Syyskuun Söpöliinit 2012

Jee, kiitos Pegasos. Tälläistä minä jo hieman odottelinkin tänne tulevaksi.
Meillä nyt ensimmäiset pari viikkoa elämää takana tän typykän kanssa ja jotenkin sitä kaipailee jo hieman juttuseuraa, kun ei lapsettomia kavereita jaksa pelkästään vauvajutuilla kuormittaa Mutta täältähän sitä vertaistukea toivottavasti löytyy!

Wasabi ja typy 15vrk

Kiitokset Pegasokselle! Täälläkin ollaan tyytyväisiä, että jollakin kokoonpanolla vielä jatketaan.
Mulla oli eilen paha päivä, kun ensin Mini nukkui huonosti yön ja sitten esikoinen ei nukkunut päikkäreitä. Oli vähän kaoottinen koti ja vaimo miehellä, kun tuli töistä kotiin... Tänään olen päättänyt, että kaikki menee paremmin, ja ainakin toistaiseksi täällä onkin suorastaan mukavaa. Minille opetetaan tutinkäyttö, joskos se vaikka rauhoittaisi öitäkin. Ja esikoiselle tulee täti kohta leikkiseuraksi, saa siitä vielä ylimääräistä huomiota.
Hyvää viikonloppua kaikille!

Meillä meidän kaveri on keksinyt huutamisen ja itkemisen ilon.
Paljonko teidän pari-kolmeviikkoiset nukkuu? Me ollan meinaan ihmeissään täällä kun meillä ollaan hereillä 8-9h helposti päivässä jo nyt, valitettavasti puolet siitä ajasta menee kiljuen ja huutaen. Kaikkemme ollaan tehty, mitään ei pitäisi pienellä olla vialla, maito riittää (paino nousee hyvin), vaipat vaihdetaan, seurustellaan, sylitellään ja laulellaan. Neuvolatäti veikkas mahaongelmia, joten täällä on nyt karsittu kaikki maitotuotteet (paitsi laktoosittomat), kofeiinit, hiilihapolliset juomat, ruisleipä, mausteiset ruuat jne. josko siitä jotain apua olis. Aika kurja fiilis vaan itsellä kun välillä aamut menee siihen, että kaveri huutaa on/off 3h putkeen ennenkuin nukahtaa. Kävelemällä ympäri taloa heiluttaen saan neidin pysymään tyynenä kohtuullisen hyvin.. Varmaan kohta näkyy lattiassa sellainen ura siinä missä me ollaan tallattu menemään tunti toisensa perään

Santra84, miten teillä tutinkäyttöä opetellaan? Meilläkin lähinnä tuon itkuisuuden rauhoittamiseksi ja nukuttamiskäyttöön haluttais tuttia alkaa käyttää, mutta tän viikon aikana ei oo ainakaan oikeen onnistuttu. Neiti aika napakasti sylkee sen pois, välillä saan huijattua hetkeksi sen tutin suuhun, mutta heti kun tajuaa mitä imeskelee niin tutti kyl sylkästään samantien pois. Huonompi homma vaan, että nyt korvikkeena toimii oma nyrkki - mielummin annan sitten aina vaikka tissin suuhun sitten ettei opi sitä peukaloa imemään.

Meillä ollaan hereillä ehkä kolme-neljä tuntia päivän aikana. Kerran tai pari yli tunnin, muuten lyhyempiä pätkiä. Mahavaivat on vissiin tavallisin itkun syy, meillä ainakin ilmakuplista tulee iso parku ja neuvolantätikin sanoi, että on paljon ilmaa mahassa. Cuplaton voisi auttaa, mutta en ole vielä kokeillut. Purkki on kyllä jo haettu apteekista, mutta sitä pitäisi sitten muistaa antaa joka syötöllä ja vaikutuksen näkee kolmen päivän päästä.
Mulla on se käsitys, että tän ikäinen ei vielä voi olla laktoosi-intolerantikko, eli jos maito ei sovi, niin se pitäisi jättää kokonaan pois.
Tuttia ollaan käytetty sillä tavalla, että olen pitänyt kättä vähän tiellä, ettei vauva saa sitä heti sylkäistyä pois. Jotenkin tuntui ihan hassulta lähteä tätäkin opettamaan, kun kaksi kuukautta sitten on opetettu esikoista päinvastoin, siltä meni tutit yksi ilta rikki. Tuntuu ihan tyhmältä koukuttaa pikkuvauva tuttiin, mutta toisaalta tiedän, että se sitten helpottaa elämää myöhemmin - ja aiheuttaa parin viikon parun kahden vuoden päästä. Mutta jos ei opeta, niin niitä parkuja tulee paljon enemmän.
Joku on sanonut joskus, että nyrkin syönti on eri asia kuin peukalon. Nyt vauva tutustuu suullaan kaikkeen ja jopa omaan käteensä, eikä se välttämättä ole paha, kunhan vaan ei muutu peukalonsyönniksi. Ota siitä sitten selvä, että pitääkö paikkansa vai ei... Vanhemmalla lapsella me ei estetty nyrkinsyöntiä ja selkeästi se meinasi muuttua peukuksi muutaman kuukauden päästä, mutta sitä sitten silloin rajoitettiin, eikä mitään ongelmaa tullut.
Tsemppiä, Wasabi, pienen parkulin kanssa! Mä odotan jännityksellä, mihin suuntaan meillä mennään, yöt ovat olleet viimeyötä lukuunottamatta huononemaan päin. Nyt jo vähän pelkään ensi yötä, vaikka kaikki on vielä oikein rauhaisasti. Kahden tunnin välein imetän, jos vauva herää. Jos herää sitä useammin, niin yritän rauhoittaa jotenkin muuten, kun ei sillä voi olla niin usein nälkä, tai voi, mutta silloin saa ruveta syömään päivällä enemmän (päivällä ruokailuväli saattaa olla neljä tuntia). Usein kuuluukin paukku tms ja vauva rauhoittuu. En halua opettaa, että tissi on ratkaisu kaikkiin maailman murheisiin. Mut nyt sinne nukkumaan...

Heippa kaikille!
Minäkin sain nyytin syliin 24.9. Painoa neidillä 3520g ja 48cm. Aivan ihanan suloinen rakkauspakkaus <3 Nopeasti synnytyksestä: Supistukset alkoi 24.9 klo 17. Klo 20.30 oltiin sairaalassa, kivunlievityksenä sain ilokaasua..homma eteni vauhdilla ja 22:56 syntyi tyttö! Lapsivettähän mulla oli lirahdellut jo edellisenä päivänä. Sairaalassa otettiin sit se lapsivesitesti joka oli positiivinen. Sain sit antibiootit suoneen. Synnytyksen kokonaiskesto oli 6h, siitä ponnistus 6min ja jälkeiset 4min. Kipu oli aivan jäätävää ja toivoinkin kunnon kivunlievitystä, mutta mitään en kerinnyt saamaan..mieli ei ihan kerinnyt synnytykseen mukaan ja jälkeen päin asia paljon mietitytti, mutta nyt on jo ihan hyvä fiilis synnytyksestä ja aika alkaa kultaamaan muistot.

Pari päivää sitten päästiin kotiin ja opetellaan taas vauva-arkea. Oikein kiltti vauva onkin tähän asti ollut. Iltaisin tankkaa tissiä ja ei meinaa rauhottua nukkumaan kun vasta puolen yön aikaan. Kiva kun esikoinen sitten herää jo 7-8 aikaan niin yöunet on vähän mitä on...ja kun on vielä univelkaa synnytyksestäkin.
Tissit on hemmetin kipeet kun maito noussut ja nännit haavoilla kun tyttö imee niin kovasti..tutia ei täälläkään hirveen ahnaasti syödä...sylkee sen aika nopeesti pois.

Eilen illalla taas tyttö tankkaili tissiä, mutta sitten sai jo hepuleita rinnalla..ei vaan malttanut imeä. Ja kun nännit on niin arat niin annoin sitten vielä pullosta 20ml. No tyttö simahti ja nukkui 7h putkeen! Nyt onkin vähän virkeämpi olo kun sai itsekkin nukuttua...

Esikoinen (3v) välillä koettelee hermoja. Mielellään hoitaa vauvaa ja pitää sylissä mutta sitten kaikesta muusta pitää olla koko ajan vääntämäss. Mutta ihan ymmärrettävää toki..onahn tämä iso muutos kaikille.

Ite kyllä osaa nyt ottaa paljon rennommin vauvan hoidon eikä hermostu turhista. Tuntuu niin luontevalta Mutta kunhan vauva kasvaa ja alkaa masuvaivat ym niin saas nähdä miten arki sujuu. Mies on nyt onneksi isyyslomalla niin helpottaa vähän

Eilen ulkoiltiin ekaa kertaa. n.20min käytiin kävelemässä Pikkuhiljaa täytyy lisäillä ulkoilua ja rueta sitten nukuttamaan vauvaa ulkona.

täällä vauva nukkuu päivällä suurimman osan ajastaan. Herää syömään ja usein nukahtaa jo tissille..mutta meillä ollaan vasta 5vrk niin eipä ne muuta tässä vaiheessa teekkään

Joo tulipa sepostus.. Nyt kotihommiin!

Moikka

Tuunpas minäkin merkkaamaan itseni mukaan tähän ketjuun

Meillä pitää todella kiirettä vauvan ja ton 1.5v taaperon kanssa. Päivät ja viikot vierii ihan tajutonta vauhtia. Vauva on huomenna jo kuukauden! Ristiäispäiväkin sovittuna ja kutsutkin lähettämistä vaille valmiina. 21.10 meidän tyttö saa nimen

Päivät meillä koostuu aamupäivän ulkoilusta, leikkimisestä, kotitöistä ja ruoan laitosta.
Ulkoiltu tosiaan ollaan jo heti, taaperon kanssa pakko päästä pihalle, niin ei oo ollu vaihtoehtoja. Onneks on syksy, eikä liian kylmä eikä kuuma, niin pääsi heti ulos =)

Wasabi: Jonkun sortin itkusuus kuuluu näillä vauvoilla ihan asiaan. Meillä toi keskimmäinen oli tosi itkunen, vaikka ns. kaikki tarpeet oli tyydytetty. Oli vaan tosi haastava vauva, ja oikeestaan hänen kanssa helpottanu vasta täs nyt viime kuukausina, joskin vieläkin on hyvin temperamenttinen. Hän on aina myös ollut tosi vähäuninen. Tosin jostain muistan lukeneeni/ kuulleeni et nää pienet vauvat nukkuis noin 16h päiväs, eli toi 8-9h hereillä on ihan normaalia. Kyllä meilläkin sen verran varmaan suurinpiirtein tulee. Rippuu ihan päivästä. Ke ja to oli koko päivät hereillä. Ihan oikeesti koko päivät.. Nukkus aamupäivän ulkoilut vaunuissa noin 1.5h-2h molempina päivinä. Muuten oli hereillä ihan muutaman minuutin torkkuja lukuunottamatta, jotka otti sylissä. Ke illal nukahti sentään kasin pintaan yöunille, mut to meni sekin yli kymmeneen. Olin ihan epätoivon partaalla, kun ei kertakaikkiaan mitään saanu tehtyy, kun eihän nää viel viihdy muual ku sylis. Onneks ton keskimmäisen kans kuitenkin kehittyny melko näppäräks ykskätiseks

Meilläkin tutti vauvalla käytössä. Keskimmäinen ei huolinu misään vaiheessa. Esikoinen rupes käyttään noin puolvuotiaana ja joulupukille annettiin ne kun hän oli 2v.3kk eikä niiden perään itketty yhtään! Et joskus vierotus saattaa mennä helpostikin Meillä tää vauva oppi jo sairaalassa tutille ja oltiin siitä kyl tyytyväisiä! Koska Todella monta kertaa keskimmäisen kans sitä kaivannu...

Noh nyt mies ja keskimmäinen palautus jääkiekkopelistä, joten enemmän taas joku toinen kerta

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

kaarja ja tyttö päivän vajaa 1kk

Mukana oon minäkin vaikkakin tällä hetkellä tää koneella olo on todella vähäistä. Päivät vaan menee ja saattaa olla päiviä jolloin en edes avaa konetta. Mutta yritän käydä lukemassa ja joskus kirjottelemassakin jotain. Kunhan tässä nyt päästään kunnolla johonkin rytmiin ni eiköhän sitä sitte ehdi vähän paremmin.

Vauva kutsuu, täytyy mennä!

Aksuliina ja poika 16 vrk

Täälläkin on nyt "kirjauduttu" tähän ketjuun!

Eli poikanen syntyi 28.9. klo 10.26. 4355g/54cm/38cm hattu.

Wasabi, meillä edellinen oli myös kovin itkupainotteinen lapsi (ja on kyllä aikamoinen narisija vielä 9-vuotiaanakin...). Vuorokaudet läpeensä kanneltiin, ja meilläkin tuo ura tuntui muodostuvan lattiaan. Huutelu alkoi parin viikon iässä ja kesti 3 kk. Silloin aika tuntui tosi pitkältä, ja olo avuttomalta, vaikka kaikki kokeiltiin olon helpottamiseksi (ruokavalio, Cuplaton, suolisto kuvattiin...). Jälkeenpäin aika ei tunnu enää niin pitkältä, mutta tuolloin se todella oli sitä. Voimia! Mitään viisaita neuvoja ei ole antaa, koska meilläkään ei auttanut kuin aika. Vyöhyketerapiasta olen kuullut olevan hyötyä, mutta sitä ei tajuttu itse kokeilla.

Meillä ongelmana on imetys. Sairaalassa aloitettiin lisäruoka, ja nyt tilanne on se, että oma maito nousee, mutta ulos tulee työllä ja tuskalla semmoinen 5ml syötöllä (pumppasin ja mittasin...) - poikanen saa sitten hirveitä "raivareita" tissillä, kun ilmeisesti ei heru, vaikka imuote on tosi hyvä ja imu voimakas. Nyt sitten pähkäillään pitääkö lisämaidon määrää lisätä reilusti, 30ml on mennyt / syöttö tällä hetkellä, koska ruoan määrähän on tosi pieni, olettaen että tarve on 180ml/painokilo/vrk, niinkuin jostain luin. Neuvolasta ei taaskaan ole apua, neuvoivat imettämään ja antamaan pari kertaa vuorokaudessa lisämaitoa - neuvo tosin tuli ennenkuin olin mitannut tämän oman maidon määrän... Tosi unelias on vauva ollut nyt tänään, etenkin näin iltaa kohden. Eilen oli vielä hereillä pidempiä aikoja. Keltaisuuttakin on, mutta kotiuttanut osasto ei ollut kiinnostunut sen määrää mittaamaan. Oiskohan tuo nyt ollut niin iso ponnistus heiltä, taitaisi siihen ihan 5 minuuttia kirjallisine töineen mennä? Ensin sanovat että ota herkästi yhteyttä... Tietysti tuo ruoan vähyys voi sitä keltaisuutta selittää. Nyt tehotankataan "ominlupinemme" ainakin tämä yö reilulla lisämaidolla, ja aamulla sitten katsotaan minkälainen tilanne on. Pumppaan oman maidon, niin syntyy selvä käsitys paljonko sitä menee.

Kovin oli muutenkin vaihteleva hoidon taso tuolla Jorvin synnyttäneiden vuodeosastolla 7. Muutama tosi hyvä hoitaja oli, ja muutama ihan ala-arvoinen; unohtui useamman kerran vauvan verensokereitten mittaaminen, lääkkeiden tuominen ym. sovittujen asioiden hoitaminen. Eri hoitajilta tuli eri ohjeita syöntiväleistä ja lisämaidon määrä ja merkki vaihteli hoitajittain. Olin valvonut synnytystä edeltäneen ja sitä edeltäneen yön, sairaalassa sain nukutuksi jonkinlaista horrosta lukuunottamatta kolme tuntia. Hiukan siis väsytti ja väsyttää. Viimeisenä iltana ilmaisin tilanteen, ja pyysin hoitajaa pitämään yhden syötön vauvaa luonaan. Viesti ei kuitenkaan mennyt yökölle asti perille, enkä sitten kehdannut häneltä enää sitä pyytää, kun tuli olo, että pyyntö oli jotenkin turha tai kohtuuton, kun sitä ei oltu välitetty. Nyt sitten alan olla siinä tilassa, että itkettäisi vaan... Pitää nyt toivoa, että ensi yönä pystyisi nukkumaan - tosin kun tuo vauva ei herää syömään, niin lienee turha toivo - itse on kelloa kytättävä, ettei tuo ruokatilanne enää tästä huonone. Kuinkahan paljon tästäkin huolesta on turhaa, jos olisi vaan vähemmän väsyneet aivot (ja vähemmän hysteerinen puoliso).

Jos synnytys hoitui tosi hienosti, niin vuodeosaston toiminnasta ei tosiaankaan voi samaa sanoa. Olin niin väsynyt, etten jaksanut edes palautelomaketta täyttää (tai vastata tekstiviesteihin tai mitään muutakaan...).

Mutta vauva on ihana ja mukava ja söpö. Eikä enää haittaa edes "väärä sukupuoli" .

Ai niin, tutista: Me otettiin eilen tutti käyttöön. Kovasti tuntuu ilmaa menevän sen mukana, mutta ilman nielemisen suhteen kyse voi olla nälästäkin, johon poikanen sitä imee.

kumiankka: minulle on joskus neuvolasta sanottu että jotkut ei saa pumppaamalla ulos paljoakaan maitoa kun vauva taas saa imettyä kyllä, minä en ole esim saaanut pumpattua ollenkaan tai juuriki jotain 5ml maitoa koskaan aikasempien kohalla ja meillä on kyllä oltu oikeen tissitakiaisia mutta kauheen hyvin ne on kasvanu (kumpikaan ei ole oppinu pulloa eikä tuttia syömään) joten täytyy niiden maitoa tissistä saada, mutta sinähän oot ite paras sanomaan, kyllä sitä ite tietää suuntaa tuleeko vauva kylläseksi.

täälä on yks zombie kohta kans, neljä yötä oltu kotona ja joka yö olisin saanu nukuttua kohtuullisesti mutta mulla on ihan kauhia yskä ja kun saan vauvan nukahtaan niin alkaa yskiminen heti kun meen maate ja se ei lopu, viimein vauva herää joko syömään tai minun yskimiseen ja kaikki alkaa alusta, välillä nukahan hetkeksi... päivällä ei voi nukkua päikkäreitä kun en uskalla nukahtaa kun on nuo 3 ja 5 vuotias tuosa pyörimässä. Mies on nyt tämän viikon isyyslomalla mutta ei se oo ehtiny/ehdi oleen kotona muutako nukkuun. Itku on aika herkässä jo. nytki vauva nukkuu mutta niin nukkuu vielä mieski niin kappas oon minä täälä hereillä kun en pysty nukahtaan jos nuo lapset touhuaa täälä päineen.

Väsynyt Etna ja vauva 7vrk

Ihan pikaseen kans kumiankalle, et samoin kun Etna, mulla kans ei heruta pumpulle. Tää on kuitenkin kolmas lapsi jo täysimetyksellä ja kaikki kasvaneet hyvin. Eli vauva voi tosiaan saada kyllä hyvinkin maitoa vaikka ei pumpulla tuliskaan! Kannattaa myös kokeilla niin et vauva toisella rinnalla ja samalla pumppaa toisesta rinnasta, niin mä oon saanu isompia määriä pumpattua. Mutta tosiaan itse varmasti tiedät parhaiten ja näet vauvasta, miltä vaikuttaa

Samaa kuin kaarja ja Etna tuumas, että pumppaamalla ei välttämättä näe oikeaa määrää mitä sieltä tulee. ite muuten pumppasin eilen kokeeksi pulloon ja sain hikisesti sen 20ml. Tyttö oli kyllä aika vasta syöny..Mutta vauvan tyytväisyyshän se on paras mittari

Täällä on yöt mennyt suht hyvin, parilla syötöllä on pärjätty. Päivisin tyttö alkaa olla enempi hereillä. Yleensä aamusta/aamupäivällä nukkuu paljon ja sit illasta alkaa tankkaus. Yleensä menee melkein puolille öin ennen kuin päästään nukkumaan ja aamusta sitten nukkuu piitkään ..No onneksi esikoinen pitää huolen, että ei liian pitkään nukuta

Tänään tulee terkkari kotikäynnille..saas nähdä miten on vauva kasvanut!
Varasin myös ristiäispäivän joka on 11.11. Niihin tarjoiluja pitää rueta pikkuhiljaa miettimään..onneksi sinne on vielä aikaa...ei oikeesti kiinnostais edes mitään järjestää mutta jospa sitä mahdollisimman vähällä selviäis. Ei kutsuta kun "pakolliset" vieraat.

Jaahas, pitää lähtee tiskailemaan ja odottelee sitä terkkaria..pitäis tossa puolen tunnin sisään tulla..

Biba ja tyttö 7vrk :heart:

Heipä hei arvon naiset! =)

Jospa minäkin saisin aikaiseksi täällä vauva-arkea kanssanne jakaa! Meidän kuopus syntyi siis kiireellisellä sektiolla 10.9 (rv 41+2), mitoin 54cm ja 4,5kg!

Ensimmäiset kaksi viikkoa olivat ihanan helppoja, vaikka alkuun sairaalassa itse en nukkunutkaan ja vauvan painokin ehti 10% laskea ennen kuin maito minulla nousi!

Kotiuduttua vaavi nukkui jopa 5 tunnin pätkiä öisinkin! Tismalleen 14 vrk ikäisenä alkoivat ilmeisesti ilmavaivat kiusaamaan. Nyt olen antanut cuplatonia päivisin melkein joka syötöllä ja ehkä (ainakin haluan näin kuvitella) tilanne on hieman helpottanut nyt kun 4 vrk cuplatonia käytetty. Lisäksi eilen ostettiin tuollainen Gracon Lovin Hug -vauvakeinu ja mukavasti on nyt saanut poitsun siinä yöllä uneen nukutettua. Melkoinen yökukkuja poika on, usein on koko aamuyön hereillä. Omat unet jää vähiin, koska kun vauva lopulta aamuntunteina nukahtaa, 2-vuotias esikoinen jo herää :kieh: Illalla, kun vauva nukkuu ja mies puuhastelee esikoisen kanssa, käyn itse niin ylikieroksilla, etten saa unenpäästä kiinni...

Meillä vauvan masuvaivoihin ja levottomuuteen taitaa yhtenä syynä olla tämä ylihullu maidontuotantoni. Maitoa tulee suihkuamalla ensi alkuun, mutta myös välillä kesken imetyssession (eli vauva jo esim. 15 minuuttia imenyt ja sitten yhtäkkiä suihkuaa maitoa taas ylitarpeiden)... Nyt olen kerran tai kaksi kertaa päivässä ennen syöttöä pumpannut n. 200ml/rinta maitoa pois ja poitsu selvästi rauhallisempi rinnalla ja tyytyväisempi kertakaikkiaan kun ei tarvitse koko ajan kakoa suihkuavaa maitoa. Tuo maito tosiaan "suihkuaa", lensi jopa puolen metrin päähän lattialle norona, kun vauva irroitti otteensa :O Lisäksi olen "joutunut" ainakin kolme syöttöä peräkkäin syöttämään samasta rinnasta, niin saa vähän maltillisemmin maitonsa... Sitten pitääkin sitä toista taas tyhjentää ennen kuin siitä "uskaltaa" antaa.

Ihanaa on kun tämä vauva ymmärtää tuon tutinkin päälle jotain! Esikoinen ei millään tajunnut tuttia tai tuttipullosta juomista, eikä näin ollen näitä hänellä koskaan käytettykään. Myös pullosta näyttäisi tämä kuopus osaavan maitonsa nauttia, vaikka vasta kertaalleen tätä kotona kokeiltu!

Ristiäiset pidetään kirkolla ja kahvittelut srk-talolla. Päivä on varattu, vieraille pitäisi ilmoitella ja herkut suunnitella...

Mitäs muuta oli mielessä. Täytyy kai palailla paremmalla ajalla...

Bastet ja poitsu 3vk 2päivää ja isoveli 2v 4kk

Ja vielä piti kirjoittaa tuosta väsymyksestä ja vauvan rytmistä; meillä kanssa vauva oli tässä viikonvaihteessa jopa 6 tuntia yhtäkyytiä hereillä ja tottakai sen keskellä yötä. Heh, tuon yön jälkeen pakotin miehen ostamaan tuon keinuvan sitterin Tuntuu, että vauvalla kaikki hyvin, masu täynnä, ei ilmavaivoja, vaan ikään kun saisi välillä päähänsä, että nyt "seurustellaan ja ihmetellään maailmanmenoa". Välillä päivälläkin jopa 4 tuntia hereillä, sitten taas päiviä ja öitä kun nukkuu suurimman osan ajasta. Eli kauhean vaihtelevaa on. Itse kuulun kanssa näihin zombie-äiteihin ja ihan pelottaa sellaiset päivät kun on neuvolakäyntejä ym. menoja... Ensinnäkin ajatus ei kulje ja asiat unohtuvat. Lisäksi kiukustun esikoiselle ja miehelle herkästi :/ Plaah, toivottavasti tämä tasaantuu pian!!

Bastet

Bastet, mekin käytiin tälle parkuliinille tuo Gracon loving hug ostamassa sen melkein viikon huutamisen jälkeen ja siinä on yritetty kaveria keinutella aika huonosti vielä malttaa siinä istua, mutta eilen illalla/yöllä pitkän tovin ja kerrankin sen kyydissä rauhoittui ja saatiin neiti nukkumaan kohtuullisen vähällä vaivalla.

Muutenkin täällä on hieman alkanut arki parantumaan. Ilmavaivoiksi mekin tuo huuto tulkittiin. Maitoa tulee minulta paljon, joten varmaan sekin osakseen, mutta tuntuu, että Disflatyl, oma ruokavaliomuutos (ei maitotuotteita, kofeiinia, ruisleipää, hiilihapollista juotavaa jne) sekä aktiivinen jalkojen "pumppaaminen" mahaa vasten ovat toimineet eikä meillä onneksi enää ole ollut niin pahoja 3,5h yhtäjaksoisia huutokiljunta-sessioita, vaan valveillaolot ovat lyhentyneet yleensä parin tunnin mittaisiksi pätkiksi, josta jo ainakin puolet ajasta ollaan hyväntuulisia ja rauhallisia Paljon nautinnollisemmaksi tullut arki jo!

Tänään oli neuvola, typykkä kasvaa pituutta kovalla vauhdilla.. mennään komeasti keskikäyrän yläpuolella eli hyvä niin. Kuulun myös osin näihin zombie-äiteihin.. ei oikeen oo hinkuu mennä ihmisten ilmoille eikä jaksa suunnitella mitään suurta ohjelmaa. Kotona nyhjääminen, nukkuminen ja omien aivojen satunnainen lepuuttaminen ja virkistysyritykset riittävät. Tänäänkin neuvolaa jännitin kovasti, kun meillä ollut haasteita noiden vaunujen kanssa. Ei typy viihdy niissä. No tänään kuitenkin sitkeästi koko matkan kotiin niissä kuljettiin. Ei huutanut kuin kolmanneksen matkasta, mutta nukahtaa hän ei niihin vaunuihin osaa...

Huomenta

Täs vauva sylissä, ni ihan vaan tulin sellasta, et saisko tähän ketjun alkuun sellasen mukana olevien nimimerkit (ikä? paikkakunta?), vauvojen syntymäajat ja sukupuoli -jutun? Tai must ois kiva ja sielt vois sit aina "tarkistaa" =)

kaarja ja vauva 1kk 5pv

Kumiankka,toivottavasti syömisasiat ovat kondiksessa. Tuossa vauvan keltaisuudessahan on todella tärkeää, että vauva syö säännöllisesti koska ylimääräinen bilirubiini poistuu kakan mukana. Meillä mennään ihan pulloruokinnalla. Kuten aiemmillakin, maidon tulo lakkasi n. kk kuluttua synnytyksestä. Ei auta pumppaamiset ym. enkä ole asiasta mitään stressiä ottanutkaan. Terveitä ja normaaleja muksuja on kaikki .
Tutti on meilläkin iso apu nukahtamisissa ja rauhoittumis tilanteissa. Isommat sisarukset ovat tutista luopuneet n. puoli vuotiaina,ongelmitta onneksi.
Vinkattiinko teille neuvolasta, että D-vitamiini tipat voivat aiheuttaa mahavaivoja pikkuiselle. Meidän terkka kehoitti antamaan tipat aina aamuisin, jottei mahdolliset itkut tule illalla. Sanoi myös, että tipat voi vaihtaa sellaisiin joissa on mukana maitohappobakteeri, ilmeisesti hellempiä vatsalle. Meillä on ollut kaksi vatsavaivaista lapsosta ja Cuplaton + Disflatyl vain tuntuivat pahentavan vaivaa. Luontaistuotekaupasta silloin hain maitohappobakteeria joka sekoitettiin maidon joukkoon, oli ainoa mikä tehosi.
Vauvan tuoksuisia syyspäiviä kaikille mammoille!:flower:

Rauha Räppääjä + neiti vitonen 1kk 11pv

Meillä on käytössä Gefiluksen D-vitamiinit, jossa mukana maitohappobakteeri. Itse ainakin olen kokenut, että meillä disflatyl on auttanut, tosin ei anneta sitä joka ruokailun yhteydessä (siitähän tulisi ihan järkyttävän iso annos päivässä kun tuo kuitenkin vähintään sen 8 kertaa päivässä tissillä käy!) ja muutenkin aina minimiannos kerrallaan. Ilma on lähtenyt kulkemaan ja pierut tulee ulos eikä jää pyörimään masuun.

Tän päivän ihmetyksen aihe on se, että miksei ihmiset tajua, että olis kivempi, jos 3,5vk:sta tultaisiin katsomaan kotiin (olis meille vanhemmille tuhat kertaa helpompaa) kuin että odotetaan, että meidän tulisi olla se tavaroiden ja vauvan kanssa liikkuva osapuoli. Itsellä ei ainakaan ole mitään intoa juosta jatkuvasti kylässä toisten luona tai varsinkaan ostoskeskuksissa kavereita tapaamassa kahvikupposen tms merkeissä.. Kuitenkin kyseessä on esikoinen, paljon olis vielä käytännön oppimista ja totuttelua enkä vieläkään koe imetystä niin luonnolliseksi, että voisin tuolla julkisesti vetää tissin esiin - yleensä yritän tankata kaverin maitoa täyteen ennen lähtöä ja sitten hoitaa asiat esim. kauppareissut nopeasti pois alta. Suurin osa ei tunnu tajuavan, että tässä vielä itsekin elää sellaista totutteluvaihetta.

wasabi ja typy 3vk+5pv

Hei kaikille!

Jospa minäkin tänne puolelle tuppautuisin mukaan. Eri asia on ehdinkö sitten kirjoittelemaan...

Meidänkin möttiäinen on nyt nähnyt päivänvalon. Poika syntyi 29.9.2012 klo.7.26 melkein viikko lasketun ajan jälkeen ja kooltaankin oli sen mukainen. Painoa huikeat 4666g ja pituuttakin 54cm. Meni nuo pienimmät vaatteet nyt sitten suoraan kierrätykseen. Oltu pari päivää vasta kotona, kun kotiuduttiin 4.10. Kaikki ei mennyt ihan suunnitelmien mukaan.

Synnytys kertomusta lyhyesti tähänkin ketjuun, kun tuo toinen on tainnut hiljentyä...oli niin vauhdikasta menoa, että itelle jäi vähän sellanen olo ettei ihan pysynyt perässä koko touhussa eikä tajunnutkaan tilannetta. Heräsin lauantai-aamuyöstä (29.9) puoli kolmelta vessaan. Istuskelin ja luulin, että nyt taisi mennä muutakin kuin pissat pönttöön (ei kuitenkaan ollut lapsivedet, vaikka niin oletin). Jäin kuulostelemaan olotilaa ja niinhän ne supistukset alkoivat lisääntyä tihenevällä tahdilla. Puolineljän aikaan ne tulivat jo säännöllisinä 3-5minuutin välein ja aina vain kovempina. Miehelle tuli kiire hakea mummo lapsenvahdiksi. Laittelin odotellessani kassin valmiiksi ja kävin suihkussa. Välillä puuskuttelin supistuksia ohi. Puoli kuuden maissa oltiin synnytyssalissa ja kätilö teki sisätutkimuksen. Olin melkein auki jo siinä vaiheessa. Ei osannut sanoa, että kuinka paljon, koska kalvot pullottivat niin ulkona kuin vain voivat olla. Eivät siis olleet puhjenneet vielä. Oli kaksi vaihtoehtoa, joko puhkaista kalvot heti ja alkaa ponnistaa tai odottaa että puhkeavat spontaanisti. Minut laitettiin käyrille ja nousin sängystä heijaamaan itseäni. Enää ei voinut saada mitään puudutteita, koska olin niin pitkällä. Ilokaasun ja lämpimän geelipussin avulla selvisin jonkin aikaa, kunnes alkoi supistukset olla niin kipeitä ja aloin väsyä seisomiseen. Nousin takaisin sängylle. Kätilön vuorokin taisi siinä välissä vaihtua ja tämä uusi kätilö teki sisätutkimuksen. Ei ehtinyt sormiaan sisälle laittaa kun lapsivedet hulahtivat pöydälle. Ja ponnistaminen alkoi heti miten. Kipu oli valtava ilman puudutteita. Huusin ja välillä taisin jo sanoa etten pysty. Kätilökin ärähti että älä potki minua pois. 11 minuuttia tuskaa ja suloinen iso pieni mies oli maailmassa. Poika huusi ja kaikki vaikutti normaalilta...hänet nostettiin rinnanpäälle lämmittelemään. Ihmeteltiin siinä nyyttiä, kun kätilö touhusi jalkovälissä. Jostain pulppusi verta ja ihan kunnolla. Tunsin sen itsekin, vaikka olin ihan turtana. Kätilö alkoi jo häätäntyä että mistä tämä vuoto tulee...viimein löytyi syy, joku verisuoni oli revennyt. Luulin, että ponnistusvaiheen jälkeen kivut olisivat siinä mutta ehhei...se puudutussuihke kirveli ja se ompeleiden laitto oli jotain karmeaa. Kun minut oli kursittu kasaan, alkoi huoli vauvasta. Ei suostunut imemään rintaa, valitti vain. Kätilö katsoi parhaaksi viedä pojan tarkastettavaksi lastenlääkärille. Seuraavan kerran näimme pienen poikamme teholla, johon minut kärrättiin sängyllä, happiviiksiin yms.laitteisiin kytkettynä.. Vauva vietiin teholle siis infektioepäilyn ja hengitysvaikeuksien takia. Pääsi vierihoitoon vasta tiistaina ja kotiin päästiin torstaina kun antibioottikuuri oli loppunut.

Lauantain olin ihan voimaton. Pää ja jalat eivät pitäneet pystyssä. Ja edelleen, vaikka synnytyksestä on viikko, olo on voimaton ja väsynyt. Koko synnytys ja kaikki muu tapahtui niin nopeasti, ettei oikein ehtinyt tajuta mitä tapahtui. Synnytyksen kokonaiskesto oli jotain neljä tuntia. Mietittiin jo miehen kanssa entä jos olisi lähdetty myöhemmin tai jos lapsivesi olisi mennyt kotona, niin sairaalaan ei olisi ehditty. Nyt niitä asioita miettii, kun on aikaa...

Nyt kaikki on kuitenkin onnellisesti ohi ja täällä harjoitellaan nyt arkea kolmen lapsen kanssa...kaikki on hyvin ja olemme onnellisia näistä lapsistamme! :heart: Möttiäinen nukkuu paljon vieläkin, liekkö antibiootilla vaikutusta asiaan. Mutta yöt meneekin sitten ihan mielenkiintoisesti. Poika ei huuda, mutta ähisee, puhisee ja narisee ja eihän tämä äiti siinä pysty nukkumaan. Viime yönä valvottiin kahdesta neljään poitsun kanssa. Omassa kopassaan ei nukahda öisin kunnolla, vaikka päivisin nukkuu tismalleen samassa paikassa. Viereen kun ottaa niin sitten nukahtaa nopeasti. Imetystä yritetään kovasti, mutta pullosta saa rinnan päälle huimia määriä 80-100ml korviketta. Että taitaa tämänkin lapsi kasvaa pullolla. En tästä stressaa, koska onhan nuo edellisetkin kasvaneet ihan hyvin ilman tissiäkin. Ja tuo alun tehohoitojakso ei ainakaan auttanut asiaa. Todella rauhallisen oloinen kaveri vielä eikä pahemmin itkeskele!

emäntä82 ja möttiäinen 1vkoa

Heippa kaikki!

Täällä elämä sujuu aika mukavasti kahden lapsosen kanssa. Tosin mies on vielä isyyslomalla ja palailee viikon päästä töihin. Sitten se elämä voi muuttua aika mielenkiintoiseksi Noh, eiköhän kaikki suju ihan mukavasti sittenkin ja onahn se mies sitten illat kotona

Vauva on tähän asti ollut tosi kiltti! Ilmoittaa kun on nälkä, mutta paljon vielä nukkuu. Yötkin sujunut tosi mukavasti 1-2:lla syötöllä..VÄlillä mietin, että nukkuuko tuo vauva liikaakin mutta taitaa vielä 2 viikkoiset aika paljon nukkua???

Tänään irtosi neidiltä napatynkäkin. Vähän on erittävä tuo napa, mutta huomenna on neuvola niin näkee tarviiko muuta hoitoa siihen.

D-vitamiinit pitäisi aloittaa meidänkin nyt ensi viikolla..vähän jänskättää tuleeko niistä masuvaivoja. Devisol taisi olla tuo meidän merkki mitä saatiin neuvolasta. pitää ehkä varuiksi hakea apteekista relatipat...itse syön lisäksi lactoseven maitohappojabakteereja...

Noh, nyt ruettava bb:tä kattoo..tyttö tossa nukkuu isänsä rinnalla <3 täytyis kohta vaipat vaihtaa ja yökkkäriä vaihtaa, mutta eihän toista raaski herättää...

Biba ja tytsky 13vrk

Kiitos Pegasos!

Täällä nyt sit kärsitään rintatulehduksesta :/ Täytyy kattoa joutuuko ihan antibiootteihin turvautuun vai saanko selätettyy ilman. Toivon todella ettei tarttis lääkkeitä, koska vauvan vatsa reagoi jo muutenkin helposti..

emäntä82, en tiedä luitko mun kertomuksen odotuspuolelta, mut tosi monia yhtymäkohtia kyllä sun synnytystarinassa omaan synnytykseen. =)

Noh ei kai muuta, täytyy vissiin mennä valvoon noita hunningolla olevia lapsia (lapsenvahteina tv ja jäiset maissit, täällä siis huono äiti ilmoittautuu ).

kaarja ja neiti 6vk

Hellurei!

Mitenkäs usein teillä on neuvoloita tuon lapsosen kanssa? Itse ihmettelen kun nyt ollaan joka toinen viikko käyty, tuntuu, että ne on tosi usein. Typykkä kuitenkin kasvanut kivasti kokoajan rintamaidolla. Ens viikolla onkin jälkitarkastus mulle ja samalla katsoo tuon tytönkin. Ehkäpä se nyt jälkitarkastuksen jälkeen hieman harvenee... en sitten tiedä.

Samalla eniten harmittaa, että menkat tekivät paluun jo nyt! 28päivää synnytyksestä ja menkat alkoivat. Ei ole enää jälkivuotoa, kun ehdin jo olla yli viikon ilman minkäänlaista vuotoa ja menkkakivut+vuoto on kyllä ihan selkeetä... kuinka ärsyttävää, olisi voinut pysyä poissa kauemminkin! Murrrrrr.... Saas nähdä tasaantuuko kierrot heti normaaliksi vai onko seuraaviin taukoa.

Meillä oli just täällä taas yli 3,5h hereilläolojakso tän neitiskän kanssa. Nyt kuitenkin torkahti päikkäreille. Hyvin vaan näkee, ettei noin pieni ihminen vielä ole tarkoitettu valvomaan, kun viimeinen tunti tai enemmänkin menee aina väsymystä kitistessä, mutta silti ei malta nukahtaa. Pyrin olemaan tarjoamatta mitään virikkeitä ja rauhoitella ja houkutella unta, mutta neiti vaan väkisin taistelee unta vastaan.

Wasabi ja typykkä 4vk+

2 viikkoa tuli ikää täyteen tänä aamuna. Kiirettä on täällä pitänyt pumppaamisen ja kitisevän kaverin kanssa. Onneksi ei ole muita pieniä lapsia! :x

Korvikkeen määrän lisääntyessä kitinätkin on lisääntyneet, ja ainoa paikka jossa on hyvä olla, on vatsallaan minun mahani päällä. Siinäpä ei sitten muuta tehdä kuin maataan päivät pitkät sohvalla. Maanantaina haettiin maitohappobakteerit, mutta niistä ei ole ollut apua, vatsan turvotus vain lisääntyi. Eilen hettiin Cuplaton, johon en uskonut yhtään, kun edellisellekään siitä ei ollut apua. Nyt on isommat huudot olleet toistaiseksi poissa, joten siitä ehkä saattaa olla apua. Ainakaan piereskely ei ole ollut yhtä työlästä nuorelle miehelle. Haju on tosin aivan kammottava. En muista muilla tuollaista hajua esiintyneen, mutta toisaalta eivät näin pienenä korviketta ole saaneetkaan. Kakka ei kulje, kohta on edellisestä kerrasta taas 2vrk aikaa.

Imetys ei lähtenyt käyntiin toivotusti. Nuori mies ei suostu tissille kuin harvoin, ja silloinkin täydellä mahalla "harrastamaan". Pari syöttöä päivässä saan kokoon omasta maidosta. Lypsämistä haittaa huomattavasti se, että poika makaa päivät päälläni. Pitäisi varmaan vaan huudattaa sen lypsämisen ajan, mutta kun ei pysty... Nytkin vaihtui lypsyvehkeet kitisevään kullanmuruun.

Katselin tuota meidän listaa, ja havaitsin, että tosi monta yli 4-kiloista vauvaa ollaan saatu aikaiseksi.

Mites muilla nimiasiat? Meillä on toinen nimi edelleen täysi arvoitus. Alkaa kohta tulla "paniikki", jos se ei rupea muotoutumaan! Sikäli hassua, kun noita pojannimiä on jo neljälle keksitty tätä ennen, niin luulisi sieltä jonkin olevan kelvollinen. Parhaat olen tosin markkinoinut jo siskolleni niistä, ja tämän vauvan nimiyhdistelmän toisen nimen (miehen isän nimi) "vei ilman lupaani".

Eilen oltiin ekan kerran julkisella paikalla (jos neuvolaa ei lasketa...) kun käytiin Stoccan Hulluilla Päivillä ostamassa isosiskolle talvikenkiä. Poitsu nukkui koko reissun ajan, joten jos tässä koliikkiin päädytään, niin sitten ajellaan yöt läpeensä vaunuilla ja autolla...

Wasabi, meillä on ollut kaksi neuvolaa nyt, ja seuraava olis ollut jälki/vauvantarkastusaika marraskuun toisella viikolla, mutta pyysin ylimääräisen ajan, jotta sa seurattua tuota syömistä/painoa. Toistaiseksi nollakäyrällä mennään.

En tiedä oonko vaan unohtanut millaisia vauvat on, koska tää tuntuu niin "kehittyneeltä". Ihan heti synnyttyään alkoi nostaa vatsallaan päätään, ja nyt kannattaa jo aika hyvin niskaansa selälläänkin. Samoin on ruvennut "juttelemaan", katsoo silmiin ja ääntelee eri tavalla kuin normaalisti, huuliaan liikutellen.

Ja nyt taas pitkälleen ja poika vatsanpäällyshoitoon, johan tässä hetken ehti jotain muutakin...

Nimiasiaa kyseli Kumiankka, meillä homma oli sinäänsä helppoa, että koska emme lasta kasta ja nimi oli jo odotusaikana päätetty niin sukulaisille ja kavereille se heti lapsen synnyttyä kerrottiin ja on siis ollut oma nimi käytössä alusta asti. Emme myöskään haluneet järjestää nimijäisiä, koska tiesin, etten jaksa mitään kekkereitä tässä lapsen kanssa olemisen opettelun yhteydessä miettiä ja valmistella. Ainoa huono puoli vaan, että nyt kun mitään juhlia ei järjestä, jolloin suku pääsisi pientä lasta ihastelemaan niin nyt on sitten sumpliminen noiden kahvittelujen kanssa ja osa sukulaisista jää "sivuun" kun eivät ole ilmaisseet haluaan tulla neitiin tutustumaan, varmaan nimijäisten tai kastejuhlien kutsua vielä odottelevat

Vihdoinkin saan aikaiseksi kirjoitella vähän tännekin puolelle. Useimiten kun olen koneella niin imetän samalla tyttöä, jolloin kirjoittaminen yhdellä kädellä on vähän hidasta. Nyt aloin kuitenkin naputella yhden käden tekniikalla

Tyttö on kyllä helppohoitoinen, joka äidin unelma. Syö hyvin ja nukkuu hyvin. Yöllä tyttö nukkui aluksi neljän tunnin pätkiä ja heräsi syömään kerran yössä. Nyt aamulle on tullut syöttö tai pari lisää, mutta tyttö saattaakin sitten nukkua jopa yhteentoista eli suurin piirtein kellon ympäri. Päivällä tyttö nukkuu yleensä parit päiväunet. Ensimmäiset puolen päivän jälken n. 2-3 tuntia ja toiset illalla joskus kuuden jälkeen jolloin saattaa nukkua jopa nelisen tuntia ja alkaa heti kohta syötön ja vaipanvaihdon jälkeen yöunille. Tyttö ei paljoa itkeskele, yleensä vain nälkäänsä ja silloin tällöin masuvaivoja. Limppari ja omena eivät ilmeisesti ole pienen mahalle hyväksi. Täysimetuksellä mennään.

Neuvoloita meillä on tähän mennessä ollut kaksi. Terkkarin käynti kotona kun vauva oli viikon ja käynti neuvolassa kun vauva oli kaksi viikkoa. Ensi viikolla on neuvola kun vauva on viisiviikkoinen ja sitten kahden viikon päästä on lääkärinla ja jälkitarkastus.

Kirjoittamiseen tuli äsken pieni keskeytys kun neiti onnistui kakkaamaan vaipan lahkeensuusta ohi ja minun housuille asti
Tämä tyttö kakkaa monta kertaa päivässä, ehkä 4-5 kertaa. Välillä pitää ihan ihmetellä että mistä sitä tavaraa oikein riittää.

Nimi tytölle alkaa olla mietittynä. Ennen syntymää ei ollut vielä mitään tietoa nimestä. Annetaan kai kolme nimeä, joista keskimmäinen löytyi viimeisenä. Ristiäiset on viikon päästä.

Vieläkö teillä tekee imetys kipeää? Alkuun oli kipeää imettää molemmilla puolilla. Nyt enää toisella. Lueskelin netistä että imetys voi tehdä kipeää sammaksen takia. Pitänee kokeilla imetystukiyhdistyksen sivuilla kuvailtua puolukka-vichy-kuuria, jos siitä olisi apua. Ei vauvan suussa kylläkään näy mitään epäilyttävää, mutta ilmeisesti sammas ei aina näy.

Tällaisia tällä kertaa... Hyvää viikonlopun jatkoa kaikille! Käykäähän kirjoittelemassa kuulumisia.

asjam ja pikkuneiti 1kk