Menu

Teenköhän mä virheen jos en kolmatta lasta hanki....

  • Viestiketjun aloittaja pohtii yötä päivää
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
"sini"
Mulle aikoinaan yksi ystävä sanoi, että on katunut koko ikänsä, että jätti sen kolmannen lapsen mahdollisuuden käyttämättä. Ne sanat mielessäni itse annoin kolmannelle mahdollisuuden, enkä ole ikinä katunut. Niin se taitaa mennä, että ei niitä saatuja lapsiaan koskaan kadu. Tee ihmeessä, jos vähänkään siltä tuntuu.
 
"trio"
Harkitse tarkkaan tätä asiaa! Itse halusin 3 lasta ja nyt meillä on lapsimäärä täynnä. Kuitenkin kuopuksen synnyttyä elämä on ollut hyvin haasteellista, on ollut paljon sairastelua ym. haastetta. Jaksamisen äärirajoilla on menty usein. Olen näin jälkeen päin miettinyt, että 2 lasta olisi sittenkin riittänyt. Silloin jaksamiseni oli kaiken kaikkiaan parempaa. Toki en rakkaasta kuopuksesta luopuisi, mutta tällä kokemuksella valitsisin toisin, jos siihen olisi mahdollisuus.
 
"elaine"
Meillä neljä lyhyillä ikäeroilla, pienin vielä vauva. Kolme lasta halusin, mutta kolmannen kasvaessa vauvakuume iski rajusti. Saimme neljännen, ihanan pikkuisen pojan, meidän kaikkien lellikin. Vaikka päivät neljän kanssa on yhtä hulinaa, raskastakin, niin olen niin kiitollinen siitä, että uskalsimme tehdä vielä yhden.
 
"jep"
Kannattaa antaa mahdollisuus jos vähänkin tuntuu siltä, muuten voit harmitella loppuelämäsi kun ei sitä kolmatta tullutkaan.
Kolme on just hyvä määrä, ei liian vähän eikä liikaa.
Mulle jäi kahden jälkeen vielä sellainen kaipaus että haluaisin vielä sen kolmannen ja pelkäsin etten sitä saa. Elämäntilanteet vaihteli ja luovutin jo vauvanvaatteita pois ym. kamaa mitä oli jäänyt edellisiltä.
Kävi kuitenkin niin että sain sen kolmannenkin ja ei sitä katumaan pysty vaikka raskaus ja moni asia on ollut vaikeaa.
En vaan tajua mitä olisimme ilman tuota ihanaa kuopusta!

Ihmetyttää että joku voi edes sanoa että olisi tehnyt toisin jos olisi tiennyt miten rankkaa on! Miten kukaan voi katua omaa lastaan?
 
vierass
Minulla on neljä lasta ja varmasti kaduttaisi, jos en omasta tahdostani olisi antanut heille mahdollisuutta syntyä (nyt kun olen saanut tutustua heihin). Ymmärrän hyvin sen, että joku miettii rankkoina hetkinä sitä, että ei olisi pitänyt enää hankkia yhtä lasta lisää. Olemassaolevat lapset ja heidän kanssaan jaksaminen ovat etusijalla. Päätökset pitäisi tehdä siis sen perusteella. Ei kai kukaan lastaan kadu, mutta jotkut ymmärtävät jälkeenpäin että heidän resurssinsa riittävät esim hyvin kolmeen lapseen, ei neljään.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu