”Tajusin, että ei helkutti, päiväkoti on mennyt kiinni” – Väsyneille vanhemmille sattuu ja tapahtuu
Kun lapsen yöheräilyt pitävät otteessaan, ei vanhempi välttämättä pysty toimimaan päiväsaikaan tolkullisesti. Kaksplussan lukijat kertovat jälleen huvittavimmat sattumuksensa.
Pää sumeana valvomisesta ja arjen vastuut hoidettavana? Niinpä, ei mikään paras yhtälö, mutta ainakin ajasta jää elämään ikimuistoisia tarinoita.
Kömmähdyksiä voi sattua myös vauvavuoden jälkeen, kun elämässä on paaaaljon muistettavaa. Onneksi lukijoiden kommellukset ovat päättyneet hyvin.
Kuka sitä pullomaitoa tarvitsikaan?
”Menin yöllä vaipanvaihtopaikalle ja aloin todella hiljaa vaihtaa puhelimeni takakuorta alustan päällä – kunnes havahduin, että mitä ihmettä olen tekemässä.”
”Kävin huuhtomassa vauvani tutin ja aloin sitten kiinnittää tuttiketjua äitini paitaan. Toki vauva oli silloin äidilläni sylissä, eli lähellä vauvaa, mutta kyllä äiti kummissaan minua katsoi.”
”Olen tyytyväisenä laittanut tutin pesemisen jälkeen suoraan omaan suuhun.”
”Tein mikrossa aamupuuroa vauvalle, ja keittiössä alkoi haista käry. Sammutin mikron ja nuuhkin, tuleeko haju siitä. Laitoin mikron takaisin päälle, ja hetkeä myöhemmin sen sisällä tuli kunnon savu. Puurosta oli unohtunut vesi, ja kuivat hiutaleet olivat aivan mustia.”
”Yritin laittaa ostoskärryjä takaisin paikoilleen, kunnes tajusin, miksi ne eivät sovi kärryjonoon. Vauva oli nimittäin turvakaukalossaan kärryn korissa.”
”Olen ollut 15-vuotias, kun äitini sai iltatähtösen. Eräs kerta siskoni ollessa jo lähemmäs vuoden ikäinen, pidin häntä sylissä sillä aikaa, kun äiti lämmitti maitopullon. Hän tuli antamaan pulloa, ja ihan vakavissaan minun suuhuni yritti sitä työntää. Hetki meni, että tajusi erehdyksen, kun minä samalla väistelin pulloa.”
Mikä määränpää olikaan?
”Kaarsin kiireessä työpaikan pihaan ennen aamuvuoroani ja keräsin siinä tavaroita. Olin jo poistumassa autosta mutta sattumalta vilkaisin taustapeiliin. Siellä pojat istuivat takapenkillä. Vanhempi veljeksistä katsoi minua erittäin hämmentyneenä. Lopulta myöhästyin vain vartin töistä.”
”Lapset olivat aloittaneet päiväkodissa. Välillä hain heidät suoraan töistä tullessani, välillä ehdin kotiin ottamaan työvuoron jälkeen pienet nokoset ennen päiväkodille suuntaamista. Eräs ilta heräsin kuudelta päivätorkuilta ja tajusin, että ei helkutti, päiväkoti on mennyt viideltä kiinni. Aloin äkkiä pukea kenkiä. Lapset kysyivät, että mihin olen matkalla. Huikkasin heille, että lähden hakemaan lapsia kiireesti päiväkodista, sillä se on jo mennyt kiinni. Lapset huomauttivat ihmeissään samalla, kun katselivat muumeja televisiosta, että ’sinähän hait meidät jo ennen nokosia’.”
”Olen vienyt koiran kanssa lapsen päiväkotiin ja unohtanut kauhukseni koiran päiväkodin pihaan. Ehdin tulla takaisin kotiin ja olin jo lähtemässä juna-asemalle, kunnes huomasin, että koiraa ei näy missään. Ei muuta kuin äkkiä takaisin päiväkodille. Siellä koiraparka seisoi hämmentyneenä edelleen hihna mattotelineessä kiinni.”
Lue myös: ”Unohdin lapseni sukunimen” – vanhempien väsyneet kommellukset X 7
Jaa oma kokemuksesi