*

Lapamato ja lohi
+ Vastaa ketjuun
Näytetään tulokset 1 - 19. Osumia 19

Ketju: Lapamato ja lohi

  1. #1
    ap
    Vierailija

    Lapamato ja lohi

    Sitähän sanotaan, että lapamato olis vaalealihaisten kalojen (järvikalojen) ongelma, mutta mites tuo lohi, kun sehän kutee kuitenkin joissa, merilohikin? Google antaa hyvin ristiriitaisia tuloksia.

  2. #2
    ap
    Vierailija
    Tietääkö joku?

  3. #3
    vieras
    Vierailija
    Merilohi käy vain kutemassa joessa ja kuolee sitten, eivät palaa enää mereen kutulohet. Ei matovaaraa.

  4. #4
    ap
    Vierailija
    Ok. Kiitos. Kirjoloheen tuo madottomuus ei sitten varmaan pädekään?

  5. #5
    vieras
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja ap
    Ok. Kiitos. Kirjoloheen tuo madottomuus ei sitten varmaan pädekään?
    Kaikissa makean veden kaloissa voi olla lapamato.

  6. #6
    motokammoinen
    Vierailija
    Merilohessa ei ole matoja eikä myöskään kirjolohessa. Ei siis merikaloissa, ei vaikka kasvatettaisiin järvessäkin.

  7. #7
    ap
    Vierailija
    Noniin! Nyt taas tuli tätä ristiriitaista infoa ääh!

  8. #8
    vieras
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja motokammoinen
    Merilohessa ei ole matoja eikä myöskään kirjolohessa. Ei siis merikaloissa, ei vaikka kasvatettaisiin järvessäkin.

    Kirjolohi kantaa niitä munia ihan samaan tapaan kuin muutkin järvikalat. Kirjolohi ei ole merikala. Mutta pääasia, jos pelkäät sitä lapamatoa on se, ettei se kestä suolaa eikä kuumennusta. Voit siis hyvillä mielin syödä graavattua siikaa, taimenta ja kirjolohta. Sushiin ei saa koskaan käyttää järvikaloja, juurikin loisten takia.

  9. #9
    ap
    Vierailija
    Mikä siinä suolassa sitten on? Mihin se graavaaminen perustuu ja mikä sen loisen sitten tappaa suolatessa? Voiko se loinen jotenkin selvitä suolauksesta?

  10. #10
    vieras
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja ap
    Mikä siinä suolassa sitten on? Mihin se graavaaminen perustuu ja mikä sen loisen sitten tappaa suolatessa? Voiko se loinen jotenkin selvitä suolauksesta?
    Ei selviä kun solukalvot rikkoutuu. Suola tavallaan kypsentää sen kalan.

  11. #11
    ap
    Vierailija
    Okei. Kiitos vieras

  12. #12
    ami-go
    Vierailija

    lapamato

    Lapamatoa esiintyy, Ahvenessa, Mateessa, Hauessa yleensä. Sen huomaa kun ottaa Maksan esille
    jos siinä on Keltaisia herneen kokoisia rakkuloita ja pienempiäkin, kun ne avaa veitsen kärjellä, sisällä on kuin ompelulankaa vyyhti. Siinä on Lapamato. Se leviää siitä Kalan kylkilihaan ja siitä Ihmiseen, kun syö huonosti kypsennettyä kalaa. Ei sitä suola tapa. Eihän kukaan syö kalan suolia muuten. Lahnassa ei ole Lapamatoa, se leveä mato on lahnamato, joka on kalan suolissa eikä sitä syödä. Olen tehnyt testiä näistä, jos kalan maksassa on näitä rakkuloita, fileoin kalan ja katson valoa vasten. Siitä näkee jos mato on levinnyt kylkilihaan, se on siellä valkoinen koska se on saanut värinsä kirkkaasta lihasta. Toisin kuin maksasta, siinä väri on keltainen. Kannattaa tutkia.

  13. #13
    tuota
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja ami-go Näytä viesti
    Lapamatoa esiintyy, Ahvenessa, Mateessa, Hauessa yleensä. Sen huomaa kun ottaa Maksan esille
    jos siinä on Keltaisia herneen kokoisia rakkuloita ja pienempiäkin, kun ne avaa veitsen kärjellä, sisällä on kuin ompelulankaa vyyhti. Siinä on Lapamato. Se leviää siitä Kalan kylkilihaan ja siitä Ihmiseen, kun syö huonosti kypsennettyä kalaa. Ei sitä suola tapa. Eihän kukaan syö kalan suolia muuten. Lahnassa ei ole Lapamatoa, se leveä mato on lahnamato, joka on kalan suolissa eikä sitä syödä. Olen tehnyt testiä näistä, jos kalan maksassa on näitä rakkuloita, fileoin kalan ja katson valoa vasten. Siitä näkee jos mato on levinnyt kylkilihaan, se on siellä valkoinen koska se on saanut värinsä kirkkaasta lihasta. Toisin kuin maksasta, siinä väri on keltainen. Kannattaa tutkia.
    olisiko kyseessä kuitenkin tämä?

    "Haukimadot (Triaenophorus sp.)
    Hauen heisimatoja, joiden toukkia esiintyy mm. lohikaloilla, mateilla, ahvenilla ja kiiskillä maksassa( Triaenophorus nodulosus) ja siialla, muikulla ja muillakin lohikaloilla lihaksessa selkäevän tyvellä ( Triaenophorus crassus). Loiset ovat erittäin yleisiä joidenkin järvien siikakannoissa. Vaikka ei tartukaan ihmiseen, hankaloittaa kuitenkin loisittujen kalojen käyttöä ravinnoksi lihaksistossa esiintyvien toukkien muodostaman esteettisen haitan vuoksi."
    Loistaudit - Elintarviketurvallisuusvirasto Evira

  14. #14
    tyhmä filtte
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja ami-go Näytä viesti
    Lapamatoa esiintyy, Ahvenessa, Mateessa, Hauessa yleensä. Sen huomaa kun ottaa Maksan esille
    jos siinä on Keltaisia herneen kokoisia rakkuloita ja pienempiäkin, kun ne avaa veitsen kärjellä, sisällä on kuin ompelulankaa vyyhti. Siinä on Lapamato. Se leviää siitä Kalan kylkilihaan ja siitä Ihmiseen, kun syö huonosti kypsennettyä kalaa. Ei sitä suola tapa. Eihän kukaan syö kalan suolia muuten. Lahnassa ei ole Lapamatoa, se leveä mato on lahnamato, joka on kalan suolissa eikä sitä syödä. Olen tehnyt testiä näistä, jos kalan maksassa on näitä rakkuloita, fileoin kalan ja katson valoa vasten. Siitä näkee jos mato on levinnyt kylkilihaan, se on siellä valkoinen koska se on saanut värinsä kirkkaasta lihasta. Toisin kuin maksasta, siinä väri on keltainen. Kannattaa tutkia.
    "Haukimadot (Triaenophorus sp.)
    Hauen heisimatoja, joiden toukkia esiintyy mm. lohikaloilla, mateilla, ahvenilla ja kiiskillä maksassa( Triaenophorus nodulosus) ja siialla, muikulla ja muillakin lohikaloilla lihaksessa selkäevän tyvellä ( Triaenophorus crassus). Loiset ovat erittäin yleisiä joidenkin järvien siikakannoissa. Vaikka ei tartukaan ihmiseen, hankaloittaa kuitenkin loisittujen kalojen käyttöä ravinnoksi lihaksistossa esiintyvien toukkien muodostaman esteettisen haitan vuoksi."
    mut eviran sivuilta tuo.

  15. #15
    ja suolaus ei matoja tapa
    Vierailija
    "Kalatautitutkija, eläinlääkäri Perttu Koski Eviran Oulun toimipaikasta kertoo, että riski on olemassa, jos sushin valmistuksessa käytetään raakaa madetta, haukea, ahventa tai kiiskeä.

    Suolaaminen ei poista riskiä. "Suolaa pitäisi käyttää niin paljon, että kalat olisivat supertönkköjä. Ei sellaisia kukaan söisi."

    Lapamato on ihmisen loinen, jonka väli-isäntänä ovat kalat. Lapamadon toukkia on Suomessa löydetty pistokokeissa muutamasta prosentista makean veden petokaloista.

    "Koska lapamato on perinteinen Karjalan kansalliseläin, tutkimme sen yleisyyttä Kuhmossa haukiuistelukisoissa saaduista 200:sta hauen perkeistä, mutta yhdestäkään ei löytynyt toukkia", Perttu Koski kertoo.

    Laboratoriotilastojen mukaan lapamato todetaan Suomessa noin paristakymmenestä ihmisestä vuodessa. "Se on lähes kadonnut, mutta saattaa yleistyä sushikulttuurin laajenemisen myötä."

    Perttu Koski syö itsekin sushia, mutta käyttää ruokaan siikaa tai kirjolohta, jotka eivät toimi väli-isäntänä. "Lapamato ei ehkä tykkää niistä, tai ne eivät uiskentele rantavesissä, joissa loiset viihtyvät."

    Merikaloissa ei yleensä ole lapamatoa, mutta vähäsuolaisen Perämeren kaloissa loistartunta on mahdollinen.

    Blinikauden aikana on hyvä muistaa, että lapamadon voi saada myös mateen, hauen, ahvenen tai kiisken mädistä. Toukat kuolevat, kun mäti laitetaan vähintään vuorokaudeksi -18 asteen pakkaseen. Kotipakastimeen mäti on parasta laittaa pieninä annoksina, sillä kilon klöntti ei ehdi vuorokaudessa jäätyä kauttaaltaan."
    http://www. kaleva.fi/uutiset/ voiko-sushista-saada-lapamadon/838876

  16. #16
    "pelle"
    Vierailija

    eli saako lohesta lapamadon

    Voisiko minulla olla lapamato, kun söin pakastettua ja jonkin verran kypsennettyä lohta?

  17. #17
    ttppii
    Vierailija
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja "pelle" Näytä viesti
    Voisiko minulla olla lapamato, kun söin pakastettua ja jonkin verran kypsennettyä lohta?
    Ei. Luitko sitä asiantuntijan juttua tuosta yltä?

  18. #18
    Lainaus Alkuperäinen kirjoittaja vieras Näytä viesti
    Merilohi käy vain kutemassa joessa ja kuolee sitten, eivät palaa enää mereen kutulohet. Ei matovaaraa.

    Monet lohet kuolevat pian kudun jälkeen, mutta jotkin yksilöt saattavat kutea kaksi–kolme kertaa. Vanhimmat tutkitut lohet ovat olleet 13-vuotiaita. Lohet voivat elää joskus parvissa, mutta yleensä ne elävät yksin. lainattu teksti

  19. #19
    Tornion–Muonionjoki eli Väylä on monen kalastajan toiviomatkakohde. Toivelistan kärkikala on selvä: lohi. Ja melkoisia vonkaleita siiman päässä voikin hyppiä, sillä Itämeren lohi on pitkäikäinen kala, joka kykenee kutemaan useamman kerran elämänsä aikana

    ei villolohessa matoja ole

Pikavastaus Pikavastaus

Asiakaspalvelut

Lehtiesittely
Tilaa lehti
Osoitteenmuutos
Tilausmuutokset

Mediatiedot

Lehti
Ilmestymis-ja aineistoaikataulu
Ilmoitushinnat
Verkkopalvelu
Ilmoitushinnat ja mainosmuodot
Tekniset tiedot

Toimitus

Yhteystiedot ja palaute