Millaisten ihmisten juttuja et jaksa kuunnella?

  • Viestiketjun aloittaja "Linda"
  • Ensimmäinen viesti
"madame"
minä en jaksa kuunnella sellaista ihmistä joka lässyttää vaan pinnallisista asioista, mutta sitäkin rasittavampaa on keskustella ihmisen kanssa joka ei kykene/osaa keskustella. itse puhuu toinen vastaa jaa, no sitten yriitän uudestaan virittää keskustelua, hmm,joo. ööh. eihän sellasen kanssa voi keskustella,
 
----
[QUOTE="madame";24965448]tiesitkö muuten että valittaminenkin on asialle jotain tekemistä, nimittäin asian purkamista ulos=helpottaa oloa,kannattaa kokeilla ensikerralla kun ottaa päähän :)[/QUOTE]

Kyllä sen ymmärtää, jos joskus valittaa. Siis hyvä vain, jos on sellaisia ystäviä, joille kertoa myös niitä huonoja asioita ja he kuuntelevat. Ei sellainen ainainen yltiöpositiivisuuskaan mukavaa taikka normaalia ole, mut eiköhän tuossa ollut kyse siitä, jos KOKO AJAN valittaa joka asiasta. Mikään ei mene ikinä hyvin ja kaikista asioista löydetään se negatiivinen puoli -ei sellaista kestä.
 
"madame"
Kyllä sen ymmärtää, jos joskus valittaa. Siis hyvä vain, jos on sellaisia ystäviä, joille kertoa myös niitä huonoja asioita ja he kuuntelevat. Ei sellainen ainainen yltiöpositiivisuuskaan mukavaa taikka normaalia ole, mut eiköhän tuossa ollut kyse siitä, jos KOKO AJAN valittaa joka asiasta. Mikään ei mene ikinä hyvin ja kaikista asioista löydetään se negatiivinen puoli -ei sellaista kestä.
no ehkä jotkut ihmiset valittaa kaikesta jollekkin tietylle ihmiselle,ja muille ei? en tiedä. mä taas mielummin kuuntelen valittajaa kun katselisin aina onnellista esittävää. mut kaikilla tietysti on oma mielipide asiasta ja se on ok.

ja voihan olla että sillä kuka aina valittaa on oikeasti kurja olla ja purkaa itseään että kykenee olemaan,voihan hän olla vaikka masentunutkin, tai uupunut. tai jotkut vaan on sellasia muuten vaan.
 
G.
itserakkaita. sellasia kun kerrot jotain mitä olet esim tehnyt niin joku tulee että "mutta entäs kun MINÄ tein niin...." ja asiahan tottakai sujui paremmin. saimaiset tyypit ei koskaan myöskään voi kehua mitään mitä toinen esimerkiksi on hankkimassa/ omistaa vaan pyrkii tekemään tämän paremmin ja lesottamaan sitten sillä kunhan on samanlaisen (paremman) hankkinut.
 
juu kyllä jaksan
[QUOTE="jep";24958791]Tyrkyttämistä ei jaksa. Siis tyyliin on ihan kiva, jos joku vinkkaa vaikkapa, että kannattaa lukea tämä kirja, se oli minusta hyvä. Mutta sitten jos viidellä tapaamisella tentataan, että ootko jo lukenut, ja kyllä sun pitäis, ja aikaa löytyy jos sitä järjestää, niin menee hermo. Noin niin kuin esimerkkinä.

Toisista pahan puhuminen on myös sellainen juttu, mitä ei jaksa, varsinkin kun se yleensä on tasoa "se on sellainen nännännää" (eli mikä?) tai "vitsi missä vaatteissa se kulkee" (eli mitä vikaa? omasi ovat sitten niin paljon tyylikkäämmät?) Sellainen ihminen on minusta jäänyt jonnekin yläasteikäisten tasolle, tai näin sanoisin, jos se ei olisi ikävästi sanottu yläasteikäisistä.[/QUOTE]

jep, jaksan kuunnella tällaisia ihmisiä. kuuntelen ja tarkkailen, että miten pitkälle tällaiset ihmiset menevät oksettavuudessaan. sitten pääsen kertomaan miehelle miten ihmiset ovat muuten aika oksettavia melkein kaikki ja hän pääsee kertomaan minulle että nytkö vasta sen huomaan, näin vanhana. ja enkö tuota ennen tiennyt...

myös huomaan, että minun ja miehen on vaarallista olla misäsän julkisessa paikassa yhdessä, koska kun huomaan etät miestä huvittaa joku tosi tyhmä tai vähä-älyinen ihminen, joka on kuitenkin hirveän varma itsestään, todella itsevarma, niin tällaiset ihmiset huvittavat miestä ja kun olen jo oppinut tuntemaan miestäni niin kun huomaan miten hän yrittää hillitä huvittuneisuuttaan, alkaa minua naurattaa aivan sairaasti se sama ihminen jonka tiedän miestä huvittavan. eli vanhempainillat jne. tosi vaarallisia paikkoja olla kahdestaan.
 
onkoonko
jotka yrittävä johdatella tai manipuloida muita. Siis kertovat juttuaan harkiten niin, että yrittävät kaivaa tietyt reaktiot tai kommentit vastapuolesta. Minulla nousee niin niskavillat pystyyn, että en ihan uhmallanikaan anna sitä mitä toinen haluaa! Olen jotenkin tosi herkkä vielä havaitsemaan tuollaisen, mitä lie lapsuustraumoja....
Huh, ihan alkoi suututtaa kun vain ajattelikin moista :D
 
"jep"
Enkä todellakaan kuvittele, että minun kanssani jaksaisi aina puhua :D. Tarkkaavaisuushäiriön takia saan sellaisia inattentiivikohtauksia, etten oikein saa sanaa suustani, ja se on tosi ikävää keskustelun molemmille osapuolille. Keskeytän joskus vahingossa, en siksi, ettei toisen juttu kiinnostaisi, vaan siksi, etten hahmota, onko toinen jo lopettanut. Ja saatan joskus innostua jostain aiheesta vähän liikaa. Mutta kaikista puutteistani huolimatta otan oikeuden ärsyyntyä pissistelystä, pahan puhumisesta ja toisten yläpuolelle asettumisesta.
 
"jep"
Voisin vielä lisätä, että jos on joku oma ideologia, niin arvostan sitä, jos valistus kuitenkin tehdään hyvässä hengessä. Siis jos on vaikkapa vegaani, ja haluaa kieltäytyä kylässä kekseistä, joissa on maitoa, eikö voi vaan sanoa, että ei kiitos, en käytä maitotuotteita kun olen vegaani, ja säästää sen saarnan eläinten oikeuksista siihen jos kysytään. Yksi murrosikäisen tasolle jäämisen oire, jota joskus (onneksi harvoin) näkee on harhakuvitelma, että jos oikein aggressiivisesti vaahtoan jostain, muut kuuntelevat. Eivät kuuntele. Saattavat sanoa "joo, noinhan se on, täytyy miettiä omia valintoja" saadakseen sen vaahtomasiinan turvan tukkoon, mutta heti kun vaahtomasiina lähtee ovesta ulos, perhe pakkautuu autoon hakeakseen lounaan Mäkistä. Jos haluaa tehdä käännytystyötä, kannattaa tehdä se a) edes alkeellisesti kiinnostuneiden keskuudessa ja b) hyvässä hengessä. Sitten voi jotain ehkä jopa joskus tapahtua.
 
en jaksa kuunnella ihmistä, joka on täynnä itseään ja jonka puheet liikkuu vaan omassa itsessään ja tekemisissää ja joka on jatkuvasti sitä mieltä, että vain hän osaa ja hän tietää. en myöskään perseennuoleskelijoita jaksa, jotka myötäilee ja on joka asiassa samaa mieltä kuin itse, mairea tekohymy naamallaan. pitää olla luonnollinen ja uskaltaa sanoa asiat niin kuin ne on ja niinkuin niistä ajattelee, ilman mitään sen kummempia esityksiöä
 
KS
Avautujat ovat tosi vaivaannuttavia. Olen joutunut kuuntelemaan puolituttujen (en aina edes tiedä etunimeä!) kokemuksia esimerkiksi abortista ja väkivaltaisesta miehestä. En ikinä silloin tiedä mitä sanoa.
 
"Linda"
En voi sietää sellaista joka kuvittelee nähneensä maailmaa ja tietävänsä kaikesta kaiken ja kokee tarpeelliseksi ilmoittaa siitä kaikille lähiympäristössään oleileville ikäänkuin nostaakseen omaa olematonta sosiaalista statustaan ventovieraidenkin joukossa.

Viimeksi tänään junassa joku mokkakenkäinen geelitukka vaahtosi vieressä kaverilleen kuinka "berliinissä sitä ja lontoossa tätä" ja "alaiseni teki sitä" ja "toinen alaiseni teki tätä". Kaikki nämä ulkomaan referenssit jotka koostuivat vierailuista jopa niinkin käsittämättömän monessa kuin kahdessa eurooppalaisessa kaupungissa ja alaisjutut sanottiin ääntä huomattavasti korottaen. Teki mieli sanoa että et ole ainoa joka on käynyt Suomen rajojen ulkopuolella ja jolla on alaisia, turpa kiinni tai puhu edes normaaliäänellä koska ketään ei kiinnosta.
Joo tollaset kovaan ääneen höpöttäjät on just ärsyttäviä. Just samaa tekee tää mun aloitusjutun mamma!
 
rehellinen ihminen
niin valitettavaa kuin se onkin, mutta aika rasittavaa on kuunnella juttuja joidenkin pienistä lapsisat, ei vaan jaksa kiinnostaa paskan väri tai nukkuminen tai onko oppinut konttaamaan vai kävelemään.
 
"Linda"
Alkuperäinen kirjoittaja Aamuäree;24966370:
Juuri rakastuneiden. Yäk.
Tai kumppania jahtaavien- monenlaiseen suunnitelmaan ja 'väijyyn' pitäis löytyä suunnitteluapua ja hioa jos jonkinlaista strategiaa- mä en siis niinku todellakaan ala!
Moni rakastunut on niin sekaisin ettei edes tapaa enää kavereitaan koska poikaystävä vie kaiken ajan. Se onkin sitten eron tullessa kiva etsiä tukiverkostoa, koska erohan tuollaisesta suhteesta yleensä tulee jos pitää kokoajan nyhvätä yhdessä...
 
Ken guru
Lisään vielä että sellaisten, jotka eivät hyväksy erilaisuutta (yleensä tuo tarkoittaa että erilaisia kuin itse on), ja haukkuvat ja ylen katsovat koko ajan muita.
 
"Linda"
Samma här :D

Ihmissuhdetyöläisenä suorastaan nautin, kun EI tarvitse kuunnella kenenkään juttuja!
Joskus multa kysytään kuinka jaksan vielä työni ulkopuolella kuunnella ihmisten höpinöitä mut sosiaalisena ihmisenä tykkään kyllä seurustella erilaisten ihmisten kans. Eräänlainen tyyli saa vain niskakarvat nousemaan pystyyn enkä tod. jaksa kuunnella enkä ymmärtää itsekkyyttä!
 
7thHeaven
Perusnegatiivisten vinkujien, jotka hakee sääliä tai kyselyjä, että "no miks sulla nyt on niin kamalaa, voivoi toista" ja negatiivisella läsnäolollaan pilaa muidenkin fiilikset. Esim. eräs työkaverini, kauhulla odotan tulevaa tyhy-päivää.....
 
"Linda"
Perusnegatiivisten vinkujien, jotka hakee sääliä tai kyselyjä, että "no miks sulla nyt on niin kamalaa, voivoi toista" ja negatiivisella läsnäolollaan pilaa muidenkin fiilikset. Esim. eräs työkaverini, kauhulla odotan tulevaa tyhy-päivää.....
Joo energiasyöpöt on kyllä ärsyttäviä. Naristaan ja nuristaan vuosikaudet mut koskaan ei tehdä mitään asian eteen. Mulla oli muuten teininä yks kaveri joka mankui aina humalassa "Ehkä mä sit tapan itteni kun en kellekään oo tärkeä" ym. Aina piti lohdutella ja muistutella kuinka tärkeä on kaikille meille. Kerran sit taas alkoi toi mankuminen ja mua vitutti kun ilta meni aina itkeskelyksi ja lohdutteluksi, totesin sit tälle tyypille "Ehkä sun on sit tapettava ittes jos et helvetti tajua kuinka paljon sulla on ystäviä ympärilläs jotka välittää!"
Sen jälkeen hän ei sanallakaan mankunut enää ja väitti ettei muista siitä illasta mitään mutta takuulla kyllä muistaa! :)
 
Noh.. Mitään kaunistelematta:

1. "Baarihorojen" / känniääliöiden jutut...

2. Hihhulit

3. "Henkeen ja vereen" koira-ihmiset (ja tässä en tarkoita normaaleja koiran omistajia).


Nuo 2. ja 3. kuuluu samaan kategoriaan, kummankaan kanssa ei voi keskustella järkevästi, kun niillä on vaan se yksi (ei-kiinnostava) keskustelun aihe.. :kieh:
 

Yhteistyössä