Neljä loistokeinoa, miten opettaa pienelle lapselle rehellisyyttä
Usein pikkulapsi narraa tilanteissa, joihin liittyy kiinnijäämisen pelkoa ja toisaalta halua kokeilla, voisiko kuvittelusta tulla totta.
Rehellisyys on varmasti yksi tärkeimmistä arvoista, jonka vanhemmat haluavat lapsilleen opettaa. Pari–kolmevuotiaalle toden ja epätoden välinen raja on kuitenkin häilyvä.
Ajoittain vanhempi voi joutua hankalaan tilanteeseen: jo pienelle lapselle pitäisi teroittaa hyvän käytöksen merkitystä, mutta valehtelusta syyttäminen olisi epäreilua kehitysvaiheessa, jossa lapsi ei vielä täysin ymmärrä totuuden ja valheen eroa.
Parivuotiaan lapsen mielikuvitus on vilkas ja hänen ajatteluaan leimaa toiveikkuus. Tyypillisesti pikkulapsi turvautuu narraamaan tilanteissa, joihin liittyy kiinnijäämisen pelkoa ja toisaalta halua kokeilla, voisiko kuvittelu muuttua todeksi.
Esimerkiksi tilanteessa, jossa lapsi on rikkonut sisaruksensa lelun ja tietää, että vanhempi on nähnyt hänet itse teossa, lapsi saattaa kieltää tapahtuneen kahdesta syystä. Pieni lapsi aavistaa, että vanhempi on hänen tekonsa takia tyytymätön. Siksi hän toivoo, ettei olisi tehnyt asiaa, johon vanhempi nyt puuttuu.
Edellä kuvatun kaltaisessa tilanteessa vanhemman on tärkeää huomioida lapsen ikä. Kaksivuotiaan väittäessä en se minä ollut on tärkeämpää saada lapsi ymmärtämään, että lelun rikkominen oli väärin, kuin nyhtää hänestä irti tunnustus.
Rehellisyyttä voi onneksi harjoitella arjen tilanteissa. Listasimme neljä vinkkiä, joilla vanhempi voi tukea lasta oppimaan rehelliseksi.
1. Vältä kysymyksiä, joihin tiedät vastauksen
Vanhemman on hyvä välttää luomasta tilanteita, jotka rohkaisevat lasta valehtelemaan. Jos vanhempi löytää olohuoneen seinästä tussipiirroksen, ei parivuotiaalta kannata mennä kysymään, olitko se sinä. Todennäköisesti lapsi kieltää olleensa asialla, samoista syistä kuin edellä kuvatussa esimerkkitilanteessa.
Sen sijaan voi olla parempi ajatus, että vanhempi ottaa lapsen mukaan töhryn siivoamiseen ja samalla selittää hänelle, että tämä on meidän kotimme seinä, joten haluamme pitää sen puhtaana. Osallistamalla lapsen siivoukseen lapsi luultavasti omaksuu vahvemmin ajatuksen siitä, että kyseessä on myös hänen seinänsä, joten omaisuuden tärveleminen uudelleen ei houkuttele.
Lue myös: ”En se minä ollut!” – Vastaa näin, kun lapsi ilmiselvästi valehtelee
2. Palkitse totuudesta
Rehellisyyden opettamisessa on tärkeää lähestyä asioita hyvän kautta. Jos lapsi itse tunnustaa tehneensä väärin, tulee tunnustuksesta antaa positiivinen palaute.
Lasta voi kiittää asian tunnustamisesta ja todeta, että oli aivan oikein kertoa asiasta. Vasta sitten on parempi keskittyä varsinaisen asian käsittelemiseen. Sen sijaan jos lapsi saa tunnustamisesta heti vain osakseen haukkuja ja rangaistuksia, hän ei todennäköisesti tunnusta oma-aloitteisesti uudelleen.
3. Näytä mallia
Lapsi ottaa vanhemmastaan mallia kaikessa. Niinpä rehellisyyttä voi opettaa hänelle parhaiten näyttämällä esimerkkiä.
Jos kaksivuotiaalle sanoo, että menemme ulos ruuan jälkeen, on parempi myös tehdä niin. Tällaisia toteamuksia ei alun alkaenkaan kannata lausua ääneen, jos ei ole varma, tuleeko suunniteltu asia juuri sinä päivänä toteutumaan.
4. Anna lapsen silti unelmoida
Pieni lapsi saattaa todeta totuuksina asioita, joiden hän toivoisi olevan totta. Esimerkiksi jos perheen vanhempaa sisarusta ollaan viemässä autolla jääkiekkotreeneihin, takapenkiltä saattaa kuulua: ”Minäkin pelaan jääkiekkoa minun omassa joukkueessani.”
Tällaisissa tilanteissa vanhemman ei kannata ryhtyä saarnaamaan pikkulapselle, että tuo ei ihan pidä paikkaansa. Parempi reaktio on vastata vaikuttuneesti: ”Niinkö?”
Tyypillisesti vanhempi sisarus on näissä tilanteissa se, joka ryhtyy oikaisemaan nuoremman väitteitä. Tällöin isompaa lasta voi muistuttaa lempeästi, että silloin kuin hän oli pieni, hän haaveili asioista aivan samalla tavalla ja muut soivat sen hänelle.
Lähde: Babycenter
Lue myös: Miksi lapsi valehtelee? Syyt vaihtelevat ikäkauden mukaan
Jaa oma kokemuksesi