ap
Sitähän sanotaan, että lapamato olis vaalealihaisten kalojen (järvikalojen) ongelma, mutta mites tuo lohi, kun sehän kutee kuitenkin joissa, merilohikin? Google antaa hyvin ristiriitaisia tuloksia.
vieras
Merilohi käy vain kutemassa joessa ja kuolee sitten, eivät palaa enää mereen kutulohet. Ei matovaaraa.
motokammoinen
Merilohessa ei ole matoja eikä myöskään kirjolohessa. Ei siis merikaloissa, ei vaikka kasvatettaisiin järvessäkin.
ääh!
vieras
Alkuperäinen kirjoittaja motokammoinen:
Kirjolohi kantaa niitä munia ihan samaan tapaan kuin muutkin järvikalat. Kirjolohi ei ole merikala. Mutta pääasia, jos pelkäät sitä lapamatoa on se, ettei se kestä suolaa eikä kuumennusta. Voit siis hyvillä mielin syödä graavattua siikaa, taimenta ja kirjolohta. Sushiin ei saa koskaan käyttää järvikaloja, juurikin loisten takia.
ap
Mikä siinä suolassa sitten on? Mihin se graavaaminen perustuu ja mikä sen loisen sitten tappaa suolatessa? Voiko se loinen jotenkin selvitä suolauksesta?
vieras
Ei selviä kun solukalvot rikkoutuu. Suola tavallaan kypsentää sen kalan.Alkuperäinen kirjoittaja ap:
ami-go
Lapamatoa esiintyy, Ahvenessa, Mateessa, Hauessa yleensä. Sen huomaa kun ottaa Maksan esille
jos siinä on Keltaisia herneen kokoisia rakkuloita ja pienempiäkin, kun ne avaa veitsen kärjellä, sisällä on kuin ompelulankaa vyyhti. Siinä on Lapamato. Se leviää siitä Kalan kylkilihaan ja siitä Ihmiseen, kun syö huonosti kypsennettyä kalaa. Ei sitä suola tapa. Eihän kukaan syö kalan suolia muuten. Lahnassa ei ole Lapamatoa, se leveä mato on lahnamato, joka on kalan suolissa eikä sitä syödä. Olen tehnyt testiä näistä, jos kalan maksassa on näitä rakkuloita, fileoin kalan ja katson valoa vasten. Siitä näkee jos mato on levinnyt kylkilihaan, se on siellä valkoinen koska se on saanut värinsä kirkkaasta lihasta. Toisin kuin maksasta, siinä väri on keltainen. Kannattaa tutkia.
jos siinä on Keltaisia herneen kokoisia rakkuloita ja pienempiäkin, kun ne avaa veitsen kärjellä, sisällä on kuin ompelulankaa vyyhti. Siinä on Lapamato. Se leviää siitä Kalan kylkilihaan ja siitä Ihmiseen, kun syö huonosti kypsennettyä kalaa. Ei sitä suola tapa. Eihän kukaan syö kalan suolia muuten. Lahnassa ei ole Lapamatoa, se leveä mato on lahnamato, joka on kalan suolissa eikä sitä syödä. Olen tehnyt testiä näistä, jos kalan maksassa on näitä rakkuloita, fileoin kalan ja katson valoa vasten. Siitä näkee jos mato on levinnyt kylkilihaan, se on siellä valkoinen koska se on saanut värinsä kirkkaasta lihasta. Toisin kuin maksasta, siinä väri on keltainen. Kannattaa tutkia.
tuota
olisiko kyseessä kuitenkin tämä?
"Haukimadot (Triaenophorus sp.)
Hauen heisimatoja, joiden toukkia esiintyy mm. lohikaloilla, mateilla, ahvenilla ja kiiskillä maksassa( Triaenophorus nodulosus) ja siialla, muikulla ja muillakin lohikaloilla lihaksessa selkäevän tyvellä ( Triaenophorus crassus). Loiset ovat erittäin yleisiä joidenkin järvien siikakannoissa. Vaikka ei tartukaan ihmiseen, hankaloittaa kuitenkin loisittujen kalojen käyttöä ravinnoksi lihaksistossa esiintyvien toukkien muodostaman esteettisen haitan vuoksi."
Loistaudit - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira
tyhmä filtte
"Haukimadot (Triaenophorus sp.)
Hauen heisimatoja, joiden toukkia esiintyy mm. lohikaloilla, mateilla, ahvenilla ja kiiskillä maksassa( Triaenophorus nodulosus) ja siialla, muikulla ja muillakin lohikaloilla lihaksessa selkäevän tyvellä ( Triaenophorus crassus). Loiset ovat erittäin yleisiä joidenkin järvien siikakannoissa. Vaikka ei tartukaan ihmiseen, hankaloittaa kuitenkin loisittujen kalojen käyttöä ravinnoksi lihaksistossa esiintyvien toukkien muodostaman esteettisen haitan vuoksi."
mut eviran sivuilta tuo.
ja suolaus ei matoja tapa
"Kalatautitutkija, eläinlääkäri Perttu Koski Eviran Oulun toimipaikasta kertoo, että riski on olemassa, jos sushin valmistuksessa käytetään raakaa madetta, haukea, ahventa tai kiiskeä.
Suolaaminen ei poista riskiä. "Suolaa pitäisi käyttää niin paljon, että kalat olisivat supertönkköjä. Ei sellaisia kukaan söisi."
Lapamato on ihmisen loinen, jonka väli-isäntänä ovat kalat. Lapamadon toukkia on Suomessa löydetty pistokokeissa muutamasta prosentista makean veden petokaloista.
"Koska lapamato on perinteinen Karjalan kansalliseläin, tutkimme sen yleisyyttä Kuhmossa haukiuistelukisoissa saaduista 200:sta hauen perkeistä, mutta yhdestäkään ei löytynyt toukkia", Perttu Koski kertoo.
Laboratoriotilastojen mukaan lapamato todetaan Suomessa noin paristakymmenestä ihmisestä vuodessa. "Se on lähes kadonnut, mutta saattaa yleistyä sushikulttuurin laajenemisen myötä."
Perttu Koski syö itsekin sushia, mutta käyttää ruokaan siikaa tai kirjolohta, jotka eivät toimi väli-isäntänä. "Lapamato ei ehkä tykkää niistä, tai ne eivät uiskentele rantavesissä, joissa loiset viihtyvät."
Merikaloissa ei yleensä ole lapamatoa, mutta vähäsuolaisen Perämeren kaloissa loistartunta on mahdollinen.
Blinikauden aikana on hyvä muistaa, että lapamadon voi saada myös mateen, hauen, ahvenen tai kiisken mädistä. Toukat kuolevat, kun mäti laitetaan vähintään vuorokaudeksi -18 asteen pakkaseen. Kotipakastimeen mäti on parasta laittaa pieninä annoksina, sillä kilon klöntti ei ehdi vuorokaudessa jäätyä kauttaaltaan."
http://www. kaleva.fi/uutiset/ voiko-sushista-saada-lapamadon/838876
Suolaaminen ei poista riskiä. "Suolaa pitäisi käyttää niin paljon, että kalat olisivat supertönkköjä. Ei sellaisia kukaan söisi."
Lapamato on ihmisen loinen, jonka väli-isäntänä ovat kalat. Lapamadon toukkia on Suomessa löydetty pistokokeissa muutamasta prosentista makean veden petokaloista.
"Koska lapamato on perinteinen Karjalan kansalliseläin, tutkimme sen yleisyyttä Kuhmossa haukiuistelukisoissa saaduista 200:sta hauen perkeistä, mutta yhdestäkään ei löytynyt toukkia", Perttu Koski kertoo.
Laboratoriotilastojen mukaan lapamato todetaan Suomessa noin paristakymmenestä ihmisestä vuodessa. "Se on lähes kadonnut, mutta saattaa yleistyä sushikulttuurin laajenemisen myötä."
Perttu Koski syö itsekin sushia, mutta käyttää ruokaan siikaa tai kirjolohta, jotka eivät toimi väli-isäntänä. "Lapamato ei ehkä tykkää niistä, tai ne eivät uiskentele rantavesissä, joissa loiset viihtyvät."
Merikaloissa ei yleensä ole lapamatoa, mutta vähäsuolaisen Perämeren kaloissa loistartunta on mahdollinen.
Blinikauden aikana on hyvä muistaa, että lapamadon voi saada myös mateen, hauen, ahvenen tai kiisken mädistä. Toukat kuolevat, kun mäti laitetaan vähintään vuorokaudeksi -18 asteen pakkaseen. Kotipakastimeen mäti on parasta laittaa pieninä annoksina, sillä kilon klöntti ei ehdi vuorokaudessa jäätyä kauttaaltaan."
http://www. kaleva.fi/uutiset/ voiko-sushista-saada-lapamadon/838876
"pelle"
Voisiko minulla olla lapamato, kun söin pakastettua ja jonkin verran kypsennettyä lohta?
ttppii
[QUOTE="pelle";23987465]Voisiko minulla olla lapamato, kun söin pakastettua ja jonkin verran kypsennettyä lohta?[/QUOTE]
Ei. Luitko sitä asiantuntijan juttua tuosta yltä?
Ei. Luitko sitä asiantuntijan juttua tuosta yltä?
Monet lohet kuolevat pian kudun jälkeen, mutta jotkin yksilöt saattavat kutea kaksikolme kertaa. Vanhimmat tutkitut lohet ovat olleet 13-vuotiaita. Lohet voivat elää joskus parvissa, mutta yleensä ne elävät yksin. lainattu teksti