu murhe, tai ei kai kukaan siihen pakota, mutta haluan olla avoin vanhemmilleni tämmöisistä asioista. Olipas se pitkä paasaus. Mutta koitan keskittyä positiiviseen, eli siihen että vauva on kunnossa ja näyttää kehittyvän hyvin, sekä yhteenmuuttoon poikaystäväni kanssa kuun vaihteessa. Elämä on säikytellyt jo niin monesti aiheetta, että siinä "tyhjää" pelätessä menee hukkaan paljon aikaa, jonka voi käyttää paremminkin, nauraen ja iloiten pienistä ja välillä isommistakin asioista. Lopulta kukaan meistä ei tiedä, onko tänään vai 70 vuoden päästä se viimeinen päivä tai mitä elämä on suunnitellut matkamme varrelle. Elämänvirrassa kohtalolle nauraen ja hatusta kiinnipitäen hyvässä seurassa! Kiitos kun sain purkaa sydäntäni. Voikaa hyvin kanssasisaret ja muistakaa nauttia matkasta kaikkine sen makeine ja kitkerine mausteineen! <3 [/QUOTE]
Esikatsele
Nimimerkki
Varmistus
Kuinka monta sanaa on lauseessa: "Kuinka paljon kello on?"
Lähetä vastaus
Uusimmat
Luetuimmat
Kuumimmat
Uusimmat
Näytä kaikki
1.
Hups, tapahtui virhe! Viestiketjua ei löytynyt.
14 min sitten
vierailija
1 Viestiä
Aihe vapaa
2.
Uskomattoman kaunis Ruotsin Madde-prinsessa meni sitten pilaamaan kasvonsa 😢
Tänään 07:49
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
3.
Ullatus? Väärä kysymys väärässä paikassa 15 v tytöltä väärälle miehelle. Ja loput arvaattekin….
Tänään 07:20
vierailija
3 Viestiä
Aihe vapaa
4.
"MTV:n uutiset: Irakilaiskaksosten epäillään valmistelleen iskua supoa vastaan – kaksikko vaatii korvauksia kotietsinnästä"
Eilen 22:30
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
5.
Suomen eduskunnasta on oikeastaan erotettu vain Venäjään päin kallellaan olleita vasemmistolaisia jotka olivat maanpetoksesta syytettyjä
Eilen 20:14
vierailija
4 Viestiä
Aihe vapaa
6.
Koska persut on aseissa, niin minäkin alan kantamaan
Eilen 19:39
vierailija
2 Viestiä
Aihe vapaa
7.
Uhrit vaativat: Helsingin Sanomien pyydettävä anteeksi rasistisia kirjoituksiaan ja sanouduttava irti rasismista!
Eilen 19:12
vierailija
5 Viestiä
Aihe vapaa
8.
Persu taitaapi päästä tänään vapaaksi jos on Yleä uskominen ja miksi emme uskoisi
Eilen 18:47
vierailija
0 Viestiä
Aihe vapaa
Luetuimmat
1.
Uskomattoman kaunis Ruotsin Madde-prinsessa meni sitten pilaamaan kasvonsa 😢
Started by vierailija
Tänään 07:49
Luettu: 119
Aihe vapaa
2.
Ullatus? Väärä kysymys väärässä paikassa 15 v tytöltä väärälle miehelle. Ja loput arvaattekin….
Started by vierailija
Tänään 07:20
Luettu: 73
Aihe vapaa
3.
Hups, tapahtui virhe! Viestiketjua ei löytynyt.
Started by vierailija
14 min sitten
Luettu: 9
Aihe vapaa
Kuumimmat
Näytä kaikki
1.
Mulle tuli kauhuskenaario tulevaisuudesta
Latest: vierailija
3 min sitten
Aihe vapaa
2.
Uskomattoman kaunis Ruotsin Madde-prinsessa meni sitten pilaamaan kasvonsa 😢
Latest: vierailija
6 min sitten
Aihe vapaa
3.
Hups, tapahtui virhe! Viestiketjua ei löytynyt.
Latest: vierailija
7 min sitten
Aihe vapaa
4.
Milloin maailmanpolitiikka kierähti päälaelleen?
Latest: vierailija
9 min sitten
Aihe vapaa
5.
Ullatus? Väärä kysymys väärässä paikassa 15 v tytöltä väärälle miehelle. Ja loput arvaattekin….
Latest: vierailija
10 min sitten
Aihe vapaa
6.
missä asennossa menetit neitsyytesi, ja saitko orgasmin?
Latest: vierailija
15 min sitten
Aihe vapaa
7.
Kaksplussan tyttö(mamma)kalenteri
Latest: vierailija
17 min sitten
Aihe vapaa
8.
Oravamusiikkia
Latest: vierailija
22 min sitten
Aihe vapaa
Yhteistyössä
Lapsen saaminen
Toukokuiset 2020
Ylös
Bottom
+ Aloita uusi keskustelu