monia nimityksiä juu on sille joka ei kuulu kirkkoon mutta sitäkin enemmän lapsen elämään. kummin kaltainen ystävä on käytetty kanssa ja se haltiakummi, kirjotettiin se sitten j:llä tai ilman. olen samaa mieltä ap:n kanssa siitä, että se kristillinen kasvatus jää niihin kaste- ja konfirmaatiotilaisuuksiin. joillain valitettavasti pelkkiin joulukortteihin.. ehkä nykypäivänä on kuitenkin tällekin kummiudelle tullut uusia tarkotuksia, poistamatta kuitenkaan sitä alkuperäistä. kuuluin ensimmäisen kummilapsen syntymän jälkeen vielä kirkkoon ja sain nimeni sinne kirkon kirjoihin ja kastetodistukseen. nyt on tulossa toisen kummilapsen ristiäiset ja vielä maltilla odotetaan minkälainen on papin, joka lapsen tulee kastamaan, käytännöt ja mielipiteet asioihin, kuten siihen saanko olla kummien rivissä edessä. side joka muodostuu lapseen, kun ihmisiä pyydetään kummeiksi, on tärkeä. tai ainakin itse haluan osallistua näiden lasten kasvatukseen tarjoamalla sen mitä itsellä on tarjota ja opettamalla lapselle kummin ominaisuudessa elämän tärkeitä asioita, kuten rakkaus.