Asuinympäristö vaikuttaa äidinmaidon koostumukseen – mahdollinen yhteys vauvan terveyteen

Asuminen vihreämmällä asuinalueella vaikuttaa äidinmaidon sokeriyhdisteiden koostumukseen ja sitä kautta mahdollisesti imeväisen terveyteen. Turun yliopiston tutkimus osoitti, että mitä luonnonmukaisempi asuinympäristö oli, sitä monimuotoisempi koostumus maidon oligosakkarideissa oli.

Tutkimuksessa selvitettiin vihreän asuinympäristön yhteyttä äidinmaidon oligosakkariden koostumukseen.

Oligosakkaridit ovat sokeriyhdisteitä, jotka ovat laktoosin ja rasvan jälkeen äidinmaidon kolmanneksi yleisin ainesosa.

Äidinmaidossa ne voivat suojata vauvoja sairauksia aiheuttavilta mikrobeilta sekä vähentää riskejä sairastua allergioihin ja erilaisiin sairauksiin. Oligosakkaridit ovat tiiviisti yhteydessä immuunijärjestelmään ja suolistomikrobistoon ja tätä kautta vauvan terveyteen.

Aikaisemmissa tutkimuksissa on havaittu, että geneettiset ja biologiset tekijät, sekä muun muassa äidin ylipaino voivat vaikuttaa maidon oligosakkaridikoostumukseen.

– Aikaisemmin ei ole tutkittu, miten vihreä asuinympäristö, jolla on havaittu hyödyllisiä vaikutuksia vastustuskykyyn ja eri sairausriskeihin, vaikuttaa maidon koostumukseen, kertoo dosentti Mirkka Lahdenperä Turun yliopiston biologian laitokselta.

Tiiviimpi yhteys luontoon voi vaikuttaa lapsen terveyteen äidinmaidon kautta

Tutkimus osoitti, että äidinmaidon oligosakkaridien monimuotoisuus lisääntyy ja useiden yksittäisten oligosakkaridien pitoisuudet muuttuvat vihreän elinympäristön lisääntyessä äitien asuinalueella.

– Tämä saattaa kertoa siitä, että lisääntynyt yhteys luontoon voi olla hyödyllistä imettäville äideille ja heidän lapsilleen äidinmaidon oligosakkaridien monimuotoisemman koostumuksen kautta. Tulokset antavat viitteitä siitä, että imetyksellä voi olla välittävä rooli asuinympäristön vihreyden ja varhaislapsuuden terveyden välillä, Lahdenperä pohtii.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa oli mukana noin 800 äitiä. Äidinmaitonäytteet kerättiin vauvojen ollessa noin kolmen kuukauden ikäisiä, minkä jälkeen oligosakkaridipitoisuudet analysoitiin.

Asuinalueen vihreys mitattiin kodin ympäristössä vihreysindeksin, kasvillisuuden monimuotoisuuden ja luonnonmukaisuuden perusteella.

Tulokset olivat riippumattomia tutkittavien lasten vanhempien koulutustasosta, taloudellisesta tilanteesta, siviilisäädystä ja terveydestä sekä asuinalueen sosioekonomisesta huono-osaisuudesta.

– Tulokset korostavat tarvetta ymmärtää niitä biologisia polkuja, jotka voivat johtaa terveyden ja sairauksien kehittymiseen fyysisen elinympäristön kautta jo lapsuudesta alkaen, Lahdenperä lisää.

Tutkimustulokset on julkaistu Scientific Reports -lehdessä.

Lue myös: Näin äidinmaito vaikuttaa lapsen kehitykseen: ”Kun pitää huolta terveellisistä elämäntavoista, se heijastuu myös äidinmaitoon”