Menu

G: Minkä ikäisenä uskaltaisit vielä yrittää lasta?

  • Viestiketjun aloittaja "haaveilija"
  • Ensimmäinen viesti
Vastaa
"muumimamma"
Mulla oli aiemmin myös tuo 35v takarajana ja sain neljännen lapseni silloin. Mutta, elämä kun on yllätyksiä täynnä, tuli ero ja uusi ihmissuhde, joka johti avioliittoon ja siihen että nyt 41vuotiaana odotan viidettä lastani :) raskaus sujuu hyvin, olen terve ja energinen ja sikiökin mitä ilmeisimmin täysin terve ja normaali :) jos äiti terve, ei mikään estä yrittämästä niin kauan kun vaihdevuodet ei ole alkanu.
 
"miili"
Mä"tein" lapset 39 ja 41 vuotiaana. Kadehdin nuorempia äitejä vaan siksi että heillä oli tukiverkostot ja lapsen kaitsijat omasta takaa. Muuten olin mielestäni monessa suhteessa paremmassa asemassa.
 
vierass
Olen 37 ja odotan kolmatta. Se kyllä jää viimeiseksi, sen verran rankkaa on tämä raskausaika henkisesti ja fyysisesti. Jokainen raskaus on ollut edellistä hankalampi. Suonikohjut, supistukset jo puolenvälin jälkeen, sairaslomat.. ihanaa kun ei tarvi enää!
 
Vier
En ymmärrä miksi pitäis jaksaa hoitaa lapsenlapsia. Tavata mielellään, mutta hoitovastuuta ei isovanhemmilla ole. Joskus käy niinkin ettei edes saa tavata lapsenlapsiaan kun tulee riitoja tai joku sotkee välit.
 
"hillla"
Alkuperäinen kirjoittaja Vier: Näytä alkuperäinen viesti
En ymmärrä miksi pitäis jaksaa hoitaa lapsenlapsia. Tavata mielellään, mutta hoitovastuuta ei isovanhemmilla ole.
Click to expand...
Kyllä minä ainakin haluan HOITAA lapsenlapsiani ja näin sivussa auttaa myös omia lapsiani. Niin meidänkin vanhemmat auttaa meitä ja hoitaa meidän lasta, joka nauttii suuresti siitä kun pääsee isovanhemmille hoitoon. Se on ihanaa kun on niin osallistuvat isovanhemmat. Vastuuta ei toki ole jos ei halua, mutta kivempi se näin on kun kaikki haluaa... ;) Itsekkin mukulana pääsin monesti oman mummin ja pappan hoitoon ja saatoin viettää siellä viikonkin putkeen kesällä. Se oli ihanaa aikaa. Mummi aina odotti että me lapset tullaan hoitoon ja vanhemmatkin sai vähän huilia.

Isän puolen mummo ja pappa taas ei koskaan ottaneet hoitoon ja kuolivatkin jo aikoja sitten kun olivat jo aika vanhoja. Ei mulla heistä kummempia muistoja ole valitettavasti, aika etäisiä ja kylmiä muistoja vaikka siellä välillä vierailtiinkin vanhempien kanssa. Harmillista, itse en ainakaan halua samanlaista suhdetta omiin lapsenlapsiin sitten joskus, joita toivottavasti joskus saan.
 
Mörköäiti
[QUOTE="miili";29803704]Mä"tein" lapset 39 ja 41 vuotiaana. Kadehdin nuorempia äitejä vaan siksi että heillä oli tukiverkostot ja lapsen kaitsijat omasta takaa. Muuten olin mielestäni monessa suhteessa paremmassa asemassa.[/QUOTE]

Eivät ne tukiverkostot iästä riipu. Isovanhemmilta toki saa ehkä apua paremmin, kun nämä eivät ole liian vanhoja, mutta toisaalta eläkkeellä olevat isovanhemmat voivat paremmin auttaa kuin työelämässä olevat. Ja toisaalta sitten kun on itse yli 40, voi pienten lasten kanssa saada enemmän apua saman ikäisiltä ystäviltä, joiden omat lapset ovat jo vähän isompia - eli heillä alkaa taas olla aikaa ja energiaa enemmän.
 
niin kauan kun voi tulla
Turha laittaa mitään ehdottomia takarajoja, niistä kun voi joutua joustaan. Joskus kroppa menee "toimimattomaks" jo alle 30v vaikka kuinka ois hienosti suunnitellu että kyllä mulla sillon on jo useampi lapsi tai jopa kaikki lapset tehtynä. Kun se nyt ei vaan aina kaikilla mee niin kun elokuvissa.
Taannoin luin jostakin lehdestä kuinka 50-vuotias oli saanu kolmoset (hedelmöityshoidoilla tietenkin).. tais olla vieläpä Suomessa.
Hoitoja voidaan kuitenkin tehdä niin kauan kun naisella ei ole vielä vaihdevuodet puskenu päälle. Jossain muissa maissa tänkin jälkeen, mikä ehkä on jo hieman kyseenalaista.
 
Aikeissa
Alkuperäinen kirjoittaja ? !: Näytä alkuperäinen viesti
Suosittelisin yrityksen alkamista nyt heti, ei onnistu useinkaan eka tärpillä.
Click to expand...
Noh, mun lapset on 17, 15 ja 9...on tässä lomamatka tulossa loppukesästä ja en haluaisi sitä ennen raskautua. Tosin clomifenia olen joutunut käyttämään aina ennenkin, mulla on PCO joten tiedän että raskautuminen voi kestää. (Tosin clomifen kuurin aikana tärppäsi aina tokasta kierrosta) Ei mulla mitään "pakollista" hinkua ja kiirettä ole ollut enää lisääntyä, tulevat lapset olisivat kuitenkin toiselle miehelle ne ekat omat, ja olisihan se ihanaa vielä saada yhteisiäkin lapsia :)
 
Aikeissa
[QUOTE="vielä";29803616]Miten syksy on parempi kuin heti? Raskautuminen toden. näk kestää muutamia kuukausia! Sairastatko jotakin perussairautta, joka vaatii tutkimuksia? Odotatko vakituista työpaikkaa? En ymmärrä miksi iässäsi enää odottelet, tiedätkö biologiset faktat lisääntymisestä?[/QUOTE]

Vastasin tuohon edelle eräälle toiselle :)
 
"noh"
Mulla on tainnut raja tulla jo vastaan. Äiti sai 38-vuotiaana pikkusiskon, joka on lievästi kehitysvammainen. Aikoinaan synnytyskin oli vaikea, nykyaikana olisi varmasti tehty sektio, mutta silloin alatiesynnytystä yritettiin ihan väkisin... En tiedä, johtuuko kehitysvamma vaikeasta synnytyksestä ja hapenpuutteesta vai muusta, mutta mulle 38-v. on ollut se raja tämän takia.
En sano silti mitään lopullista, mutta tällä hetkellä tuntuu että kaksi lasta riittää mulle.
 
hoitolainen
Alettiin yrittämään ensimmäistä, kun olimme noin 24v molemmat.
Esikoinen syntyi muutama viikko mun 29v synttärien jälkeen. Toinen tuli "heti", eli kun mentiin uudestaan hoitoihin ja olin 31v synnyttäessäni. Nyt olen 32v ja haaveissa vielä yksi lapsi, mutta koska hoidot on ainoa keino, niin en kovin montaa vuotta uskalla tässä pitää väliä.

Toiveena olisi raskautua 34 vuotiaana viimeistään, mutta hoitoihin ei olla lähdössä vielä ainakaan vuoteen, jos sittenkään.

Takaraja riippuu iän lisäksi myös rahasta, nuo hoidot yksityisellä kun eivät kovin halpoja ole. Ehkä tuossa 35-36v paikkeilla alkaisin miettiä, että onko enää järkevää jatkaa kalliita hoitoja. Pitää miettiä niitä olemassaolevia lapsiakin, enkä tarkoita vaan rahan kannalta, vaan hoidot (varsinkin jatkuvat epäonnistumiset) syövät ihmistä aika paljon.
 
uuuh
[QUOTE="muumimamma";29803690]Mulla oli aiemmin myös tuo 35v takarajana ja sain neljännen lapseni silloin. Mutta, elämä kun on yllätyksiä täynnä, tuli ero ja uusi ihmissuhde, joka johti avioliittoon ja siihen että nyt 41vuotiaana odotan viidettä lastani :) raskaus sujuu hyvin, olen terve ja energinen ja sikiökin mitä ilmeisimmin täysin terve ja normaali :) jos äiti terve, ei mikään estä yrittämästä niin kauan kun vaihdevuodet ei ole alkanu.[/QUOTE]

Vähän kuin meillä. Mä sain 4. lapsen 36-vuotiaana ja viidennen 42-vuotiaana, tosin sama isä kaikilla. Enempiä ei sitten yritettykään. Itsekin olin erittäin hyvässä kunnossa, kun kuopusta odotin, eikä vieläkään ole kummemmin ongelmia. Nuorin on jo 11-vuotias.
 
"hopsan"
Mulla ei iän suhteen olis mitään ylärajaa. Voisin lisääntyä niin kauan kuin se olis mahdollista luomuna jos lapsia haluaisin. Hoitoihin en enää lähtis kun lapsia kuitenkin on.
 
Uusimmat Luetuimmat Kuumimmat

Yhteistyössä

Ylös Bottom
+ Aloita uusi keskustelu