Menu

Mitä mieltä viestistä?

  • Viestiketjun aloittaja :-0
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
:-0
Miesystävä on jo kauan ollut tympiintynyt, kun näemme niin harvoin. Häntä ei kuitenkaan kiinnosta koko paketti (yh:n arki).

Tänään yritin jutella asioista niiden oikeilla nimillä, että miten sitten voisimme nähdä enemmän ja onko ylipäätään halua siihen. Mies toisteli, että mä olen kussut jo kaiken nurin joka tapauksessa ja mulle riittää niin vähän, ettei se riitä kenellekään miehelle. Juttelin nätisti, mies ei.

Sitten tuli viesti jotakuinkin näin, että "Provosoit nyt lopullista eroa. Tajuatko edes.Haluutko tosiaan. Saat ihan just jos se on mitä kaipaat."

Olenko ihan yliherkkä ja tunnevammainen, kun en yhtään tykkää viestin sävystä? Etenkin, kun en mielestäni ollut muuta kuin rakentavassa hengessä juttelemassa ja kyselin, onko meillä vielä jotakin mahdollisuuksia, onko keinoja ylipäätään jäljellä.
 
Seuraavalle vaan
Jos et ole ukkoon täysillä rakastunut, niin laita se kiertämään eteenpäin. Yh-äiti on kokonaisuus lasten kanssa, joka tulee hyväksyä. Tällä miehellä ei taida olla mitään mielenkiintoa siihen. Löydät ihan varmasti paremman.
 
määä
[QUOTE="a p";29797233]Mut väsynyt mä olen. Osaisitko perustella, miksi hän on sinusta urpo?[/QUOTE]

Sä et kelpaa sille koko pakettina, se haluaa rusinat pullasta ja kehtaa vielä napista sulle. Onko se kenties ehdottanut lasten laittamista exälle asumaan tai pois antamista?
Ja sä olet "kussut nurin" ja "kellekään ei riitä" koska sulla on perhe?
Ja paskat. Ja tuo viestin urputus, siinä sulla on fiksu aikuinen kumppani.
 
Hchhh
Näin vähillä pohjatiedoilla kuulostaa siltä, että mies ei oikein ymmärrä lapsiarkea. Sinulla on lapsia ja ne menevät kaiken edelle tietenkin ja tätä mies ei hyväksy. Jos näin on, ei sinulla ole oikein vaihtoehtoja. Mieti tarkkaan haluatko tinkiä lapsistasi miehen vuoksi, jos et, on ehkä paras erota. Tsemppiä! (ja tosiaan viestin sävy oli erittäin ikävä)
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja Hchhh: Näytä alkuperäinen viesti
Näin vähillä pohjatiedoilla kuulostaa siltä, että mies ei oikein ymmärrä lapsiarkea. Sinulla on lapsia ja ne menevät kaiken edelle tietenkin ja tätä mies ei hyväksy. Jos näin on, ei sinulla ole oikein vaihtoehtoja. Mieti tarkkaan haluatko tinkiä lapsistasi miehen vuoksi, jos et, on ehkä paras erota. Tsemppiä! (ja tosiaan viestin sävy oli erittäin ikävä)
Click to expand...
Puhelun aikana (oli melko pitkä) yksi lapsi juoksi kerran huoneeseen ja seuraava haki sen pois, koska tiesi, että työpuheluita puhuessani ollaan hiljaa. Älämölöähän siitä tuli ja mies heti puhelimessa tiukkana, että mitä siellä taas oikein tapahtuu.

Lapsia pitäisi saada isälle enemmän ja vastuuta hänelle enemmän, mutta minkäs teet, kun niin ei ole. Melkoinen ruotuunsaattaminen lapsissa on aina, kun sieltä palaavat. Hassusti mies on lisäksi jotenkin mustasukkainen siitä, jos joku muu minua auttaa, mutta hän ei sitä tee vahingossakaan.
 
watermelon
En tykkäisi itsekään viestin sävystä. Jos mies ei ole kiinnostunut koko paketista, niin jättäisin asian siihen. Ennemmin tai myöhemmin joku tuosta paketista joutuisi kuitenkin kärsimään. Itse kierrän kaukaa miehet, joista tulee edes sellainen fiilis ettei lapseni mahtuisi kuvioon 100%:sesti.
 
FreezeCat
Mietipä ihan itse sitä, että haluatko vielä tuohon omaan arkeesi yhden ison ja näemmä hankalan, vaativan lapsen lisää? Vai haluatko siihen arkeesi, elämääsi mukaan kumppanin, joka ymmärtää elämäntilanteesi ja siitä huolimatta haluaa olla siinä mukana ja osallisena, koska se edustaa ja on sinun elämääsi?

Mä en miettisi enää vaan antaisin suhteen epäkypsältä kuulostavan miehen kanssa olla jo eilistä päivää. Voimia sinulle, mitä ikinä sitten päätätkään tehdä :hug:.
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja watermelon: Näytä alkuperäinen viesti
En tykkäisi itsekään viestin sävystä. Jos mies ei ole kiinnostunut koko paketista, niin jättäisin asian siihen. Ennemmin tai myöhemmin joku tuosta paketista joutuisi kuitenkin kärsimään. Itse kierrän kaukaa miehet, joista tulee edes sellainen fiilis ettei lapseni mahtuisi kuvioon 100%:sesti.
Click to expand...
Voi kuinka alunperin lasten kautta kuvioon tultiinkin. Kyllä niin oli lapsilähtöistä meininkiä ja edellinen suhdekin oli vaikea päättää, kun lapset olivat muodostuneet hänelle niin tärkeiksi ja päin vastoin. Niinpä niin...

Nytkin lapset ovat ihan ok, kunhan ovat hipihiljaa, eikä niistä ole mitään vaivaa. Lapsia hänelläkin on viikonloppuisin, mutta vanhempia jo. Jos hän on minun lasteni kanssa, täytyy minunkin olla vastaavasti hänen lastensa kanssa laskennallisesti saman verran, vaikka minulla ei lapsivapaata ole käytännössä ikinä ja työläämpi arki kaiken kaikkiaan.
 
Hchhh
[QUOTE="a p";29797293]Puhelun aikana (oli melko pitkä) yksi lapsi juoksi kerran huoneeseen ja seuraava haki sen pois, koska tiesi, että työpuheluita puhuessani ollaan hiljaa. Älämölöähän siitä tuli ja mies heti puhelimessa tiukkana, että mitä siellä taas oikein tapahtuu.

Lapsia pitäisi saada isälle enemmän ja vastuuta hänelle enemmän, mutta minkäs teet, kun niin ei ole. Melkoinen ruotuunsaattaminen lapsissa on aina, kun sieltä palaavat. Hassusti mies on lisäksi jotenkin mustasukkainen siitä, jos joku muu minua auttaa, mutta hän ei sitä tee vahingossakaan.[/QUOTE]

Miltä tää tuntuu, kun luet omaa tekstiäsi? Onko se sinusta terveen kuuloinen suhde? Lapset on sinulle tärkeitä ja nyt toinen ihminen haluaa sinun lapsesi pois jaloista. Mitä luulet riittääkö se, että lapset on enemmän isällään? Kun aikaa kuluu, ovatko lapset yhä enemmän tiellä miehen mielestä?
Tekisi mieli sanoa, että älä mene tähän lankaan. Mies haluaa hallita sinua (muut ei saa auttaa) ja vain sinut (lapset menköön isälleen). Päätä itse omasta elämästäsi äläkä anna miehen tehdä sitä puolestasi.
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja FreezeCat: Näytä alkuperäinen viesti
Mietipä ihan itse sitä, että haluatko vielä tuohon omaan arkeesi yhden ison ja näemmä hankalan, vaativan lapsen lisää? Vai haluatko siihen arkeesi, elämääsi mukaan kumppanin, joka ymmärtää elämäntilanteesi ja siitä huolimatta haluaa olla siinä mukana ja osallisena, koska se edustaa ja on sinun elämääsi?

Mä en miettisi enää vaan antaisin suhteen epäkypsältä kuulostavan miehen kanssa olla jo eilistä päivää. Voimia sinulle, mitä ikinä sitten päätätkään tehdä :hug:.
Click to expand...
Ei tähän kyllä ketään mukaan saa, se on ihan selvä. Mutta minulle riittäisi vähempikin. Se, olisiko sellaista miestä olemassa on sitten toinen juttu eikä minulla ole aikaa sellaisiin törmäilläkään yhtään missään.

Vaadin kai sitten ihan liikaa, että hän ymmärtäisi elämäntilannettani. Sitä paitsi hän sanoi, että järjestän joka tapauksessa aina elämäni niin täyteen, ettei siinä ole aikaa. Siinä kohtaa kysyinkin sitten, että onko meillä vielä jotakin työkaluja jäljellä, kun hän uskoo noin ja minä olen aika paljon paennut, koska suhde on työläs, eikä juurikaan iloa tuottava asia elämässä. En saanut vastausta, vaan turhautunutta haukkumista ja sitten tuo viesti.
 
"a p"
Siis minä en odota tai vaadi paljon läsnäoloa tai auttamista, mutta toivoisin ymmärtämistä. Mies vaatii kyllä ja väittää minunkin pyytävän apua, mutta ei osaa nimetä kertoja, kun niin olen tehnyt. Itse tiedän, etten pyydä häneltä apua, vaikka olen tosi huonossa kunnossa flunssassa/mahataudissa/työstressissä...
 
Hchhh
Jos suhde ei tuota sinulle iloa, se on turha. Suhde tuo sinulle vaivaa ja stressiä, miksi hankkia niitä lisää elämään, kun ilmankin pärjäisi. Toki kumppani on ihana asia, mutta ei väkisin hankittuna. Mieluummin yksin kuin huonossa seurassa.
 
  • Tykkää
Reactions: watermelon
kuulehan sie
Ehdotan että pistät omalta puoleltasi asian täysin jäihin. Älä vastaa mitään, älä soittele äläkä ota yhteyttä. Jos mies ryömien ja itkien luoksesi palaa voit harkita tapailusuhteen jatkoa omilla ehdoillasi, mutta jos ottaa yhteyttä uhkaillen ja jurnuttaen, älä ole tietääksesi.

Lapset menee sulla tietysti kaiken edelle. Ei kuulosta yhtään kivalta että lässytät ihmissuhdesotkua miehen kanssa puhelimessa ja lapset vahtivat siinä sitten toisiaan. Tarvitset arkeesi ja itsellesi voimanlähteitä eikä tuollaisia energiasyöppöjä "mies"ystäviä.
 
iu
Oletko sä kirjoitellut tästä aiheesta tänne aiemminkin, kuulostaa niin tutulta?

Joka tapauksessa, ei kannata jatkaa tuollaista suhdetta, joka pelkästään rasittaa eikä anna mitään.
 
"a p"
Alkuperäinen kirjoittaja kuulehan sie: Näytä alkuperäinen viesti
Ehdotan että pistät omalta puoleltasi asian täysin jäihin. Älä vastaa mitään, älä soittele äläkä ota yhteyttä. Jos mies ryömien ja itkien luoksesi palaa voit harkita tapailusuhteen jatkoa omilla ehdoillasi, mutta jos ottaa yhteyttä uhkaillen ja jurnuttaen, älä ole tietääksesi.

Lapset menee sulla tietysti kaiken edelle. Ei kuulosta yhtään kivalta että lässytät ihmissuhdesotkua miehen kanssa puhelimessa ja lapset vahtivat siinä sitten toisiaan. Tarvitset arkeesi ja itsellesi voimanlähteitä eikä tuollaisia energiasyöppöjä "mies"ystäviä.
Click to expand...
Kuulenhan mie :)

Onko oikein tiukassa elämäntilanteessa sanella sitten ehtoja, jotka vain ovat välttämättömiä, kun aika ja resurssit sanelevat ne? Mies juuri valitti sitäkin, kun mennään vain mun ehdoilla. Katselin tossa vähän tekstareita, joissa mies esim. aamupäivällä laittaa jotakin aamuviestiä herättyään 10-11 aikaan (minä jo töissä tai kotitöissä seitsemästä aina) tai muuten vaan tehdessään etäpäivää viestittelee, että ei oo tehny oikein mitään (minä ehkä 12 tunnin työpäivän). Miehellä on niin paljon enemmän pelivaraa, mutta silti kaikki on niin minusta ja mun vaikeuksistani kiinni.

Alunperin kaipasin mielipidettä viestiin, kun minusta sävy oli jotenkin todella tyly ja epäreilu. Ei sellaista laiteta ihmiselle, josta välittää, vai olisiko nimenomaan niin, jos itse on loukkaantunut jostakin?
 
FreezeCat
[QUOTE="a p";29797340]Ei tähän kyllä ketään mukaan saa, se on ihan selvä. Mutta minulle riittäisi vähempikin. Se, olisiko sellaista miestä olemassa on sitten toinen juttu eikä minulla ole aikaa sellaisiin törmäilläkään yhtään missään.

Vaadin kai sitten ihan liikaa, että hän ymmärtäisi elämäntilannettani. Sitä paitsi hän sanoi, että järjestän joka tapauksessa aina elämäni niin täyteen, ettei siinä ole aikaa. Siinä kohtaa kysyinkin sitten, että onko meillä vielä jotakin työkaluja jäljellä, kun hän uskoo noin ja minä olen aika paljon paennut, koska suhde on työläs, eikä juurikaan iloa tuottava asia elämässä. En saanut vastausta, vaan turhautunutta haukkumista ja sitten tuo viesti.[/QUOTE]

:hug: - teillä on ihan selväsi aivan erilaiset käsitykset ja odotukset arjestanne ja sen toimivuudesta. Mies vaikuttaa todella vaativalta ja määräilevältä, mikä jo itsessäänkin laittaisi mietityttämään, olisiko (jos olisin sinä) suhteella tulevaisuutta - saati sitten kun yhtälössä on mukana myös lapsia.

Et sinä tuohon omaan elämääsi tarvitse enää mitään ylimääräistä kuormittavaa tekijää, ja valitettavasti nyt näen miehen toiminnan sellaisena, kun ei millään osaa ymmärtää eikä asettua asemaasi vaan kaikkivoipaisuus kuvitelmissaan lähtee määräämään, mitä milloinkin saat tehdä. Aikuinen, suhteeseen oikeasti valmis sitoutumaan haluava ja kykenevä mies, ei lähde hankalistakin asioista keskusteltaessa heti sille marttyyrimartti-linjalle saati arvostelemaan sinua tai tekemiäsi päätöksiä/ratkaisuja vaan osoittaisi olevansa todellakin halukas työstämään pulmallista tilannetta, jotta... Niin - itsepä sen tuossa mainitsitkin "...suhde on työläs, eikä juurikaan iloa tuottava asia elämässä".

Arvosta itseäsi, älä jää kuluttavaan suhteeseen. Ja kyllä mä uskon, että siellä/tuolla jossain on myös kumppani sinulle, joka on aidosti valmis astumaan arkeesi ja jakamaan sen kanssasi kilpailematta ajastasi. Aikuisena, järkevänä ja tukevana kumppanina. :)
 
  • Tykkää
Reactions: watermelon
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu