12321
Mä olen niin väsynyt, että en enää tiedä mitä tekisin. Meillä on 2 alle kouluikäistä lasta ja kolmas syntymässä ihan kohta. Melkein vuoden meillä on sairastettu ihan putkeen, maksimissaan on viikko niin,ettei kumpikaan lapsista ole sairaana. Nyt syksystä saakka mies ja minäkin ollaan oltu kipeinä todella usein.
Lapsille on kehittynyt astma ja jos kummallakaan ei ole kuumetta, niin sitten meillä on kurkunpääntulehdus (sellainen, että saa pitää lasta parvekkeella puoliyötä hengittämässä kylmää ilmaa), ihmeellisiä hengenahdistuskohtauksia, todella kovaa yskää ja yleistä tukkoisuutta. Kuume nousee aina tietenkin yöksi, viime yönä nuoremmalla nousi kuume 40 asteeseen, oli hengitysongelmia ja lapsi vaan kirkui -> oli entistä vaikeampi hengittää , lapsi meinasi tukehtua limaan ja kakoi hysteerisenä. Kuumelääke ei ensin toiminut, päivystyksestä sain soittamalla luvan vähän isompaan annokseen ja samalla viilennettiin koko kämppä -> kuume laski vihdoin alle 38 asteeseen.
Jotenkin on tullut mieleen, että tässä asunnossa on jotain vikaa.Meillä on omistusasunto ja jääräpää isännöitsijä, jonka sain vihdoin suostumaan kutsumaan kaupungin terveystarkastajan paikalle. No, terveystarkastaja kiersi asunnon läpi, ei tutkinut mitään ja totesi, että voitte vaikka vähentäkää tavaroita,niin on helpompi pitää pinnat puhtaina, jos lapsilla olisi vaikka pölyallergiaa. Se oli siinä. Ei huomioitu ollenkaan sitä, että naapurin mukaan asunnossa on ollut joskus vesivahinko. Siitä meille ei ole kerrottu mitään. Asunto on ostettu kymmenisen vuotta sitten, velkaa on vielä megapaljon.
Ollaan mietitty vuokralle muuttamista hetkeksi, muttei meillä ole siihen rahaa, kun pitää lainaa lyhentää ja maksaa yhtiövastiketta. Jos laitetaan kämppä myyntiin, niin ei saada tästä juuri mitään, meillä on remontit kesken koko kämpässä, on projekti edennyt hitaammin kuin suunniteltiin. Minä olen minimiäitiyspäivärahalla, mies on aika keskipalkkainen.
En ihan oikeasti enää jaksa tätä. Huoli lasten terveydestä on kova, yöt saan valvoa sairaiden lasten kanssa ja päivät meneekin sitten itkeskellen ja silmät ristissä. Terveyskeskuksessa olen lasten kanssa ravannut niin paljon, että oikein hävettää. Kun olen kysellyt voisiko lapsia tutkia tarkemmin, mistä tämä sairastelu voisi johtua, niin mitään ei ole tapahtunut. Aina on eri lääkäri.
Meillä ei ole oikeastaan ketään auttamassa, minun äitini, mutta hänkin on töissä ja kiinnostuneempi omasta elämästään kuin meistä. Vuoden aikana ollaan oltu pari kertaa pidempi aika muualla kuin kotona ja silloin lasten oireet ovat helpottaneet huomattavasti, samoin minua kotona vaivaava kutina ja ihottuma ovat alkaneet parantua.
Rahaa ei ole, itse opiskelin ennen äitiyslomalle jäämistä, miehellä on työpaikka. Opiskelutkin kärsivät, koska jouduin syksynkin olemaan lähes täysin kotona lasten sairasteluiden takia. Nyt lapset ovat kotihoidossa, käyvät kerhossa, muttei sairastelu ole helpottanut. Itseasiassa on muuttunut pahemmaksi,isommalla kuumetta on ollut nyt alle kahden kuukauden aikana pidempiä jaksoja 4 kertaa. Lisäksi lapsille tulee kovia kuumepiikkejä, kuume nousee 40 asteeseen ihan hetkessä ja laskee samana päivänä normaaliksi.
Keksisikö joku mitä voisi tehdä? Itken joka päivä tätä meidän tilannetta ainakin kertaalleen, mieskin on jo ihan lannistunut ja lapset väsyneitä ja surullisa, kun ovat koko ajan kipeänä. D-vitamiinia menee tavallista suurempi annos lapsille, samoin syötän vielä monivitamiinia ja maitohappobakteereita, vaikka ruokavalio onkin ihan terveellinen ja monipuolinen. On testattu viljatonta ja maidotonta, muttei niistä ollut apua. Pelkään uuden lapsen syntymää nykyisin, en todellakaan nyt jaksa mitään ylimääräistä, kun tavallinen arkikin on ihan liikaa. Univelkaa on yhtä paljon kuin asuntolainaa ja vaikka mies minun antaakin viikonloppuisin lepäillä, niin ei se riitä. Huolehdin, stressaan ja seuraavaksi tulee itku, en saa nukuttua, kun asiat pyörivät päässä. Yritän koko ajan löytää ratkaisua tähän meidän ongelmavyyhteen, mutta sellaista ei löydy mistään, ehkä lottovoitosta.
Lapsille on kehittynyt astma ja jos kummallakaan ei ole kuumetta, niin sitten meillä on kurkunpääntulehdus (sellainen, että saa pitää lasta parvekkeella puoliyötä hengittämässä kylmää ilmaa), ihmeellisiä hengenahdistuskohtauksia, todella kovaa yskää ja yleistä tukkoisuutta. Kuume nousee aina tietenkin yöksi, viime yönä nuoremmalla nousi kuume 40 asteeseen, oli hengitysongelmia ja lapsi vaan kirkui -> oli entistä vaikeampi hengittää , lapsi meinasi tukehtua limaan ja kakoi hysteerisenä. Kuumelääke ei ensin toiminut, päivystyksestä sain soittamalla luvan vähän isompaan annokseen ja samalla viilennettiin koko kämppä -> kuume laski vihdoin alle 38 asteeseen.
Jotenkin on tullut mieleen, että tässä asunnossa on jotain vikaa.Meillä on omistusasunto ja jääräpää isännöitsijä, jonka sain vihdoin suostumaan kutsumaan kaupungin terveystarkastajan paikalle. No, terveystarkastaja kiersi asunnon läpi, ei tutkinut mitään ja totesi, että voitte vaikka vähentäkää tavaroita,niin on helpompi pitää pinnat puhtaina, jos lapsilla olisi vaikka pölyallergiaa. Se oli siinä. Ei huomioitu ollenkaan sitä, että naapurin mukaan asunnossa on ollut joskus vesivahinko. Siitä meille ei ole kerrottu mitään. Asunto on ostettu kymmenisen vuotta sitten, velkaa on vielä megapaljon.
Ollaan mietitty vuokralle muuttamista hetkeksi, muttei meillä ole siihen rahaa, kun pitää lainaa lyhentää ja maksaa yhtiövastiketta. Jos laitetaan kämppä myyntiin, niin ei saada tästä juuri mitään, meillä on remontit kesken koko kämpässä, on projekti edennyt hitaammin kuin suunniteltiin. Minä olen minimiäitiyspäivärahalla, mies on aika keskipalkkainen.
En ihan oikeasti enää jaksa tätä. Huoli lasten terveydestä on kova, yöt saan valvoa sairaiden lasten kanssa ja päivät meneekin sitten itkeskellen ja silmät ristissä. Terveyskeskuksessa olen lasten kanssa ravannut niin paljon, että oikein hävettää. Kun olen kysellyt voisiko lapsia tutkia tarkemmin, mistä tämä sairastelu voisi johtua, niin mitään ei ole tapahtunut. Aina on eri lääkäri.
Meillä ei ole oikeastaan ketään auttamassa, minun äitini, mutta hänkin on töissä ja kiinnostuneempi omasta elämästään kuin meistä. Vuoden aikana ollaan oltu pari kertaa pidempi aika muualla kuin kotona ja silloin lasten oireet ovat helpottaneet huomattavasti, samoin minua kotona vaivaava kutina ja ihottuma ovat alkaneet parantua.
Rahaa ei ole, itse opiskelin ennen äitiyslomalle jäämistä, miehellä on työpaikka. Opiskelutkin kärsivät, koska jouduin syksynkin olemaan lähes täysin kotona lasten sairasteluiden takia. Nyt lapset ovat kotihoidossa, käyvät kerhossa, muttei sairastelu ole helpottanut. Itseasiassa on muuttunut pahemmaksi,isommalla kuumetta on ollut nyt alle kahden kuukauden aikana pidempiä jaksoja 4 kertaa. Lisäksi lapsille tulee kovia kuumepiikkejä, kuume nousee 40 asteeseen ihan hetkessä ja laskee samana päivänä normaaliksi.
Keksisikö joku mitä voisi tehdä? Itken joka päivä tätä meidän tilannetta ainakin kertaalleen, mieskin on jo ihan lannistunut ja lapset väsyneitä ja surullisa, kun ovat koko ajan kipeänä. D-vitamiinia menee tavallista suurempi annos lapsille, samoin syötän vielä monivitamiinia ja maitohappobakteereita, vaikka ruokavalio onkin ihan terveellinen ja monipuolinen. On testattu viljatonta ja maidotonta, muttei niistä ollut apua. Pelkään uuden lapsen syntymää nykyisin, en todellakaan nyt jaksa mitään ylimääräistä, kun tavallinen arkikin on ihan liikaa. Univelkaa on yhtä paljon kuin asuntolainaa ja vaikka mies minun antaakin viikonloppuisin lepäillä, niin ei se riitä. Huolehdin, stressaan ja seuraavaksi tulee itku, en saa nukuttua, kun asiat pyörivät päässä. Yritän koko ajan löytää ratkaisua tähän meidän ongelmavyyhteen, mutta sellaista ei löydy mistään, ehkä lottovoitosta.
, ihan kauhee tilanne. Meillä ollu samaa viime syksystä asti ja tuntunut välillä että tulen hulluksi! Itselläni oli myös influenssa kaikkien muiden oireiden lisäksi, vauva ollut tukkoinen syntymästään asti 8kk lisäksi infektio astma puhkesi. Toisella perheen pojista tuo astma on myös, sen taki jouduttu viettää aikoja osastolla myös :/ .