Ei oikein jaksais elää enää...

  • Viestiketjun aloittaja "Veera"
  • Ensimmäinen viesti
"Veera"
Niin kauan on kaikki mennyt huonosti ja niin paljon pahaa on sattunut.
Tuntuu, että elämänliekki minussa on hiipunut ja jokainen aamu tuntuu vain, että voi itku miten tän päivän jaksais vielä olla olemassa.
Olisin vain halunnut edes hetken olla onnellinen ja tosi kauan oon jaksanut säilyttää positiivisen asenteen ja yrittää, mutta silti kaikki on vain mennyt huonommaks.
Ja nyt kun terveyskin alkaa pettää niin en oikein näe enää mitään syytä elää.
En mä silti tarkotuksella itteeni tapa.
 
Kepsis
Jumalauta mikä ääliö olet!

Voimia ap, eipä oikein muuta osaa sanoa...
Niin? Oikeus se minullakin on sanoa asiat niinkuin näen. Ulinaa vain, ei elämä lopu vaikeuksiin, vaikka vituttaisi ja ahdistaisi, typerys lopettaa oman elämän ja sitä ei kannata sääliä, päinvastoin halveksua jos joku alkaa selittämään itsarista. Vihon viimeisen tyhmä teko.

Sit vielä toi tökerö loppu tonne "en mä tarkoituksella itseäni tapa" just joo, eli huomiota vaan koska kaikkihan jotka itsensä tapaa tekee sen vahingossa, ei sitä sanota itsensä tappamiseksi vaan kuolemiseksi.
 
voi syksy
Tänä aamuna juuri ajattelin, että jos olis hiukankin masentunut olo, niin tämä syksy on ollut kyllä omiaan siihen vaipumiseen. Aina vaan sataa, sataa, sataa, on pimeää ja harmaata, aamusta alkaen.

Keskity hyviin asioihin elämässä, niitäkin on ihan varmasti, kun oikein mietit, vaikka jotain ihan pieniäkin ilonaiheita.Voimia ja iloa päivääsi!
 
"mimmi"
Niin? Oikeus se minullakin on sanoa asiat niinkuin näen. Ulinaa vain, ei elämä lopu vaikeuksiin, vaikka vituttaisi ja ahdistaisi, typerys lopettaa oman elämän ja sitä ei kannata sääliä, päinvastoin halveksua jos joku alkaa selittämään itsarista. Vihon viimeisen tyhmä teko.

Sit vielä toi tökerö loppu tonne "en mä tarkoituksella itseäni tapa" just joo, eli huomiota vaan koska kaikkihan jotka itsensä tapaa tekee sen vahingossa, ei sitä sanota itsensä tappamiseksi vaan kuolemiseksi.
Sä oot itse tökerö. Masentunut ihminen tarvitsee rohkaisua ja empatiaa eikä halveksuntaa.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Ulinaa vain, ei elämä lopu vaikeuksiin,
Elämä ei lopu vaikeuksiin, mutta joskus ne vaikeudet voi kasvaa niin suuriksi, että tuntee tekevänsä palveluksen kaikille kun tappaa itsensä.
Sekin on totta, että moni haluaa vaan vähän kuolla, saada huomiota ja pelotella eikä tarkoitus edes ole saada henkeä itseltä vaan hakea apua, mutta minusta sitä apua pitäis olla saatavilla jo ennen.
Sekin on totta, että moni itsemurha on lopulta vahinko, piti vaan vähän kuolla, mutta tuli työtapaturma.
Silti se ei vähennä yhtään sellaisen ihmisen tuskaa, joka ei oikeasti näe mitään syytä jatkaa huomiseen.
Suosittelen Anna-Leena Härkösen kirjaa Loppuunkäsitelty.
 
spambot
Niin? Oikeus se minullakin on sanoa asiat niinkuin näen. Ulinaa vain, ei elämä lopu vaikeuksiin, vaikka vituttaisi ja ahdistaisi, typerys lopettaa oman elämän ja sitä ei kannata sääliä, päinvastoin halveksua jos joku alkaa selittämään itsarista. Vihon viimeisen tyhmä teko.

Sit vielä toi tökerö loppu tonne "en mä tarkoituksella itseäni tapa" just joo, eli huomiota vaan koska kaikkihan jotka itsensä tapaa tekee sen vahingossa, ei sitä sanota itsensä tappamiseksi vaan kuolemiseksi.
Kyllä, sulla on täysi oikeus olla tampio ja vieläpä paljastaa se kaikille jos haluat. Ihmisillä on myös täysi oikeus puolestaan kertoa sulle se että olet täysi tampio. Korrektia? Ei, mutta meillä kaikilla on oikeus joten käyttäkäämme sitä aina ja kaikkialla, tampio.
 
  • Tykkää
Reactions: BettyBoop
Kepsis
[QUOTE="mimmi";27563284]Sä oot itse tökerö. Masentunut ihminen tarvitsee rohkaisua ja empatiaa eikä halveksuntaa.[/QUOTE]

Siinä vaiheessa kun aletaan vihjailemaan itsarilla niin minun puolesta sen kuin tekee eikä uhkaile, kunhan ekaksi hoitaa asiat niin ettei lapset tai muut läheiset joudu kärsimään liikoja sen seurauksista.
 
Kepsis
Kyllä, sulla on täysi oikeus olla tampio ja vieläpä paljastaa se kaikille jos haluat. Ihmisillä on myös täysi oikeus puolestaan kertoa sulle se että olet täysi tampio. Korrektia? Ei, mutta meillä kaikilla on oikeus joten käyttäkäämme sitä aina ja kaikkialla, tampio.
Sääli sinä itsesäälissä pyöriviä itsemurhalla uhkailevia tai "vihjailevia" ihan rauhassa, minusta se on pahemman luokan itsekeskeisyyttä, mihin on kyllä oikeus mutta siitä numeron tekeminen on niin öklöttävää huomionhakuisuutta että menisi sitten niskakiikkuun jos kerta on valmis sillä muita "uhkailemaan".

AINA on vaihtoehtoja, jos eläminen tuntuu huonommalta vaihtoehdolta, niin siittä vaan sitten.
 
"Veeras"
Ei ollut tarkoitus vihjailla itsarilla, koska en ole tekemässä sellaista.
Tuntuu vain siltä, että kun ei meinaa enää jaksaa yrittää ja tulee tunne, että millään ei oo mitään väliä niin silloin ei niin varo sitä, mitä tapahtuu. Et voisin vaikka rueta ryyppäämään holtittomasti tai jotain.
Mieheni kuolemasta selvisin vielä jotenkin vaikka se olikin mulle kuin maailman loppu, mut kun senkin jälkeen on tullut vain lunta tupaan niin en voi mitään että fiilis on tämä.
Kiitos kuitenkin halauksista ja tsempeistä.
 
Siinä vaiheessa kun aletaan vihjailemaan itsarilla niin minun puolesta sen kuin tekee eikä uhkaile,
Täs on vaan semmoinen pikku ongelma, että esim. avun nopeaan saamiseen jonkinlainen itsensä satuttaminen on melkein ainoa vaihtoehto!
Mainitsin tuon Härkösen kirjan loppuunkäsitelty, jossa Härkönen kertoo siskonsa tarinan. Sisko meni osastolle ja sanoi olevansa hoidon tarpeessa. vastaukseksi hän sai, että "koska olet niin hvyässä kunnossa, että osaat hakea apua, et tarvitse väluitöntä hoitoa, soita virka-aikaan ja varaa aika" Sisko meni siltä avun pyyntö reissulta suoraan talon katolle (vai olio se johonkin ylös parvekkeelle) ja hyppäsi alas.
Myös itse olen saanu noita et ole vaaraksi itselles etkä muille, et tarvi apua-vastauksia. Mä uskon, että tänäpäivänä tehdään itsemurhayrityksiä jopa siksi, että se on ainoa tapa päästä hoidon piiriin!
 
voi syksy
[QUOTE="Veeras";27563427]Ei ollut tarkoitus vihjailla itsarilla, koska en ole tekemässä sellaista.
Tuntuu vain siltä, että kun ei meinaa enää jaksaa yrittää ja tulee tunne, että millään ei oo mitään väliä niin silloin ei niin varo sitä, mitä tapahtuu. Et voisin vaikka rueta ryyppäämään holtittomasti tai jotain.
Mieheni kuolemasta selvisin vielä jotenkin vaikka se olikin mulle kuin maailman loppu, mut kun senkin jälkeen on tullut vain lunta tupaan niin en voi mitään että fiilis on tämä.
Kiitos kuitenkin halauksista ja tsempeistä.[/QUOTE]

Ikävää, että tämä ketju meni tällaiseksi vääntämiseksi.

Muista kuitenkin tämän synkän syksyn keskellä, että kyllä se aurinko sieltä vielä näyttäytyy :) Mene hetki kerrallaan ja usko itseesi, nappaa kaikki hyvä ja pienetkin iloiset asiat, jotka auttavat sinua eteenpäin.
 
spambot
Sääli sinä itsesäälissä pyöriviä itsemurhalla uhkailevia tai "vihjailevia" ihan rauhassa, minusta se on pahemman luokan itsekeskeisyyttä, mihin on kyllä oikeus mutta siitä numeron tekeminen on niin öklöttävää huomionhakuisuutta että menisi sitten niskakiikkuun jos kerta on valmis sillä muita "uhkailemaan".

AINA on vaihtoehtoja, jos eläminen tuntuu huonommalta vaihtoehdolta, niin siittä vaan sitten.
Puhuin susta ja sun negatiivisesta lähestymistavasta, en omasta asenteestani ap:ta kohtaan. Sääli tai vittuiluko on sulle ne ainoat mahdolliset lähestymistavat kun ihminen on hädässä? Mä säälin sua himppasen, mutta paljon enemmän tunnen vastenmielisyyttä sua kohtaan, siksi että osoitat hädässä olevan ihmisen suuntaan ylenkatsomista ja suoranaista ylimielisyyttä ja ko. ihmisen ongelmien vähättelyä.

AP:lle paljon voimia, helvetisti tsemppiä ja sitkeyttä, kyllä se päivä vielä paistaa sunkin elämääsi. Surun ja murheen keskelläkin pitäisi pyrkiä näkemään ne elämän hyvät asiat ja edes yrittää nauttia niistä.
 
Voimia :hug: :hug:

Voitko puhua siun olosta vaikka sukulaisille, ystäville, ammatti- ihmiselle ?
Helpottaisi siun oloa vähän puhuminen.

Helpoo ei tääläkään ollu viime aikoina.
Oma terveys reistaili viime syksynä, niin että 5- 10 minuutin työmatka jo uuvutti, samoin
kauppa ja kirjastokäynnit otti niin voimille, että kesken kotimatkan, ajattelin itkukurkussa
pääsenkö kotiin asti.

Isä sairastui syöpään ja taisteli 6kk, isä menehtyi pari kk sitten ja nyt saattaa äitikin
sairastaa syöpää, vaikka on vaikeeta ja murheita, ni silti on pakko vaan jaksaa.
Onneksi läheiset ihmiset auttaa jaksamaan.

Onhan siulla läheisiä ihmisiä elämässäsi ?
Tsemppiä siulle, kyllä valoisampia hetkiä tulee.
 
"anne"
Kepsis. Täällä toinen joka ei jaksaisi elää. Ei tämä ap uhkaile itsemurhalla. Hän kertoo miltä hänestä tuntuu. Hakee huomiota totta kai mutta mitä vikaa siinä on. Joskus ihminen tarvitsee huomiota. On eri asia aktiivisesti haaveilla itsemurhasta kuin että tuntuu siltä ettei jaksaisi elää. Loppukaneetin tarkoitus oli varmaan lieventää lukijoiden huolta ap:sta. Olisiko parempi jos oikeasti uhkailisi itsemurhalla. Jos on itsetuhoisia ajatuksia niin miksi niistä ei saisi puhua. Oletko oikeasti sitä mieltä että jos tuntuu siltä että haluaa kuolla niin puhumisen sijaan pitäisi tappaa itsensä. Aika karua.
 
  • Tykkää
Reactions: SuzieQ.
Kepsis
Puhuin susta ja sun negatiivisesta lähestymistavasta, en omasta asenteestani ap:ta kohtaan. Sääli tai vittuiluko on sulle ne ainoat mahdolliset lähestymistavat kun ihminen on hädässä? Mä säälin sua himppasen, mutta paljon enemmän tunnen vastenmielisyyttä sua kohtaan, siksi että osoitat hädässä olevan ihmisen suuntaan ylenkatsomista ja suoranaista ylimielisyyttä ja ko. ihmisen ongelmien vähättelyä.

AP:lle paljon voimia, helvetisti tsemppiä ja sitkeyttä, kyllä se päivä vielä paistaa sunkin elämääsi. Surun ja murheen keskelläkin pitäisi pyrkiä näkemään ne elämän hyvät asiat ja edes yrittää nauttia niistä.
uliuliuli
 
Kepsis
Maailma jatkaa kulkuaan vaikka jokainen itsemurhalla uhkaileva tappaisi itsensä. Se on jokaisen läheisten / ammatilaisten ongelma tehdä interventio kun joku on ajautumassa epätoivoon.

Eikä sinänsä ole edes velvollisuus, mutta onhan se ihan hyvä tapa osoittaa että välittää.

Mutta tämmöistä helvetin oman itsetunnon kohottamista muka-välittävillä "tiedän miltä susta tuntuu" kommenteilla kun ihminen oikeasti on vihjannut itsemurhalla / itsensä vahingoittamisella, täysin tuntemattomien ihmisten / ap:n toimesta on aivan uskomattoman etovaa sosiaalipornoa.

Se on aivan sama jos joku tuntematon kuolee, kun läheinen kuolee asia on aivan toinen.

Vai vietättekö joka päivä hiljaisia hetkiä päivittäin kuoleville tuhansille ihmisille?

En uskonutkaan, mutta joku kasvoton ulina sitten aiheuttaa sen että pitää alkaa säälimään kun ihminen itse valitsee sen mihin tilanteeseen jää, ja ei suurimmalla osalla ole elämä mitään ruusuilla tanssimista ja helppoa, ei silti ole jonoa talojen katoille siihen alas tiputtautumiseen, joko menee ja tekee sen millä typerästi uhkailee tai sitten hakee sitä apua, sen sijaan että kalastelee huomiota ja sääliä vakavalla asialla.
 
Katos Kepsis kun kaikilla ei ole niitä läheisiä, joille puhua, he sitten voivat puhua vaikkapa tälläisella palstalla siitä, miltä juuri nyt tuntuu. Monesti ihmisillä on myös varsin hyvä rooli päällä -jopa sinne lääkäriin mennessä- siksi ne asiat pitää saada puhauttaa johonkin just silloin kun ne tuntuu. Miksi se haittaa sinua niin kovin, jos joku sanoo, että ei oo elämänhalua?
Itseasiassa tuossa alkuperäisessä viestissähän sanottiin nimenomaan että TUNTUU---OLISIN HALUNNUT--- ja EN OIKEIN NÄE. Siis kerrotaan siitä miltä juuri nyt tuntuu ei sanota yhtään mitään siitä mitä on suunnitteilla tai mitä aikoo.
 

Yhteistyössä