28 vuotta kestäneessä suhteessa ollaan osan aikaa käytetty pelkkää kondomia (n. 7 vuotta) muuten pillerit. Kyllästyin niitä popsimaan kun elämäntilanteista johtuen seksiäkin oli välillä harvemmin. Nyt "vanhana"
ollaan taas aktiivisia ja alkaa jo riskikin iän myötä pienentyä ja pelkkä kortsu siis käytössä.
Mutta. Olen ale kaksikymppisenä kokenut myös kortsuvahingon, eli siinä tiimellyksessä oli kumi pudonnut kelkasta ja kaikki meni sisälle, lisäksi oli otollisin aika kuukaudesta. Heti tärppäsi.
Kyllä kondomi ainakin mulla on hieman rajoittanut spontaanisuutta, toisaalta vahingosta huolimatta olen uskaltanut luottaa siihen joltisenkin eikä ole tapahtunut edes läheltä piti-tilanteita sen koommin.
Kaipaan kyllä sitä parempaa tuntua minkä nainenkin kokee ilman kumia. Mutta kun olen miehen kanssa ottanut puheeksi, niin ollaan päädytty kumilinjalla jatkamaan. Kun tuntee toisen niin voi tehdä paljon kaikkea muuta hyvältä tuntuvaa, mikä korvaa tuota varomisen mukanaan tuomaa haittaa.