Mitä vegaanilapsi todella syö? Tällainen on syntymästään saakka vegaanin 1-vuotiaan ruokaviikko

Vegaani ja ravitsemusterapeutti kertovat, mitä on hyvä tietää, jos valitsee lapselle vegaaniruokavalion.

Teksti
Mervi Juusola
Kuvat
Tiina Tohun kotialbumi
2 kommenttia

Tiina Tohu, 29, on vegaani. Sekä kokki, vegaanikondiittori, vegebloggaaja ja pian kaksivuotiaan pojan kotiäiti. Tiinan ja hänen vaimonsa perheessä kaikki muut ovat vegaaneja paitsi koirat.

Veganismi on elämäntapa, jossa vältetään kaikkien eläinkunnan tuotteiden kuluttamista. Vegaani eroaa vegetaristista eli kasvissyöjästä siinä, että vegaani pyrkii välttämään kaikkia eläinkunnan tuotteita, joita ovat esimerkiksi hunaja ja nahkakengät.

– Olen vegaani siksi, etten halua hyötykäyttää eläimiä. Ei ole myöskään maapallon kannalta kestävää, että ihmiset syövät näin paljon lihaa. Mitä enemmän ihmiset syövät kasvispainotteisesti, sen parempi tulevaisuuden kannalta.

Aluksi Tiina oli kasvissyöjä, koska ajatteli veganismin olevan vaativaa.

– Siskoni ryhtyi vegaaniksi ja lupasin hänelle kokeilla vegaaniravintoa kahden viikon ajan. Siitä on nyt kuusi vuotta aikaa.

Odotusaikana Tiinalle oli selvää, että hänen vauvastaan tulee vegaani.

– Lapseni voi tehdä tulevaisuudessa omat valintansa, haluaako hän jatkaa vegaanina, hän kertoo.

Kun Tiina kertoi neuvolassa valitsevansa vauvalleen vegaaniruokavalion, hänelle tarjottiin käyntiä ravitsemusterapeutin luona. Toisen kerran hän tapasi ravitsemusterapeutin, kun vauva siirtyi kiinteään ravintoon.

Tiina kehottaa hakemaan tietoa Vegaaniliiton sivuilta. Sieltä löytyy tietoa vegaanilasten vitamiinilisistä ja niiden annostuksesta.

Jos äidinmaidonkorviketta tarvitaan, sen saanti voi aiheuttaa pulmia. Suomessa ei voi saada vegaanista äidinmaidonkorviketta eikä alle yksivuotiaalle suositella kauramaitoa.

– Apteekista voi saada jotain soijavalmistetta pienelle vauvalle, mutta se ei ole vegaanista. Joskus täytyy mennä sillä, mitä on tarjolla.

Aterioita ei aina tarvitse valmistaa itse. Myös vegaanisia lasten valmisruokia löytyy jonkin verran kauppojen hyllyistä.

– Meidän perheen lemppareita ovat vitaminisoidut kasvimaitotuotteet, Green Planet Astronauts -välipalat sekä lasten kuskus-kasvisateria.

Viime vuosina asenteet kasvissyöntiä ja veganismia kohtaan ovat muuttuneet. Tiina ei ole kohdannut kritiikkiä perheensä vegaanista elämäntapaa kohtaan.

– Enemmänkin ihmiset haluavat tietää lisää vegaaniruoasta.

Vegaani Tiina Tohu pitää leivontablogia ja optimoi perheen ateriat: lounas on aina edellisillan ruuasta.

Vegaani Tiina Tohu pitää leivontablogia ja optimoi perheen ateriat: lounas on aina edellisillan ruuasta.

Vegaani leipoo – ei kaikkea makeaa omaan suuhun

Kun Tiina opiskeli 14 vuotta sitten kokiksi, opintoihin ei sisältynyt juuri lainkaan vegaaniruokien valmistusta. Opetus painottui ranskalaiseen keittiöön ja klassiseen ruokaan.

– Vegaanipolkuni alussa minua ei häirinnyt se, että valmistin työssäni liharuokia. Mutta ajan myötä se alkoi häiritä. Ennen kotiäidiksi jäämistä keskityin valmistamaan ravintolan vegeannokset ja vegebrunssin. Työnantajalle se sopi hyvin, koska vegaaniruolle on kysyntää.

Tiina on suorittanut kondiittorin opinnot vegaanisesti. Ehtona oli, että hän muuttaa itse reseptit vegaanisiksi ja tekee listat, mitä aineita tarvitsee.

Nykyisin hän valmistaa jonkin verran vegaanileivonnaisia tilaustyönä ja pitää vegaanileivontablogia. Neljä vuotta sitten perustettu blogi sai alkunsa, kun tuttavat kyselivät Tiinalta reseptejä ja neuvoja. Blogissa kaikki tieto on tallessa kätevästi yhdessä paikassa.

– Ennen vegeleivonnaisissa saattoi vähän hassu maku. Nyt vegaanisia uutuustuotteita tulee hyvää vauhtia, gluteenittomat jauhot ovat parempia ja myös vegaanista kermaa, tuorejuustoa sekä mascarponea löytyy.

Tiina leipoo lapsensa kanssa paljon sokerittomia arkileivonnaisia.

– Meillä on sellainen periaate, että kaikkia leivonnaisia ei laiteta omaan suuhun, vaan osa viedään naapureille ja sukulaisille.

Sokerittomien vegaanileivonnaisten makeuttamiseen sopii esimerkiksi banaania, joka toimii myös kananmunan korvaajana.

– Usein käytän makeuttamiseen myös taatelia tai taatelijauhetta, omenaa, marjoja ja bataattia, Tiina kertoo.

Tiina toivoo, että hän voisi olla kotona siihen saakka, kunnes lapsi aloittaa eskarin. Vegaanilapsen päivähoidosta hänellä ei ole kokemusta.

– Olen kuullut, että päivähoidon vegaaniruoka riippuu paikkakunnasta ja päiväkodistakin. Helsingissä vegaaniruokaa on yleensä hyvin tarjolla, hän kertoo.

– Siskoni on joutunut Oulussa valitsemaan lapsensa päiväkodin sen mukaan, mistä saa vegaaniruokaa. Olen myös kuullut, että jossain pitää esittää lääkärintodistus, jotta lapsi saa vegaaniruokaa. Se ei tunnu oikeudenmukaiselta.

Ravitsemusterapeutti: Näin kootaan lapsen vegaaniateria

– Jos vauvan ruokavalio on monipuolisesti koostettu, vegaaninen ravinto riittää periaatteessa myös lapselle, kertoo laillistettu ravitsemusterapeutti Aino Niemi.

Niemen mukaan vegaaniruokavalion pitkäaikaisvaikutuksia lapsilla ei ole kovin paljon tutkittu.

– Esimerkiksi proteiiniravitsemus, riittävä D-vitamiinitaso ja luuntiheys voivat muodostua ongelmaksi, jos vegaaniruokavalio on puutteellinen, hän sanoo.

– Vegaaniruokavaliolla voi olla edullinen vaikutus muun muassa kolesterolitasoihin, koska kasvirasvassa, lukuun ottamatta kookos- ja palmuöljyä, on enemmän tyydyttymätöntä ja vähemmän tyydyttynyttä rasvaa kuin eläinrasvassa.

Riittävä proteiininsaanti on niin lasten kuin aikuistenkin vegaaniravinnon haastava kysymys. Aikuinen tarvitsee proteiinia päivittäin noin 1.1–1.3 g/painokilo ja pienten lasten tarve riippuu iästä.

– Hyviä kasvisproteiinin lähteitä ovat muun muassa soija, palkokasvit, quorn, kvinoa, ja teolliset proteiinivalmisteet, kuten Nyhtökaura ja Härkis – mutta ne eivät  välttämättä aina maistu lapsille.

Riittävä proteiininsaanti on tärkeää muun muassa lihaksiston ja luuston kehittymisen kannalta.

– Vegaaniruokavaliostakin on periaatteessa melko helppoa saada tarpeeksi proteiinia. Kasviproteiinilähteiden aminohappokoostumus on yksipuolisempi kuin eläinproteiinin, joten välttämättömien aminohappojen saamiseksi proteiininlähteitä tulee käyttää monipuolisesti, Niemi kertoo.

Pääateriat kannattaa koostaa siten, että lautasella kolmannes on proteiininlähteitä, kuten palkokasveja, kolmannes on perunaa, pastaa tai riisiä ja kolmannes muita kasviksia.

– Lisäksi ruokajuomana on hyvä olla soija- tai kaurajuoma. Näistä soijajuomassa on enemmän proteiinia.

Kasvisperäisistä tuotteista ei saa D-vitamiinin aktiivista muotoa D3-vitamiinia, B12 -vitamiinia eikä jodia.

– Nämä vegaanin pitäisi aina ottaa lisäravintovalmisteina purkista.

Vanhempien kannattaa käydä juttelemassa ravitsemusterapeutin kanssa lapsen vegaaniruokavaliosta. Imeväisikäiselle vegaaniruokavalion aloitukseen on erilliset ohjeet, jotka voi saada ravitsemusterapeutilta tai neuvolasta.

Kommentit (2)

Pikkulasten vegaanius on aika kinkkinen juttu, koska vanhemmilta se vaatii tietoa ja taitoa turvatakseen samat ravintoaineet, joita sekaruokaa syövät lapset saa DHA:sta ja EPA:sta alkaen. Itse epävarmana en uskaltaisi kokeilla, vaan pelaisin varman päälle sallimalla sekaruuan syönnin kodin ulkopuolella. Minulla itselläni ei ole mitään kasvisruokaa vastaan, ja täälläkin syödään lakto-ovosti. Vegaanipäivinä käytetään vaikkapa kookoskermaa herkkusienikeitossa tai syödään mausteista linssikeittoa.

Kaikkein eniten minua askarruttaa se, että miten ruuansulatus sopeutuu teininä/aikuisena sekaruuan syöntiin, jos haluaa tehdä toisenlaisen päätöksen kuin vanhempansa. Se on tietysti yksilöllistäkin: toisilla ruuansulatus sopeutuu heti, joillakin tämä tapahtuu pitkien tuskien kautta, jos edes silloinkaan. Sekasyönnistä kasvis- tai vegaaniruokavalioon on aina mahdollista siirtyä milloin vain. Veganismista sekasyöntiin on vaikeaa tai mahdotonta siirtyä, jolloin eläinperäinen ruoka voi aiheuttaa samanlaisen reaktion kuin viljat keliaakikolle. Ihan jo tämä tekee lapsen veganismista arvelluttavaa, enkä halua tehdä sellaista päätöstä lapsen puolesta, joka vaikuttaa häneen myöhemmin koko loppuelämän.

B12-vitamiinista kohkatessa monilta unohtuu, että vegaanisessa ruuassa on paljon muutakin huomioon otettavia seikkoja: kollageeni, Q10 ja DHA/EPA esimerkkinä. On olemassa riski, että vegaanina (ja toki on sekasyöjillä sama ongelma) saa liikaa Omega 6:ia, jotka lisää tulehdusta kehossa. Näitä ihminen saa liikaa ruokavalioon katsomatta margariineista, valmisleivonnaisista ja -kekseistä, soija-, rypsi-, rapsi- ja auringonkukanöljyistä. Suhde Omega 3:en ja Omega 6:en välillä tulisi olla 1:1.

Brittiläinen yliopisto teki aikoinaan tutkimuksen sekasyönnin ja kasvissyönnin vaikutuksista mielenterveyteen. Kasvissyöjillä havaittiin suurempaa masennusriskiä, ei pelkän ankean ideologian (olen joidenkin vegaanien kohdalla törmännyt tähän ilmiöön) takia vaan syyllinen masennusoireisiin on pitkien Omega 3:sten puute. Pieninä määrinä ihmisen keho pystyy muuntamaan EPA:a, mutta DHA on purkista otettava.

Vegaani ei voi ostaa tapettuja eläimiä koiralleen, eli eivät ole vegaaneja vaan noudattavat vegaanista ruokavaliota. Maailman vanhin koira on vegaani.

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kaupallinen yhteistyö

Kokeile Kaksplussan laskureita

X